Kausiketju 2024-2025 - Hymyllä kohti kannujahtia

Kohta voimme taas riemuissamme lukea Jalon ja Koskelan kausikoosteen, joka tulee oikein huokumaan kunnianhimoa.

Jalo tulee taas kertaalleen toteamaan olevansa tyytyväinen kuinka Ilves palasi mitalipeleihin ja suuren Ilves-yhteisön tukemana on vakiinnuttanut paikkansa liigan kärkijoukkueissa. Yleisö tuki meitä vaikeinakin aikoina ja teemme taloudellisesti hyvän tuloksen

Tillu toteaa kauden hankintojen olleen vaikeita, suurin osa kuitenkin suoritti pääasiassa kuten tahdottiinkin. Suuri osa hankinnoista jatkaa myös ensi kaudelle eli senkin perusteella hankinnat olivat onnistuneita pitkäjänteisyyden luomisessa.

Niemelän ja valmennusjohdon ilmeet olivat kauden kuva. Virnuilua kun kaikki meni hyvin ja kovan paikan tullen paineessa pelkkä aseeton vitutus naamalla. Hävittiin Kalpa-sarja pitkälti siihen että pelitaktiikka suli tai oli puutteellinen ja valmennus ei pystynyt reagoimaan tarvittavin muutoksin silloin kun olisi pitänyt.

Ilves on ihan kuin paskempi HIFK, taloudellinen ok tulos riittäää ja urheilullista intohimoa ei ole. Kehitystä ei tapahdu kausien välillä. Meillä säästetään kaudesta toiseen kärkibudjetista ja urheilujohdon ollessa keskitasoa sillä rahalla saa näennäisesti ok hyvän joukkueen.

Jos edes oletettu kärkipään valmennus ei saa tätä lahoa laivaa johdatettua yhtään lähemmäs satamaa niin vähissä on keinot johtoa vaihtamatta ja ideologiaa muuttamatta. Ensi kausi on jo menetetty samoille suhmuroijille, mutta seuraavaa kautta varten on jo tehtävä muutokset.

Jalo saa nyt avata sitä helvetin kassalipastaan ja panostaa kunnollisiin vahvistuksiin. Tätä seura ei tule historian taakan kanssa ikinä saavuttamaan altavastaajahurmosta, eikä keskitason toivotaan toivotaan pelaajat riitä.
Tillulle kenkää välittömästi ja tilalle joku kunnollisen vision omaava ammattilainen.
Näppilälle kenkää, ei voida saatana vuosi vuodelta olla fyysisesti täysin lapasia. Oli se sitten nopeuden tai fyysisyyden osalta. Halutaan pelata koohutuskiekkoa, mutta fysiikka ei riitä. Tällä kaudella halutaan olla iso ja pelottava ja hankitaan sarjan isoin joukkue. No eihän sillä joukkueella riitä sitten taas jalka mihinkään.


Tärkein on jo saavutettu ja Ilves pettää aina. Puheita riittää, mutta tekoja ei.

Hyi saatana tätä seuraa, elämänmittaisen tuskan tuottaja.

Itse aion pitää kesän täysin taukoa Ilveksestä, katsotaan onko syyskuussa mikään muuttunut.
 
Kokonaisvaltaisesti ok kausi. Runkosarja meni hyvin, mutta kiekon menetyksiä ja syöttömunauksia tuli liikaa, jotka sitten jatkoivat matkaa myös playoffeihin. Playoffeissa Nättinen, Svejkovsky, Suomi olivat liian rikki, Mäntykivi ja etenkin Lööke alisuoritti, Klingberg heräs ihan liian myöhään ja selkeä ykköspakki puuttui pakistosta. Kokonaisvaltaisesti pakisto oli kuitenkin hyvin rakennettu.

KalPa-sarja oli loistavaa kiekkoa ja etenkin eilinen peli loistavaa hokia molemmilta joukkueista. KooKooseen? karkaava Mese kun olisi kolmannen erän lopussa upottanut, niin meillä voisi olla täysin eri tarina kerrottavana vielä. YV oli ongelma pitkin kautta ja tuohon pitää tulla muutos, aloituksissa tehtiin parannusta, mutta senkin soisi olevan koko kauden osalta varmempaa ensi kaudella.

Maalivahdeissa ei ollut mitään ongelmaa, mutta saa nähdä miten Malek kehittyy jatkossa, kun tämä ei se odotettu läpimurron kausi sitten lopulta ollutkaan.

Niemelä ei ole vieläkään voittava kevätkoutsi sen viimeisen arkunnaulan osalta. Tarkempaa pelaajien analyysiä pohtikoot muut, sellaista luen mielelläni. Usko tulevaan mestaruuteen ei horju.
 
Kokonaisvaltaisesti ok kausi. Runkosarja meni hyvin, mutta kiekon menetyksiä ja syöttömunauksia tuli liikaa, jotka sitten jatkoivat matkaa myös playoffeihin. Playoffeissa Nättinen, Svejkovsky, Suomi olivat liian rikki, Mäntykivi ja etenkin Lööke alisuoritti, Klingberg heräs ihan liian myöhään ja selkeä ykköspakki puuttui pakistosta. Kokonaisvaltaisesti pakisto oli kuitenkin hyvin rakennettu.

KalPa-sarja oli loistavaa kiekkoa ja etenkin eilinen peli loistavaa hokia molemmilta joukkueista. KooKooseen? karkaava Mese kun olisi kolmannen erän lopussa upottanut, niin meillä voisi olla täysin eri tarina kerrottavana vielä. YV oli ongelma pitkin kautta ja tuohon pitää tulla muutos, aloituksissa tehtiin parannusta, mutta senkin soisi olevan koko kauden osalta varmempaa ensi kaudella.

Maalivahdeissa ei ollut mitään ongelmaa, mutta saa nähdä miten Malek kehittyy jatkossa, kun tämä ei se odotettu läpimurron kausi sitten lopulta ollutkaan.

Niemelä ei ole vieläkään voittava kevätkoutsi sen viimeisen arkunnaulan osalta. Tarkempaa pelaajien analyysiä pohtikoot muut, sellaista luen mielelläni. Usko tulevaan mestaruuteen ei horju.
Jos Ilves ottaa sen pronssin, niin allekirjoitan tämän kaiken.
Paremmalle hävittiin.. niukasti mutta hävittiin.

Toki sekin olisi pettymysmitali, eikä korvaa mestaruutta, mutta se olisi kolmas mitali neljän kauden sisällä. Kun näitä joskus lasketaan ja muistellaan vuosien päästä, niin jokaikinen mitali on arvokas ja vaatinut ison onnistumisen. Tuo pronssi tarkottaisi kuitenkin sitä että Ilves voitti play offseissa 7 peliä yhdestätoista ja päätti kauden voittoon. En siis pitäisi kautta täytenä epäoonistumisena ja pelkkänä häviämisenä.

Voi olla luuseriajattelua, mutta katkeruuteenkaan en aio suostua. Ei sekään mitään hyödytä.
 
Voit minun puolestani pitää taukoa ihan vaikka seuraavaan syksyyn. Ymmärrän, että kolmas hukkaan heitetty kausi ärsyttää, turhauttaa ja jopa masentaa kun jopa SaiPa käy finaalissa, mutta loppujen lopuksi kolme välieräpaikkaa putkeen on kelvollinen saavutus ja tekeminen seurassa ja sen ympärillä näyttää ihan hyvältä, ja mikä tärkeintä, yhteys kannattajien ja joukkueen välillä kukoistaa edelleen.

lves on ihan kuin paskempi HIFK, taloudellinen ok tulos riittäää ja urheilullista intohimoa ei ole. --
Jalo saa nyt avata sitä helvetin kassalipastaan ja panostaa kunnollisiin vahvistuksiin.

Nyt on anteeksi vain hieman ristiriitainen ja suorastaan hupsu argumentti. Eikö HIFK:n isoimpia ongelmia ole juurikin, että kassalipas on jatkuvasti auki ja rahaa tuhlataan vuodesta toiseen ajan kalliisiin ja teoreettisesti tosi hyviin pelajiin, jotka eivät sitten onnistu kentällä? Tapparalla oli muuten tämän kauden toiseksi suurin pelaajabudjetti ja siellä luulisi löytyvän "voittamisen kulttuuria" sekä "kunnianhimoa", muistutas miten tämä kausi päättyi heidän osaltaan. Kolmantena budjeteissa kököttää Kärpät, ja en löydä heitä pleijareista. Neljäntenä tulee sitten Ilves, joten jopa jos hyväksymme argumenttisi, että raha = menestys, niin Ilves on pronssipelissä täysin oikealla omalla tasollaan. Viidenneksi suurin pelaajabudjetti pitäisi muuten olla Mestiskarsintojen Pelicansilla.


Ja ennen kuin sanot, että "Noi ei panostanut kunnollisiin vahvistuksiin vaan ylihintaisiin diivoihin", niin valitettavasti kukaan ei voi etukäteen tietää, miten joku pelaaja menestyy tai ei menesty.
 
En tiedä miksi, mutta itelle jäi jotenkin posiitivinen olo tippumisesta huolimatta. Tuntuu jotenkin, että myös yleinen ilmapiiri on parempi ja tappio paremmalle on pystytty hyväksymään koko yhteisössä aiempia vuosia paremmin (muutamaa foorumin nimimerkkiä lukuunottamatta).

Toivottavasti tämä on sitä, että koko yhteisö on mennyt eteenpäin ja kasvaa kohti menestyvää seuraa. Kyllä se mestaruus sieltä väkisinkin tulee kun jatketaan hyvää meininkiä ja hauskanpitoo ympäri vuoden Nokia Arenalla ja Tammelassa! Joku päivä me voitetaan se mestaruus ja sit enää muistellaan tätä pitkää matkaa kohti sitä. Nautitaan siis joka hetkestä pettymykset mukaanlukien.

Yksi rakkaus yksi seura!
 
En tiedä miksi, mutta itelle jäi jotenkin posiitivinen olo tippumisesta huolimatta. Tuntuu jotenkin, että myös yleinen ilmapiiri on parempi ja tappio paremmalle on pystytty hyväksymään koko yhteisössä aiempia vuosia paremmin (muutamaa foorumin nimimerkkiä lukuunottamatta).

Toivottavasti tämä on sitä, että koko yhteisö on mennyt eteenpäin ja kasvaa kohti menestyvää seuraa. Kyllä se mestaruus sieltä väkisinkin tulee kun jatketaan hyvää meininkiä ja hauskanpitoo ympäri vuoden Nokia Arenalla ja Tammelassa! Joku päivä me voitetaan se mestaruus ja sit enää muistellaan tätä pitkää matkaa kohti sitä. Nautitaan siis joka hetkestä pettymykset mukaanlukien.

Yksi rakkaus yksi seura!
Minä niin toivon, että organisaatiossa ei ole positiivinen olo. Tai jos on, niin turha kyllä odottaa sitä finaalipaikkaa, puhumattakaan mestaruudesta.
 
Mielestäni kausi oli kokonaisuudessaan ok ja parempi mitä kaudet Pennasen alaisuudessa. Hakattiin hei Mouhot ja lopetettiin heidän lähes 15 vuoden mitalipeliputki! Joukkue osoitti luonnetta monessa ottelussa nousemalla takaa-ajoasemasta tasoihin ja ohi. Loukkaantumissuma vuodenvaihteessa saattoi hyvinkin maksaa runkosarjan voiton — yksittäiset virheet menevät loppujen lopuksi kauden mitassa tasan. Näin ollen yksittäisten pelien tuloksia on turha muistella kun ajatellaan runkosarjan lopputulosta. Ilves-yhteisö puolestaan osoitti taas voimansa Espoossa ja muuallakin. Me ollaan Suomen paras kannattajayhteisö. Eritoten kiitän joukkuetta siitä taisteluilmeestä, jota ei viime kausina olla nähty.

Peliesitykset puolestaan olivat hienoisessa laskusuunnassa runkosarjan lopussa ja valitettavasti keskeisimpänä syynä näytti olevan se, että joukkueen pelinopeus ei tahtonut riittää ja jalat luisteltiin meiltä alta. Samoin aloittaminen oli järkyttävällä tasolla ja kiekon riistäminen aloituksen jälkeen ei varsinaisesti helpota pelin virtauksen kannalta. Pelinopeuteen taas vaikuttivat keskeisesti tehdyt hankinnat sekä kenties jossakin määrin harjoittelu. Näpy taitaa itsekin olla kova luu voimaharjoittelussa, mutta miten räjähtävyys ja kestävyys näkyvät osaamisessa? En tosiaan halua sanoa, että olisi hänen vikansa, mutta pelaajatyyppien hankinnat, pelitapa sekä harjoittelu nyt tällaisen lopputuloksen sai aikaan. Nyt täytyy jokainen tehty asia tarkastella ja ottaa opiksi ja palata ensi kaudella vahvempana.

Puolivälierät nostivat odotukset äärimmäisen korkealle. Rehellisyyden nimissä Tapparaa vastaan pelatun sarjan lopputulos mairittelee meitä. Jos Tappara ei olisi ollut äärimmäisen heikko maalipaikoissa ja Ilves puolestaan erittäin tehokas, olisi sarja ollut tasaisempi, mutta kuitenkin varsin todennäköisesti kääntynyt meille. Välierissä puolestaan vastaan asettui Ilveksen kryptoniitti, nopea ja terävästi hyökkäävä Kalpa. Sarja olisi voinut kääntyä toisin, koska Kalpa voitti kahdesti jatkoajalla ja muutenkin pelit olivat ns. maalin pelejä, mutta kokonaiskuvassa oikea joukkue meni jatkoon. Ilves ei pystynyt vastaamaan Kalpan pelitapaan kuten esimerkiksi paljon nimettömämpi Ässät.

Joka tapauksessa tästä kaudesta on hyvä jatkaa. Joukkueessa on jatkuvuutta ja laatupelaajia. Kuitenkin hankintojen on onnistuttava. Ensi kaudesta on tosin tulossa taas astetta haastavampi, kun muut kärkiseurat nostavat panoksia reilusti. Nyt täytyy meidänkin reagoida ja nostaa budjettia.
 
Minä niin toivon, että organisaatiossa ei ole positiivinen olo. Tai jos on, niin turha kyllä odottaa sitä finaalipaikkaa, puhumattakaan mestaruudesta.

Kyllä voittavat organisaatiot osaavat nähdä hyvää huonoissa lopputuloksissakin. Ne ovat opin kannalta tärkeitä kasvunpaikkoja. Tuloksellisesti tuskin kenelläkään organisaatiossakaan on nyt hyvä fiilis, mutta mitä muuta organisaatio voi tehdä kuin pyrkiä päivittäin kehittämään itseään systemaattisesti kohti huippua?

Tulos ei tule pakottamalla. Mestaruutta ei voi ostaa.
 
En tiedä miksi, mutta itelle jäi jotenkin posiitivinen olo tippumisesta huolimatta. Tuntuu jotenkin, että myös yleinen ilmapiiri on parempi ja tappio paremmalle on pystytty hyväksymään koko yhteisössä aiempia vuosia paremmin (muutamaa foorumin nimimerkkiä lukuunottamatta).

Toivottavasti tämä on sitä, että koko yhteisö on mennyt eteenpäin ja kasvaa kohti menestyvää seuraa. Kyllä se mestaruus sieltä väkisinkin tulee kun jatketaan hyvää meininkiä ja hauskanpitoo ympäri vuoden Nokia Arenalla ja Tammelassa! Joku päivä me voitetaan se mestaruus ja sit enää muistellaan tätä pitkää matkaa kohti sitä. Nautitaan siis joka hetkestä pettymykset mukaanlukien.

Yksi rakkaus yksi seura!

Itse veikkasin meille 65-35 ennen sarjan alkua.

Oli varmaan hieman kotilisää, mutta usko kuitenkin vahvana jatkoon menosta.

Pienet asiat, ehkäpä juuri Kalpan pitkän jatkunyt aherrus samalla sapluunalla ja pääosin samoilla pelaajilla käänsivät kelkan vieraille.

Joskus täytyy vain myöntää, että kaveri oli parempi. Niin kävi nyt.

Uskon vahvasti ensi kaudella Hölön alaisuudessa luistelevan jälleen laadukas joukkue.

Mihin se riittää v. 2026, aika näyttää.

Yksi on varma, olen jälleen pelipaikalla.
 
Kokonaisvaltaisesti ok kausi. Runkosarja meni hyvin, mutta kiekon menetyksiä ja syöttömunauksia tuli liikaa, jotka sitten jatkoivat matkaa myös playoffeihin. Playoffeissa Nättinen, Svejkovsky, Suomi olivat liian rikki, Mäntykivi ja etenkin Lööke alisuoritti, Klingberg heräs ihan liian myöhään ja selkeä ykköspakki puuttui pakistosta. Kokonaisvaltaisesti pakisto oli kuitenkin hyvin rakennettu.

KalPa-sarja oli loistavaa kiekkoa ja etenkin eilinen peli loistavaa hokia molemmilta joukkueista. KooKooseen? karkaava Mese kun olisi kolmannen erän lopussa upottanut, niin meillä voisi olla täysin eri tarina kerrottavana vielä. YV oli ongelma pitkin kautta ja tuohon pitää tulla muutos, aloituksissa tehtiin parannusta, mutta senkin soisi olevan koko kauden osalta varmempaa ensi kaudella.

Maalivahdeissa ei ollut mitään ongelmaa, mutta saa nähdä miten Malek kehittyy jatkossa, kun tämä ei se odotettu läpimurron kausi sitten lopulta ollutkaan.

Niemelä ei ole vieläkään voittava kevätkoutsi sen viimeisen arkunnaulan osalta. Tarkempaa pelaajien analyysiä pohtikoot muut, sellaista luen mielelläni. Usko tulevaan mestaruuteen ei horju.
No ei tuo ylivoima itseasiassa mikään massiivinen ongelma ollut, ainoastaan kannattajien päässä kun peli ei pyörinyt joka kerta vastustajan päässä ja johtanut aina maaliin.

Runkosarjassa YV oli 25,14% ja sarjan toiseksi paras, pudotuspeleissä napsua kovempi 29,73% ja myöskin toiseksi paras Kiekko-Espoon jälkeen.
 
Kyllä voittavat organisaatiot osaavat nähdä hyvää huonoissa lopputuloksissakin. Ne ovat opin kannalta tärkeitä kasvunpaikkoja. Tuloksellisesti tuskin kenelläkään organisaatiossakaan on nyt hyvä fiilis, mutta mitä muuta organisaatio voi tehdä kuin pyrkiä päivittäin kehittämään itseään systemaattisesti kohti huippua?

Tulos ei tule pakottamalla. Mestaruutta ei voi ostaa.
Erota.
 
Jos vielä jossitellen hetken ajattelee eilistä epäonnistumista kasöörin kannalta, niin olivathan Meskasen ja muutamien muidenkin ohivedot kalliita huitaisuja. Keskiviikkona olisi ollut mökki varmaankin aika täyteläinen ja muutaman kerran sitten mahdollisesti vielä finaaleissa. Ja minkä potin kärkiseura sitten rahajaossa nappaakaan. Mutta ehkäpä tämäkin opettaa Jaloa hieman entistä avokätisemmäksi. Tarvitsemme näet tarkempia heppuja.
 
Jos vielä jossitellen hetken ajattelee eilistä epäonnistumista kasöörin kannalta, niin olivathan Meskasen ja muutamien muidenkin ohivedot kalliita huitaisuja. Keskiviikkona olisi ollut mökki varmaankin aika täyteläinen ja muutaman kerran sitten mahdollisesti vielä finaaleissa. Mutta ehkäpä tämäkin opettaa Jaloa hieman entistä avokätisemmäksi. Tarvitsemme näet tarkempia heppuja.

Joo, Liigan kasööri olisi ainakin hieronut käsiään... jos siis tuolta kantilta ajattelee.
 
Hetken nyt happea vetäneenä on päällimmäinen tunne valtava pettymys. Tämä pettymys tuntuu kuitenkin erilaiselta kuin aiempina kausina, jolloin mukana oli myös vihan tunteita joukkuetta ja valmennusta kohtaan. Tänä vuonna Ilveksen joukkueesta näki ja aisti yhtenäisyyden ja uskon omaan tekemiseen. Erityisesti se, että kaaduttiin taistellen perinteisen Ilves-paniikin ja housuun paskomisen sijasta, luo uskoa paremmasta huomisesta.

Hölö onnistui tuomaan joukkueeseen kaivattua positiivisuutta ja itseluottamusta. Edelliskauden fiaskon jälkeen en rehellisesti uskonut, että joukkue voisi nousta näin vahvalle henkiselle tasolle näin nopeasti. Mutta nousi – ja se on jo iso askel. Tällainen kehitys ei ole sattumaa. Se kertoo siitä, että taustalla tehdään oikeita asioita ja että tämä joukkue haluaa ja pystyy kasvamaan.

"Me halutaan voittaa - Ole valmis heittäytymään - Ole valmis kehittymään". Tästä kaudesta opitaan ja ensikaudesta on lupa odottaa askelta eteenpäin. Paljon kuulee puhetta tästä niin kutsutusta voittamisen-kulttuurista, jota Ilveksessä ei ole ollut aikoihin. Itse kuitenkin näen asian niin, että tuo voittamisen-kulttuuri ei ole mikään pyhä kirja, joka avaa ovet menestykseen. Jokaisen joukkueen on löydettävä itse se oma tiensä – oma identiteettinsä. Ilveksen tapa voittaa.

Hölön johdolla meillä on oiva tilaisuus päästä etsimään sitä Ilvestä, tänä vuonna sitä ei vielä löydetty, mutta askeleita siihen suntaan oli näkyvissä. Ja ehkä tärkeintä: tämä joukkue on nyt lähempänä joukkuetta, joka kykenee voittamaan – ei ainoastaan yksittäisiä pelejä, vaan myös vaikeita hetkiä ja paineita.

Meidän ja Ilveksen pitää vain uskoa siihen, että jonain päivänä löydämme ratkaisun Ilveksen voittavaan yhtälöön. On toki olemassa elementtejä, jotka yhdistävät kaikkia menestyviä joukkueita, mutta lopulta voittamisen resepti on aina uniikki. Vaikka tämän kauden lopputulos ei ollut se mitä haettiin, on tässä paljon hyvää mitä voidaan ottaa mukaan ensikaudelle

"Vain sillä on merkitystä mitä me tehdään seuraavaks."

"Täältä me tullaan."

"Me ollaan Tampereen Ilves."
 
Takaisin
Ylös