Tämä perustuu olettamukseen, että muut seurat täyttäisivät kokoonpanonsa paremmilla pelaajilla, kun pelipaikoista olisi kovempi kilpailu. Se voisi kuitenkin johtaa siihen, että parhaat nuoret ryntäisivät joukolla muualle, jos liigajyrät veisivät pelipaikat.
Välimäen Juusokin oli pari vuotta sitten sitä mieltä, että SM-liigan taso ei palvele kehittymistä NHL-pelejä varten, kun sarjassa on liikaa junioreita. SHL oli WHL:n jälkeen toisena vaihtoehtona. Sama virsi oli monen muunkin nuoren pelaajan suuntaan laulettu.
Luulen, että tilanne nähdään tänä päivänä toisin, kun SM-liiga tarjoaakin mahdollisuuden pelata Kanadan junioriliigaa kovempitasoisia pelejä ja aikuisia vastaan. Laine, Barkov, Heiskanen, Rantanen, Aho, Teräväinen, Hintz, Lindell ym. eivät taantuneetkaan täällä "heikkotasoisessa" ympäristössä, vaan olivatkin erittäin valmiita heti NHL-ympyröihin.
Oma mielipiteeni on, että SM-liigalle on ollut jopa hyväksi se, että sarja on profiloitunut enemmänkin nuorten pelaajien kasvattamoksi. Seurojen kannattaisi panostaa nuorten pelaajien rekrytointiin Pohjois-Amerikan suunnaltakin, koska se tuottaisi nopeasti rahallista hyötyä. Jos yritettäisiin kilpailla SHL:n, DEL:n, NLA:n ja KHL:n kanssa kovimmista pelaajista, oltaisiin resurssien puolesta altavastaajina ja täytettäisiin kokoonpanoja jäähdyttelijöillä.
Raha ratkaisee ja KHL on omilla luvuillaan. SHL:ssa joukkueet saavat 3 miljoonaa enemmän pelkkiä TV-rahoja, mikä tekee kilpailun näitäkin vastaan lähes mahdottomaksi pelkällä kotimaan markkinalla. DEL ja NLA omaavat myös isomman rahan markkinat, missä vielä häärii rahoineen Red Bullin kaltainen globaali jätti.
Paras tapa kilpailla näitä sarjoja vastaan on nuorten lahjakkuuksien hankinta kalliimpien konkareiden sijaan.