Tässä pelaajajulkistuksia odotellessa kiinnostaa eniten se, onko Ilveksessä oikeasti uskallettu muuttaa ajattelua vai jatkuuko sama tuttu linja uusilla kansilla.
Tämä ei ole mitään pelkkää mutuilua tai kiukuttelua. Ilves ei ole enää rahaton haastaja. Yleisöä käy, liikevaihto on kova, pelaajabudjetti on Liigan kärkeä ja organisaatio on kasvanut. Silloin on ihan perusteltua kysyä, mitä tällä kaikella saadaan.
Ei tässä enää riitä, että kasataan paperilla ihan hyvä joukkue, puhutaan sisäisestä kasvusta ja toivotaan, että keväällä tällä kertaa riittää. Tätä on nähty jo tarpeeksi.
Jos halutaan oikeasti voittaa mestaruuksia, joukkueen pitää olla rakennettu kevättä varten. Ei vain näyttämään hyvältä marraskuussa, vaan kestämään ne hetket, kun playoff-sarja alkaa kääntyä, vastustaja tulee iholle ja peli menee siihen, missä mestaruudet oikeasti ratkaistaan.
Ilveksellä on ollut taitoa. Pehmeitä käsiä on ollut. Hyviä runkosarjajoukkueita on ollut. Mutta keväällä on liian usein puuttunut se kovuus, röyhkeys ja tietynlainen inhottavuus, jota vastaan ei ole mukava pelata.
Tappara on näyttänyt monta kertaa, että mestaruusjoukkue ei synny vain hyvistä nimistä. Se syntyy siitä, että rosterissa on oikeanlaiset palaset oikeisiin hetkiin. Jos tarvitaan kovuutta, sitä haetaan. Jos pitää muuttaa suuntaa, muutetaan. Jos pitää reagoida, reagoidaan.
Ilveksen pitäisi nyt uskaltaa kysyä samaa.
---Onko organisaatiossa oikea määrä väkeä suhteessa siihen, mitä kaukalossa saadaan?
---Meneekö raha oikeisiin asioihin?
Rakennetaanko joukkuetta kevään peleihin vai taas hyvän näköiseen runkosarjaan?
Uskalletaanko oikeasti tehostaa ja muuttaa tekemistä, jos vastine ei näy?
Tämä on juuri se kohta, missä shortsipoikien ajat eivät voi enää olla ikuinen suojakilpi. Totta kai Ilves on mennyt niistä ajoista valtavasti eteenpäin. Siitä ei ole kahta sanaa. Mutta nykyistä Ilvestä pitää arvioida nykyisten resurssien mukaan.
Ja nykyisillä resursseilla mittari ei voi olla enää “ihan hyvä kausi”.
Varsinkin kun viime vuosina finaaleissa on nähty KooKoota, KalPaa ja SaiPaa. Ei tämä sarja ole mikään suljettu mahdottomuus, johon Ilves ei voisi murtautua. Jos resurssit ovat kunnossa, yleisö käy ja pelaajabudjetti on kärkipäätä, niin silloin mestaruudesta pitää oikeasti pystyä taistelemaan loppuun asti.
Siksi ensi viikon mahdolliset sopimusjulkistukset kiinnostavat niin paljon. Niistä näkee, onko kevään puutteisiin oikeasti reagoitu vai jatketaanko samalla linjalla.
Jos sieltä tulee taas nätti runko, potentiaalia ja toive sisäisestä kasvusta, niin vaikea siitä on ottaa isoa luottamusloikkaa.
Nyt pitäisi näkyä, että ajattelutapa on muuttunut.
Vähemmän pelkoa epäonnistumisesta.
Vähemmän selittelyä.
Vähemmän “kyllä tämä prosessi vielä kantaa” -puhetta.
...Enemmän täsmähankintoja kevättä varten.
...Enemmän kovuutta.
...Enemmän pelaajia, joita vastaan on oikeasti ikävä pelata.
Ja ennen kaikkea enemmän sellaista Ilvestä, joka ei keväällä väistä.
Ja näistä ikävistäkin asioista pitää pystyä puhumaan.
Ei tämä ole Ilvestä vastaan, vaan juuri Ilveksen puolesta. Jos seura halutaan oikeasti mestaruustasolle, niin peiliin pitää uskaltaa katsoa myös silloin, kun se ei näytä kivalta.
..Nämä asiat on helppo ohittaa sanomalla, että “onhan tässä menty eteenpäin” tai “kyllä prosessi vielä kantaa”... Totta kai on menty eteenpäin, ei siitä ole kahta sanaa. Mutta se ei voi olla loputon vastaus kaikkeen.
Ilves on liian iso seura siihen, että keväällä ollaan aina melkein.
Siksi nämä asiat pitää sanoa ääneen.....!!!