Ymmärrän kyllä miksi toiset purnaa ja ymmärrän että toisille riittää että voitetaan, aivan sama millä tyylillä kunhan tulee mestaruus.
Itse kun käytän kauden aikana aikaani 150h runkosarjapelien katseluun haluan myös nauttia jostain muusta kuin lopputuloksesta. Jatkuvan tuskailin ja kiroilun sijaan haluan nauttia itse pelistä, hienoista oivaltavista suorituksista, flowsta, peli-ilosta, kamppailuista, taklauksista, vauhdista.
Tuokkola, Kivi, Myrrä toivat näitä elementtejä kaiken sekoilun jälkeen ja nautin katsoa pelejä paljon enemmän kuin nykyään, siitäkin huolimatta että pistesarake ei aina näyttänyt näin hyvältä.
Nyt pelataan ilmeisen tehokasta, mutta tylsää, hidasta, flegmaattisen näköistä, mielikuvituksetonta ja ennalta arvattavaa kiekkoa, jossa tunnutaan olevan järjestäen vastustajasta riippumatta jopa altavastaajia.
Eniten siinä närästää se, että meillä on hieno joukkue upeine taitavine pelaajineen joilta nähtäisiin illasta toiseen paljon enemmän sykähdyttäviä suorituksia, jos pelitapa sen sallisi.
Mutta tulosurheilu on tulosurheilua, siinä mun viihdetoiveet ketään kiinnosta..