Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

[punakone]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Igor Vjasmikin siinä oli vasta seppä..taitavat kädet mutta kunto puolella oli pikkusen sanomista..tuli Ilvekseen Forsbergin Pasin tipsaamana Hermeksestä.Ajeli taksia Moskovassa loppu aikoina ennenkun menehtyi.

Vjacheslav Lavrov yv erikois mies joka passaili vetopaikkoja Siren Villelle maalin takaa..

 

[Jorman Kivet]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Yksi aliarvostetuimmista ulkolaisista oli Chris Kontos.
Taitava kahden suunnan sentteri. Jäi Jordy Douglasin
varjoon tehoiltaan,mutta oli loistava pelimies.
Myös Mike Hiltner on jäänyt mieleen. Aloitti kehnosti,mutta
oli tärkein hyökkääjä playoffeissa hopeakaudella -90.
Muita sitten Majesky,Measures ja Stefan.
Erityismaininta Brad Jonesille,joka pudotti Lartaman
yhdellä iskulla.

 

[Peltinen]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

1. Dale Derkatch. Olisi nykypäivän NHL:ssä voinut olla Martin St. Louisin kaltainen tähti mutta 30 vuotta sitten 168 senttisellä pelaajalla ei ollut mitään asiaa NHL:ään. Vasta Theo Fleury mursi tuon myytin. Aivan ylivoimainen pelaaja liigassa.
2. Patrik Stefan. Floppasi NHL:ssä mutta esitteli Ilveksessä sitä, miksi oli aikoinaan NHL:n ykkösvaraus.
3. Peter Larsson. Ei ehkä pelaajana aivan edellisten tasoa mutta oli Raipelle täydellinen aisapari.
4. Cory Murphy. Takoi puolustajalle kovia pisteitä parin kauden ajan
5. Steve Kariya. Ei odotettu paljon mutta muodosti Stefanin ja Hyvösen kanssa tappavan yhdistelmän.

 

[Pok]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Kyllähän Kariyasta odotettiin ihan helvetin paljon,mutta nekin odotukset onnistui ylittämään.Ainakin jotain puhetta oli silloin,että näin tasokasta kaveria ei ilman peppukaverisuhteita olisi ollut mitään mahdollisuutta saada Ilvekseen tms.

Pilasi kylläkin maineensa omassa mielessäni ja asetti kyseenalaiseksi edellisen jauhamalla sen jälkeen ties kuinka monessa liigajoukkueessa.


Tuo kausi sinällään olisi ansainnut jonkun muun lopetuksen kuin täysin vastaantulijana olemisen puolivälierissä.Syytän Sykoran hermoromahdusta ja siitä seurannutta tarhapöllö-Lindströmin valmennuspestiä.

Siellä oli kuitenkin Kariya-Stefan-Hyvönen ykkösketju,pakissa Murphy ja Koistinen ja maalissa Vesku Toskala sekä alemmissa ketjuissa mm. Helminen,Pesonen ja Leino.

 

[Tarinankertoja]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Genoway tuli kuitenkin liigan ulkopuolelta eli ei siis ollut jonkun toisen liigajoukkueen "ensirekrytointi".

Sama asia, Elitserien löytö, joka itse tarjoutui alkukaudeksi Ilvekseen. Ei siis Ilveksen skouttaama pelaaja. Toisin kuin Platt.

Kun tää "mikkihiiri" ketju pelas yhdessä, se on oman Ilveskannattajaaikani huikein yhdistelmä.
Dale Derkatch 168 cm /74 kg - Risto Jalo 180 cm / 80 kg - Jari Neuvonen 171 cm /87 kg
Keskipituus 172,7cm / 76,3kg

Kovempi kuin Summanen-Jalo, Helminen-Mäkelä, Helminen-Larsson tai Hyvonen - Stefan - Kariya.

 

[toskala]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Kyllähän Kariyasta odotettiin ihan helvetin paljon,mutta nekin odotukset onnistui ylittämään.Ainakin jotain puhetta oli silloin,että näin tasokasta kaveria ei ilman peppukaverisuhteita olisi ollut mitään mahdollisuutta saada Ilvekseen tms.

Pilasi kylläkin maineensa omassa mielessäni ja asetti kyseenalaiseksi edellisen jauhamalla sen jälkeen ties kuinka monessa liigajoukkueessa.


Tuo kausi sinällään olisi ansainnut jonkun muun lopetuksen kuin täysin vastaantulijana olemisen puolivälierissä.Syytän Sykoran hermoromahdusta ja siitä seurannutta tarhapöllö-Lindströmin valmennuspestiä.

Siellä oli kuitenkin Kariya-Stefan-Hyvönen ykkösketju,pakissa Murphy ja Koistinen ja maalissa Vesku Toskala sekä alemmissa ketjuissa mm. Helminen,Pesonen ja Leino.

Nyt mennään kyllä ohi aiheen ja rankasti ja siitä pahoittelut mutta syy tuon kauden surkeaan päätökseen on aivan muualla kuin Sykoran hermoromahduksessa. Syynä oli pitkälti se, että joukkue oli tuolloin jo alunperinkin väärin koottu. Edellisenä vuonna Ville Siren kokosi joukkueen ja Sykora sai niitä pelaajia joita halusi joukkueeseensa ja tuo joukkuehan pelasi loistavat play-offit ja välieräpaikka jäi milleistä kiinni.

Kesällä Risto Jalo lähti kävelemään, tilalle tulivat Honkalehto tj:ksi ja Hautamaa utj:ksi ja Sirenin kokoaman joukkueen rungon annettiin hajota. Ja jo silloin kylvettiin siemenet nykyiselle kyykkäykselle jonka loppua ei vieläkään ole näkyvissä. Kariyan hankkiminen oli sinänsä hyvä veto (En muista mikä kuvio siinä oli taustalla mutta Stevehän oli kakkosvaihtoehto laituriksi kun Lucas Lawson ei sittenkään saapunut Suomeen.) mutta yksin tämä ei olisi pystynyt joukkuetta kannattelemaan. Kariya nousi lentoon kunnolla vasta sitten kun työsulun vuoksi Euroopassa hortoillut Patrik Stefan hankittiin Sykoran suhteilla Ilvekseen ja Ruotsista saatiin hankittua Hannes Hyvönen jonka tehokkuus oli kyllä tiedossa mutta luonteeltaan hän oli ... no katsokaa youtubesta.

Mutta se varsinainen pihvi. Niin hyvä ketju kuin Hyvönen-Stefan-Kariya höystettynä Cory Murphylla olikin, näiden tyyppien takaa löytyy täysin onneton viritelmä lähinnä muiden joukkueiden ylijäämämiehiä. Raipe ei löytänyt ilman Viitakoskea yhteistä säveltä oikein kenenkään kanssa. Kolmikko Pesonen-Tommi Turunen-Sami Helenius olivat kaikki saaneet potkut Jokereista kun Jortikka ilmoitti että joko hommataan kunnon pelaajia täi hän lähtee kävelemään mutta jostain syystä Hade näki näissä valtavan potentiaalin (ko. kaudella mainitsemasi Pesonen ei tehnyt pisteen pistettä itsenäisyyspäivän jälkeen). Leino oli tehnyt jo hyvissä ajoin ennen kauden loppua sopimuksen HPK:n kanssa ja teki kyllä kaikilla tavoilla selväksi ettei häntä kiinnosta Ilveksessä pelata. Yksi kauden käsittämättömimpiä hankintoja oli parilla hyvällä kaudellaan menneisyydessä ratsastanut "maalitykki" Jukka Tiilikainen joka vahvisti Ilvestä peräti kahdella maalilla. Toskala (vaikka lempipelaajani nuorena olikin mitä nimimerkistä voi päätellä) oli huonossa kunnossa ja lipsautteli jatkuvasti helppoja maaleja. Jälkeenpäin ajateltuna olisi kannattanut satsata HIFK:n ylijäämämies Juuso Riksmaniin joka muutaman ottelun pelasi kelvollisesti Ilveksen maalilla mutta tämä nousi uuteen loistoon seuraavalla kaudella torjumalla Ässät finaaliin.

Kun lähtökohdat olivat näin huonot, sääliplay-offeissa heikko Ässät kaatui kyllä, mutta Jokereiden ei tarvinnut käytännössä kuin pelata ykköskenttä pois ja menivät jatkoon ilman suurempia vaikeuksia.

Tuohon kauteenhan liittyy muuten hauska yksityiskohta että ennen ensimmäistä play-off ottelua Jokereita vastaan Lindströn lähti käymään kotonaan Ruotsissa ja joutui siellä yllättäen pidätetyksi veroepäselvyyksien takia ja oli epätietoista pääseekö mies edes aitioon Ilveksen play-offeihin. Tylsää ei ainakaan tuolla kaudella Ilves-faneilla ollut.

 

[Brooks]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

^ Joukkue oli tosiaankin väärin koottu. Lisäksi kerrotaan, että mukavan miehen maineestaan huolimatta Curre onnistui jakamaan joukkueen kahtia. Stefanin ketju sai tehdä mitä tahtoi, ja muita pelaajia Lindström kohteli aika huonosti.

Larsson voitti pistepörssin viimeisellä Ilves-kaudellaan ja tälle siis tarjottiin merkittävää palkanalennusta. Siinä mielessä tilanne oli harvinainen ja pelaajalla itsellään olisi ollut haluja jatkaa seurassa (ymmärtääkseni jopa pienellä palkanalennuksella). Talousongelmat on täten ehkä väärä ilmaisu, mutta joka tapauksessa kyse oli siitä, että Ilveksellä ei ollut varaa tai halua maksaa pelaajalle tämän markkina-arvon mukaista palkkaa.

Täysin epälooginen selitys, sillä tilalle hankitun Marois'n sopimuksen hintalappu oli liigaennätys. "Varaa" siis oli vielä siinä vaiheessa. Larsson suututettiin noilla neuvotteluilla.

Viittaan aiempaan viestiini: varaa tai edes "varaa" ei oikeasti ollut. Marois'n sopimus oli Ilveksen kalleusennätys, mutta se tehtiin Manngardin vaatimuksesta. Vinnielle ei ollut uskallettu kertoa Ilveksen talouden todellista tilannetta.

Meneekö metsään, jos muistelen viinan vieneen jompaa kumpaa?

En ole kuullut, että Glushenkovilla tai Lavrovilla olisi ollut vaikeuksia alkoholin kanssa. Molemmille toki kävi hieman samalla tavalla kuin monilla muillakin 1990-luvun alussa lännen kultalaan siirtyneillä venäläisillä: päästyään pois kommunismin ikeestä ja jatkuvasta puutteesta, he mukavoituivat.

Sitä vastoin Igor Vjazmikinilla oli votkan kanssa ongelmia sekä ennen Ilves-pestiä että sen jälkeen. Tampereella Vjazmikin pysytteli erossa tuosta sielunvihollisesta ja taisipa hänen sopimukseensakin kuulua raittiuspykälä. Joukkueen saunailloissakin Vjazmikin oli mehulinjalla. Vjazmikin laskettiin nuorena koko kiekkomaailman suurimpiin lupauksiin, mutta ne lupaukset jäivät lunastamatta. Kausi Ilveksessä kaatui siihen, että selkärangan välilevyt pullistuivat kahdesta kohtaa. Luisteleminen kävi ymmärrettävästi mahdottomaksi.

Jos nyt yritän vastata ketjun avausviestin vaatimukseen, niin top 5 voisi olla seuraavanlainen. Työsulkukausien vahvistuksia en kuitenkaan ole ottanut mukaan, eli Stefan ja Lindbäck eivät ole joukossa, vaikka ovatkin Ilveksen historian ehkä kovimmat ulkomaalaiset. Olen arvioinut vain ne, joiden olen nähnyt pelaavan, eli Lunde ei ole mukana.

1. Robert Burakowsky: pelasi Ilveksessä vain puoli kautta, mutta on tehnyt minuun suurimman vaikutuksen. Loistava laukaus ja pelisilmä. Oli Ruotsissa hankalan pelaajan maineessa, mutta käsittääkseni Tampereella ei ongelmia ollut. Voittomaali kolmannessa välieräottelussa Jokerien verkkoon on paikan päällä näkemistäni maaleista ikimuistoisin; sen kanssa kilpailee vain Risto Jalon tekemä voittomaali neljännessä finaalissa 1985.
2. Peter Larsson: huipputaitava peliä tekevä laitahyökkääjä, jolla oli loistava pelinäkemys. Pieni kokokaan ei pahemmin haitannut.
3. Dale Derkatch: teki kolmen kauden aikana niin kovat tehot, että on pakko ottaa mukaan. Puheenjohtaja Hirvosen löytö Italian sarjasta. Vahinko vain, että juuri niihin aikoihin westerlundilainen kahvakiekko alkoi tehdä tuloaan SM-liigaan, ja pudotuspeleissä pelattiin jo koko lailla erilaista peliä kuin runkosarjassa. Derkatch kuuluikin niihin ilveksiin, jotka pettivät pahiten vuosien 1988 ja 1989 välieräsarjoissa. Koko ja vääntövoima eivät riittäneet.
4. Cory Murphy: Ilveksessä on pelannut kaksi kovaa kiekollista ulkomaalaispuolustajaa. Pitkän uran tupsukorvissa tehnyt Allan Measures innostui vallan kovaan menoon kausina 1997-99, ja Murphy teki selvää jälkeä 2003-05. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Measures hyötyi pistetehtailussaan Murphyä enemmän joukkuekavereista, sillä Measuresin suonenvetokausilla Ilveksen nippu oli nimekäs ja tasaisen laadukas.
5. Roman Bozek: Budejovicen miehestä olenkin kertonut jo edellä.

Kovia pelimiehiä on ollut toki muitakin: seuraavina olisivat jonossa mm. Ivan Majesky, Petr Tenkrat, Jordy Douglas, David Nemirovsky ...

 

[El Reino]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Ruotsista saatiin hankittua Hannes Hyvönen jonka tehokkuus oli kyllä tiedossa mutta luonteeltaan hän oli ... no katsokaa youtubesta.

Hyvösestä täytyy todeta, että tämä on yksi kautta aikojen parhaista kesken kauden tehdyistä kotimaisista hankinnoista. Hyvösen 27 maalia ja 45 pistettä vain 36 ottelussa on todella kova saldo huomioiden, että ennen Ilvekseen tuloa tämä oli onnistunut saalistamaan Färjestadissa vain vaivaisen yhden pisteen. Stefanin ja Hyvösen yhteinen sävel etenkin ylivoimalla oli silmiä hivelevän kaunista.

 

[Jeek]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Larsson voitti pistepörssin viimeisellä Ilves-kaudellaan ja tälle siis tarjottiin merkittävää palkanalennusta. Siinä mielessä tilanne oli harvinainen ja pelaajalla itsellään olisi ollut haluja jatkaa seurassa (ymmärtääkseni jopa pienellä palkanalennuksella). Talousongelmat on täten ehkä väärä ilmaisu, mutta joka tapauksessa kyse oli siitä, että Ilveksellä ei ollut varaa tai halua maksaa pelaajalle tämän markkina-arvon mukaista palkkaa.

Täysin epälooginen selitys, sillä tilalle hankitun Marois'n sopimuksen hintalappu oli liigaennätys. "Varaa" siis oli vielä siinä vaiheessa. Larsson suututettiin noilla neuvotteluilla.

Ellei ny muisti oikein pahasti pätki, niin Ilves lähti Larssonin neuvotteluihin tarjoamaan maksimissa 3. kentän pelipaikkaa, vaikka voitti kahteen kertaan sisäisen pistepörssin.

Tilalle otettiin kalliimpi ja surkeampi Marois, joten saa vaan ihmetellä mitä näiden päättäjien päässä liikku.

 

[El Reino]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Larsson voitti pistepörssin viimeisellä Ilves-kaudellaan ja tälle siis tarjottiin merkittävää palkanalennusta. Siinä mielessä tilanne oli harvinainen ja pelaajalla itsellään olisi ollut haluja jatkaa seurassa (ymmärtääkseni jopa pienellä palkanalennuksella). Talousongelmat on täten ehkä väärä ilmaisu, mutta joka tapauksessa kyse oli siitä, että Ilveksellä ei ollut varaa tai halua maksaa pelaajalle tämän markkina-arvon mukaista palkkaa.

Täysin epälooginen selitys, sillä tilalle hankitun Marois'n sopimuksen hintalappu oli liigaennätys. "Varaa" siis oli vielä siinä vaiheessa. Larsson suututettiin noilla neuvotteluilla.

Ellei ny muisti oikein pahasti pätki, niin Ilves lähti Larssonin neuvotteluihin tarjoamaan maksimissa 3. kentän pelipaikkaa, vaikka voitti kahteen kertaan sisäisen pistepörssin.

Tilalle otettiin kalliimpi ja surkeampi Marois, joten saa vaan ihmetellä mitä näiden päättäjien päässä liikku.

Brooks selittää tämän käsittämättömän ratkaisun taustoja aiemmin ketjussa.

 

[Tervaskanto]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Hyviä muistoja jätti näiden kaikkien jo mainittujen lisäksi Len Lunde. Mainituista Nemirovsky, Larsson (näköjään mailakin vielä tallessa) ja Stefani ovat olleet mielestäni vahvimmat ulkkarit.

 

[Iines]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Oma Top-5 -listani. Mukana on vain niitä pelaajia, joita olen ollut seuraamassa ja ehkä sekin hiukan vaikuttaa, kuka on ollut suosikkeja, kuka ei

1. Geoff Platt - ehdottomasti kaikkien aikojen suurin suosikki, jonka lähes jokaisen pelin katson edelleen ja toivon, että joskus tulisi vielä takaisin. Uskoisin siihen olevan jopa mahdollisuuksia. Maalivainua on melkoisesti, vaikka mielialapelaaja vähän onkin.
2. Dale Derkatch - mun kaikkien aikojen eka ulkolainen suosikkipelaaja.
3. Patrik Stefan - Hyvösen ja Kariyan kanssa uskomaton kolmikko. Mielestäni ehkä 2000-luvun paras ketju Ilveksessä.
4. Allan Measures - Se ylivoima oli silloin hiukan erilaista...Joskus vieläkin tulee mieleen, että Allu olisi tuosta tehnyt
5. Cory Myrphy - Melkoinen vahvistus olisi Ilvespuolustukseen edelleen, vaikka ikää taitaa olla jo reilustikin päälle 35.

Toki listasta jää pois monta, joka varmasti siihen olisi kuulunut. Steve Kariya, Anders Lindback, Petr Tenkrat, Peter Larsson jne.

 

[Okafani]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Tervaskanto toi esille pelaajista Len Lunden. Mies toimi muistaakseni Ilveksen pelaajavalmentajana kaudella 1971/72.
Kausi päättyi silloin mestaruusjuhliin, kokenut NHL-pelaaja näytti esimerkkiä ja voittamisen mallia.
Saavutus nostaa miehen mielestäni ehdottomasti TOP-5:een.

 

[toskala]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Oma listani olisi kai tällainen, listalla siis niitä "oman aikani" pelaajia

1. Cory Murphy: Kun tämän(kin) kauden surkeaa ylivoimaräpellystä on katsonut niin tuntuu kaukaiselta unelta että Ilveksessä on joskus ollut tämäntasoinen seppä. Ai että kun miehelle ylivoimalla vetopaikka pelattiin niin saattoi olla lähes 100% varma että kohta helähtää. Tuo aika on ollut viimeisimpiä jolloin Ilveksen ylivoima ei olisi ollut se jatkuva murheenkryyni.

2. Patrik Stefan. Tämä on nimenomaan ilvesläisittäin katsoen tällä paikalla. Koko NHL:n ykkösvarauksen ura ei koskaan lähtenyt lentoon eikä lunastanut niitä odotuksia joita häneen kohdistettiin. Paitsi kaudella 2004-05, jossa hän todella pelasi sillä tasolla mitä ykkösvaraukselta voitiin odottaa. Stefan on jäänyt NHL:n historiaan yhtenä suurimmista flopeista mutta Ilves-faneille hän on jotain aivan muuta. On aikamoinen etuoikeus että Stefanin paras vuosi osui nimenomaan työsulkukaudelle. Ja Ilvekseen.

3. Steve Kariya: Siitäkin on nyt kymmenen vuotta kun Ilveksen pelaaja on viimeksi voittanut SM-liigan pistepörssin. Vain 168 cm pätikkä ei koskaan antanut periksi vaan taisteli ja tappeli jokaisesta kiekosta kuin elämästään. Valtava halu tehdä pisteitä. Kuinkahan pitkälle tuo joukkue olisi voinut edetä, jos Hyvönen-Stefan-Kariya ketjun takana olisi ollut yhtenäinen ja tasapainoisesti koottu joukkue eikä Haden, joka vasta harjoitteli utj. hommia, kokoamaa jämäpelaajien kaatopaikkaa?

4. Petr Tenkrat: Kausi 1999-2000, jolloin Ilveksen talousongelmat räjähtivät kasvoille oli kaikin puolin vaikea. Kohtuullisen alkukauden jälkeen joukkue luisui pitkään tappioputkeen eikä Mälkiän "eteläkarjalainen kusipääkiekko" nauttinut fanien arvostusta. HPK:n kanssa tehtiin vaihtokauppa jossa Rodrigo Lavins ja Mikko Peltola suuntasivat Hämeenlinnaan ja vähälle peliajalle jäänyt Tenkrat Ilvekseen. Tenkrat nosti Ilveksen uuteen lentoon ja pystyi omalla panoksellaan valamaan uskoa jo play-offeista poisluisumasta olleeseen joukkueeseen. Ilves pääsi kuin pääsikin play-offeihin joka vaikean kauden jälkeen oli kohtuullinen saavutus, tosin siellä täysi vastaantulija TPS:ää vastaan. Suuntasi Ilves-kauden jälkeen koittamaan siipiään NHL:ssa josta paikkaa ei auennut. Pettymys oli kova kun valitsikin Kärpät takaisin palatessaan mutta pelaajan kannalta ymmärrettävää.

5. Peter Larsson. Pieni mutta sulavaliikkeinen. Kiekollisesti huipputaitava. Yhteispeli Raipen kanssa toimi ja tulosta tuli.

Lista on subjektiivinen nimittäin paljon vaikuttaa myös se aikakausi jolloin ovat Ilveksessa pelanneet. Näihin aikoihin jossa nämä ovat pelannett nimittäin tiivistyy sellaisia muistoja jolloin Ilveksen kannattaminen on ollut hauskaa. Onhan niitä hyviä pelaajia ollut mutta osuvat paljon niihin aikoihin kun turbulenssi todellakin alkoi ja päällimmäisin tunne Ilveksestä on ollut vain kokonaisvaltainen vitutus.

Mutta kunniamaininnan arvoisia: Allan Measures, Anders Lindbäck, Mike Bishai, Geoff Platt, Maxime Talbot

 

[Summasen Raato]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Tässä oman aikani parhaat...

1. Peter Larsson: Olihan se parin kauden ajan hienoa katselle kahden loistavan pelaajan oivalluksia. Ei löydy sanoja.

2. Robert Burakowsky: Pelasi vain muutaman kuukauden, mutta jätti lähtemättömän vaikutuksen. Se veto oli jotain jumalaista. Muistona löytyy paita kaapista.

3. Allan Measures: Aiempiin Lukon kausiin verrattuna ei Allun siirrolla ollut isoja odotuksia, mutta kuinka väärässä sitä voikaan ihminen olla.

4. Brian Tutt: Ensimmäisellä kaudellaan oli todella hyvä ja mielestäni silloin tärkein yksittäinen pelaaja Ilveksessä.

5. Roman Bozek: Murheellisen kauden ainoita valopilkkuja. Olisi ollut mielenkiintoinen lisä joukkueeseen myös seuraavina vuosina.

 

[Artsi]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Monta kovaa kaveria pitää listalta jättää pois, mutta tässä oma listani. Jokaisen noista olen nähnyt pelaavan ja jokainen on ollut oikeasti joukkuepelaaja, vaikka pistetäkin ovat hurjasti tehneet.
- Len Lunde
- Dale Derkatch
- Allan Measures
- Peter Larsson
- Cory Murphy

 

[Brooks]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Tervaskanto toi esille pelaajista Len Lunden. Mies toimi muistaakseni Ilveksen pelaajavalmentajana kaudella 1971/72.
Kausi päättyi silloin mestaruusjuhliin, kokenut NHL-pelaaja näytti esimerkkiä ja voittamisen mallia.

Len Lunde taisi tulla Ilvekseen Lasse Oksasen suosituksesta, tämä kun oli samaan aikaan Vancouverin leirillä.

Lunden arvostus on vaihdellut. Lunden tullessa Ilves mainosti häntä kovana NHL-miehenä. Myöhemmin monet ovat väheksyneet Lundea ja todenneen tämän olleen ammattilaisurallaan keskinkertaisen kehäraakin.

Täytyy kuitenkin muistaa, että Lunde pelasi NHL:ssa 321 ottelua runkosarjassa ja 20 pudotuspeleissä. Hän ehti pelata NHL:ssa kuudella kaudella jo "original sixin" aiakaudella, ja jos joukkueissa oli siihen aikaan kymmenkunta hyökkääjää kussakin, Lunden voi katsoa olleen 60 parhaan hyökkääjän joukossa. Parhaat vuotensa Lunde pelasi Detroitissa. Vielä Suomesta lähdettyään Lunde pelasi yhden kaude WHA:ssa tehden 71 pelissä 48 pistettä.

Ilves aloitti kauden 1971-72 päävalmentajanaan Juhani Ruusunen, mutta kehnon alun jälkeen Lunde otti ohjat. Lunde itse pelasi samassa ketjussa Reijo Hakasen ja nuoren Seppo Ahokaisen kanssa. Kausi siis päättyi mestaruuteen, ja seuraavalla kaudella Lunde sai ohjattavakseen myös Suomen A-maajoukkueen. Maajoukkuevalmentajana Lunden yllättävin veto oli pudottaa joukkueesta Ilveksen suurimmat tähdet Lasse Oksanen ja Jorma Peltonen.

 

[Kerouac]

Vs: Top-5 ulkolaiset Ilveksessä

Jos nyt jätetään nuo työnsulkupelaajat pois (ja täytyy sanoa, että niissä Ilves on onnistunut tosi hyvin; Paille ja Talbot olivat hyviä ja sitoutuneita, mutta sellaiset miehet kuin Lindbäck ja Stefan ovat olleet pelipaikkojensa parhaita kautta aikojen). Ja laitetaan kriteeriksi vielä se, että ovat jollakin tavalla tehneet erityisen vaikutuksen paikan päällä, jolloin listalta saattaa jäädä pois sinänsä parempiakin pelaajia.

1. Peter Larsson - aivan helvetin hyvä yleishyökkääjä, pistepörssin voitto ja kaikkea. Löysi Raipen kanssa kemian ja tulos oli kuin satukirjoista. Aivan sama kuka siihen laitettiin kolmanneksi, niin semmoinen samiahlbergin tasoinen kaveri olisi heittänyt 20 byyriä siinä kolmantena.

2. David Nemirovsky - joo, oli lyhyen aikaa Ilveksessä. Joo, oli todella laiska omaan päähän. Silti... Jäi mieleen se 01 kevään matsi Bluesia vastaan, kun Nemirovsky ei edes lainannut missään vaihessa kiekkoa blegiläisille. Muutenkin kaveri parhaimmillaan teki mitä tahtoi kentällä. 40 peliä Ilveksen paidassa, 47 pistettä. Tehkää perässä.

3. Robert Burakowsky - kesken kauden tullut toikkarointihankinta. Oli vaan niin kova nimi, ettei Jussin radarin alla voinut jättää hankkimatta. Syntynyt tekemään maaleja. Se veto suorasta luistelusta kelpaisi vieläkin mihin tahansa "Näin pelaat jääkiekkoa" -DVD:lle. Tämä maalihan ei unohdu ikinä....

4. Colby Genoway - parhaimmillaan aivan maaginen sentteri. Hyvin jäänyt mieleen joku jokerimatsi Areenalla, kun Ilves sai femman ja Sakke otti alivoimalla veskan pois -pystyi luottamaan siihen että Genoway kuitenkin pitää koko ajan kiekkoa. Ja oikeassahan Sakke oli, niinhän Genoway tekikin... 43 peliä, 42 pistettä Ilvekselle.

5. Allan Measures - aina mukana, aina valmiina. Pienet loukkaantumisetkaan eivät haitanneet pientä, sisukasta kanukkia. Pelasi useamman mielikuvia paremmin myös alas, mutta siitä huolimatta ampui 19 maalia ikimuistoisella 97-98 -kaudella (vertailun vuoksi todettakoon, että tällä hetkellä Ilveksen hyökkääjistä kukaan ei ole päässyt samaan maalimäärään). Upea viivapakki ja kaikin puolin hieno puolustaja.

 

[Brooks]

Aamulehdessä on siis menossa äänestys Ilveksen kaikkien aikojen parhaasta ulkomaalaisesta:

Dale Derkatch, Mike Hiltner vai Patrik Stefan? Äänestä kuka on Ilveksen kautta aikain paras ulkomaalaisvahvistus – katso laajat esittelyt kymmenestä finalistista

Keskustelua voitaneen jatkaa täällä Ilveksen ulkomaalaisille omistetussa ketjussa.

Minulla ei ole juurikaan lisättävää parin vuoden takaisiin viesteihini.

Jos kysytään kaikkien aikojen tärkeintä ulkomaalaispelaajaa, vastaan epäröimättä: Roman Bozek. Hän pelasti melkein yksin Ilveksen putoamiselta kaudella 1990-91. Jokainen voi mielessään miettiä, mitä putoaminen divariin olisi merkinnyt muutenkin konkurssin partaalla keikkuneelle Ilvekselle.

Jos taas kysytään parasta ulkomaalaista, listani on seuraava:

Robert Burakowsky: pelasi Ilveksessä vain puoli kautta, mutta on tehnyt minuun suurimman vaikutuksen. Loistava laukaus ja pelisilmä. Oli Ruotsissa hankalan pelaajan maineessa, mutta käsittääkseni Tampereella ei ongelmia ollut. Voittomaali kolmannessa välieräottelussa Jokerien verkkoon on paikan päällä näkemistäni maaleista ikimuistoisin; sen kanssa kilpailee vain Risto Jalon tekemä voittomaali neljännessä finaalissa 1985.
Peter Larsson: huipputaitava peliä tekevä laitahyökkääjä, jolla oli loistava pelinäkemys. Pieni kokokaan ei pahemmin haitannut.
Dale Derkatch: teki kolmen kauden aikana kovat tehot. Puheenjohtaja Hirvosen löytö Italian sarjasta; valmentaja Hiitelä ei nähnyt Derkatchille tarvetta. Vahinko vain, että juuri niihin aikoihin westerlundilainen kahvakiekko alkoi tehdä tuloaan SM-liigaan, ja pudotuspeleissä pelattiin jo koko lailla erilaista peliä kuin runkosarjassa. Derkatch kuuluikin niihin ilveksiin, jotka pettivät pahiten vuosien 1988 ja 1989 välieräsarjoissa. Koko ja vääntövoima eivät riittäneet.
Cory Murphy: Ilveksessä on pelannut kaksi kovaa kiekollista ulkomaalaispuolustajaa. Pitkän uran tupsukorvissa tehnyt Allan Measures innostui vallan kovaan menoon kausina 1997-99, ja Murphy teki selvää jälkeä 2003-05. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Measures hyötyi pistetehtailussaan Murphyä enemmän joukkuekavereista, sillä Measuresin suonenvetokausilla Ilveksen nippu oli nimekäs ja tasaisen laadukas.

Oma lukunsa ovat sitten NHL-lainat Patrik Stefan ja Anders Lindbäck. Eri aikakausien vertaaminen toisiinsa on mahdotonta, mutta en liene aivan väärässä, jos väitän Stefanin olevan yksi kovimmista Suomen pääsarjassa pelanneista senttereistä, ja sama koskee Lindbäckiä puhuttaessa maalivahdeista.

Ilveksen ulkeista en ole nähnyt livenä Len Lundetta ja Jan Kobezdaa. Lundetta on aikojen saatossa sekä aiheettomasti vähätelty että kohtuuttomasti ylistetty. Vähättelijät ovat sanoneet Lunden olleen alasarjoista tulleen kehäraakin, jota markkinoitiin NHL-tähtenä. Muistettakoon kuitenkin Lunden pelanneen NHL:ssa "original sixin" aikana, eli hänen voi sanoa olleen 1960-luvulla Pohjois-Amerikan 50 parhaan hyökkääjän joukossa. Toiselta puolen on väitetty Lunden olleen SM-sarjassa ylivoimaisen pelaajan, mutta oli Ilveksessäkin saman tasoisia hyökkääjiä, Lasse Oksanen ja Jorma Peltonen etunenässä, ja muissa seuroissa vielä tukku lisää.

 

[Soho]

1. Cory Murphy - Timo Silakka oli suvereeni pakki. Aivan ylivoimainen ylivoimatykki. Jättänyt kovimman muistijäljen. Pärjäisi varmaan vieläkin vaikka ikää kohta 50.

2. David Nemirovsky - Taiteilija joka osui persoonansa puolesta veijarimaiseen Ilvekseen kuin nyrkki silmään.

3. Petr Tenkrat - vahva luistelija, jäätävä viimeistelijä. Oli valovuoden edellä muuta jengiä. Laukoi kokoajan. Vähän niinkin Rautsi mutta puolet vahvempi ja tarkempi.

4. Colby Genoway - tämä oli niin kova, että Platt tuntui Colbyn jälkeen pettymykseltä. Vaikka takoi jonkun sata maalia. Colby oli varsinkin ekalla stintillä aivan suvereeni. Tällä oli silmät selässäkin.

5. Peter Larsson - Raipe ja Peter. Käsite. Taitava ja nopea. Oman aikansa Kariya. Helvetin kova duo.

Bubblin' under: Bura, Platt ja Polak.