Järki sanoo, että kun meillä ei ole namusetiä rahoittamassa budjetin nostoja, niin ens kausi olis hyvä vaan selvitellä alta pois.
Hukattu etsikkoaika voittaa mestaruus vaan vituttaa niin vietävästi, että ei paljoa nyt välikaudet kiinnosta. Tai no, kädenlämpöistä tämä on tälläkin hetkellä
Sun kanssa voisin lähtee oluelle ja kilauttaa tuopit yhteen myötätunnon tuskan kunniaksi.
Naivina teinipoikana sitä vaan kävi Hakametsässä Mangardin ja Konkkalehtojen aikaan. Jotenkin sitä tietämättä totuutta kulisseista uskoi parempaan huomiseen ja Ilveksen kohta voittavan, edes pronssia.
Nyt maailman toimintaa ymmärtää ja katselee kolmekymppisen silmin vähän eri perspektiivistä. Suututtaa ja vituttaa niin vietävästi, että näin hieno brändi ja seura kuin Ilves on valumassa keskinkertaisuuden harmauteen, jossa se oli lähes -00 ja 2010-luvun. Taloutta nyt tuskin sen ajan tasolle munitaan, ja olen iloinen, mutta samaan aikaan nykysuunta huolettaa. Urheilullinen kunniahimo ja sellainen "balls", tosta urheilullisesta tekemisestä uupuu, se on keväisin nähty. Sama tahti ja 4kpl 3 kentällisiä ritisia, ratisia, möttösiä ja töppösiä jostain Kalpasta ja Jukureista, niin ensi kauden yleisö ka alkaa varmaan 5:lla. Ei siinä talous kauaa hyvänä pysy nyky menoilla.
Olen miettinyt sitäkin, että odotanko nyt vain liikoja, vai miksi näin? Mutta kyllähän nämä "suurseura"-puheet ynnä muut ovat lähteneet itämään sieltä toimitusjohtajan tervehdyskirjeestä. Ehkä tämmöiset puheet pitäisi lopettaa, jos talous ja eurot eivät semmoiseen vielä riitä.
Tässä alkaa kalvaa vaan niin moni asia pääkopassa: miksi ei voiteta, miksi se pelaaja x meneekin sinne, miksi pelaaja x osuu maalipuiden väliin siellä muttei täälä..never ending story. Kaiken lisäksi aikuisen miehen mielialat tuppaa kulkemaan käsikädessä Ilveksen esitysten mukaan, säälittävää joku sanois.
Mutta tätä seuraa rakastaa, sitä ei pakoon pääse, että on Ilves.