En jaksa uskoa, että koko kolmikko jatkaisi valmennuskolmikkona. Karri Kivi on aikoinaan sanonut haastatteluissa, että parista vuodesta kolmeen on maksimi, mikä kannattaa olla paikoillaan. Voihan toki olla, että Karri on muuttanut mielensä, on tajunnut minkälainen potentiaali Ilveksellä on kaiken osuessa nappiin. Karrin jatko tarkoittaisi Salon poistumista. Karri on helkkarin hyvä puhuja ja osaa myydä muutaman tilaisuuden perusteella ideansa todella helposti eteenpäin. Myrrä saisi hoitaa taustalla kehityspuolta.
Myrrä on valmentaja, joka tekee järkyttävän määrän töitä jokaisella alueella ja kun muistaakseni mies on vielä kehitysjohtajan tai vastaavan paikalla, pitäisi tähän rooliin löytää uusi mies tai hakea vielä lisäapua valmennukseen. Myrrä ei taida olla mikään taktinen velho vaan enemmän tsemppari ja piiskuri. Salon jatko olisi siis äärimmäisen tärkeä tässä skenaariossa, mutta mahdollista olisi Ilveksen joutuvan etsimään sellaisen valmentajan, joka on taktinen nero ja osaa vaihtaa taktiikkaa lennossa.
Sitten vaihtoehto Salo-Myrrä. Taktinen nero saa sauman nousta parrasvaloihin ja paha piiskuri on taustalla kehittämässä nuoria, jotka haluaa pitää hauskaa. Kuulostaa siis 20 vuoden takaiselta superkaksikolta Westerlund-Summaselta. Tosin Ilveksellä tuskin on IFK:n resursseja, mutta jos Salo halutaan pitää Ilveksessä, pitää vastuutakin antaa.
Näistä vaihtoehdoista jälkimmäinen on se, johon itse tähtäisin.
Ja eihän jääkiekkoilu mitään rakettitiedettä loppupeleissä ole. Välissä peliä koitetaan nopeuttaa ("aktiivinen pelitapata"), hidastaa peli pitämällä kiekkoa ja saada vastustaja rikkomaan ("Meidän peli") tai rikkoa vastustajan pelaamista ja vauhtia ("ajan ja tilan pois vieminen"), törkeä, jatkuva rikkominen ("kahvakiekko").
Vuosien saatossa peli on nopeutunut ja muuttunut fyysisemmäksi pelaajien tullessa isommiksi ja urheilullisemmiksi, mutta loppupeleissä samat lainalaisuudet pätee kuin vaikkapa 70-luvulla. Kiekko on vauhtiin pelatessa aina nopeampi kuin pelaaja, nopeasta vauhdista tehty rytminvaihto on tehokkain tapa saada vastustaja tekemään virheitä, four passes prakes any defence, ylivoimalla on helpompi tehdä maali kuin alivoimalla, läheltä ylös niin kuin Juti sanoi Jarpan sanoneen, ja mitä kaikkea näitä latteuksia nyt on.
Jäsen Brooks on monesti maininnut, että Ilveksen pitäisi olla aallonharjalla pelitaktiikoissa. Ja ehkä näin onkin. Silti silloin, kun Meidän peli alkoi nostamaan päätään, nojasi Ilves mieluummin 90-luvun "kärki pelaa" (Lindstöm, Pietilä), "tukkijätkäkiekkoon" (Pietilä), karjalaiseen kusipääkiekkoon (Mälkiä). Siis aikana, jolloin junioreista olisi ollut nostettaessa ihan erilaisia pelureita.
Tällä hetkellä ei taida olla tulossa vähään aikaan sellaisia juniori-ikäluokkia joidenka pelioppeihin pystyttäisiin rakentamaan runkoa todella pitkällä tähtäimellä, joten seuraavan kahden päävalmentajan valinta tulee olemaan todella tärkeitä. Jopa tärkeämpi kuin yksikään tällä hetkellä osaa kuvitella.
