En muista hetkeen pelin herättäneen noin voimakkaita tunteita kuin eilen. Ja ihan raitapaitojen syytä, joten kaippa tämäkin purkauksen olisi sitten voinut kirjottaa tuonne Liigan erotuomaritoiminta -lankaan, mutta menköön.
Nyt päätuomarien toiminnassa heijasteli mielestäni poissaolollaan se tuomaritoiminan tärkein: Päättäväisyys ja johdonmukaisuus. En ole tuomarointisaralla mitenkään meritoitunein yksilö, mutta tuon keskimmäisen jälkikasvun kanssa jouduin/pääsin puhaltelemaan peleissä lähes kolmen vuoden verran. Siellä opin sen, että omia mokia tulee lähes joka pelissä, mutta päätökset tehdään siinä tilanteessa kun se on ja sen hetkisen parhaan näkemyksen mukaan. Joskus tajusin samalla sekunilla, että päätös oli aivan paska, mutta koska se oli tehty, niin sillä mentiin ja päättäväisesti eteenpäin. Huomasin sen, että vaikka päätöksestä kärsinyt joukkue protestoi, niin se protestointi oli lyhyempää eikä jälkikäteen tullut mitään mussutusta, kun vaan sitä päätöstä tehdessä seisoi sen ratkaisunsa takana. Puhaltelun alkumetreillä tuli sitä empimistä, virheiden paikkailuja ja selittelyjä, mikä sitten johti vaan mussutuksen lisääntymiseen.
Eilen sitä välillä vähän puhallellaan, välillä vähän ei, hyväksytään maaleja, katsellaan niitä uudestaan ja nykäistään joku late continue kun on ensin vihelletty peli poikki. On jumakauta ammattilaistasolta aivan järkyttävää pyllyilyä.
Aivan sanoinkuvaamattoman ylpeä olen joukkueesta, että tuollaisen farssin jälkeen pystytään nakkaamaan vielä se vaihde kolmoselle ja kairaamaan sieltä 3p voitto. Runkosarjan lopussa ne pisteet lasketaan ja tämäkin eilen raavittu ekstra 1 tai 2 pojoa voivat näytellä suurta roolia keväällä.
Ja ylpeä olen myös Masosta ja HPK:sta. Heikohkolla materiaalilla ovat saaneet pelitavan ja eteenkin -ilmeen kuntoon ja pistivät pelillisesti raitapaidoista huolimatta meidät eilen lujille. Kaikkea hyvää sinne suuntaan!
