Brooks
Luottopelaaja
- Viestejä
- 7 022
Edellä silkkaa typeryyttäsi kyseenalaistit sen, että Sakari Pietilä olisi arvostellut junnujen asennetta.
Pietilä kertoi tämän vieläpä Ilveksen omassa aviisissa. Pietilän mukaan "kynnys tulla nuorista liigajoukkueeseen on liian matalalla tällä hetkellä. Kun on ollut loukkaantumisia, ovat nuoret päässeet liian helpolla mukaan. Nuorella pitäisi olla kovemmat näyttöhalut ... Tavoitteiden tulee olla selvät, joukkueen pelisäännöt kunnossa. Pitää tietää, miten toimitaan ja käyttäydytään, oman roolinsa hyväksyminen ... Monet nuoret ovat harjoitelleet paljon, mutta henkinen kovuus puuttuu ... Kyllä tässä on mietitty, kuinka huippujätkistämme saataisiin todellisia huippu-urheilijoita. Sinne on vielä pitkä matka ... Nykyään tyydytään liian helposti siihen, että ollaan liigajoukkueessa - ei edes nähdä, kuinka hyväksi voisikaan tulla." Myöhemmin Veikkaajassa Pietilä puhui siitä, että moni liigarinkiin päässeistä junioreista luuli itsestään liikoja ja esimerkiksi kunnioitus pukukopin vanhempia pelaajia kohtaan puuttui.
A-junnuja valmentanut Sami Hirvonenkin pohti, "miten saamme nuoret ottamaan urallaan tämän ison askeleen eteenpäin", jotta 1987-89 syntyneistä saataisiin kasvamaan pelajia liigaryhmän rungoksi.
Nykyään kaikki tietävät, että ollessaan toisella visiitillään Ilveksessä Sakella ei enää ollut todellista intohimoa. Kun .comin keskustelupalstalla alettiin puhua Pietilän tulosta Elorannan tilalle, esitin epäilykseni siitä, mahtaisiko hänellä enää olla todellista intoa tehdä 25 h vuorokaudessa kiekkohommia. Olin kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka huonosti hän oli edellisinä vuosina MM-kisojen asiantuntijana tuntenut pelaajia, vaikka hän toimi Chicagon skouttina. Jos verrattiin Jarmo kekäläiseen, jolta faktat tipahtelivat kuin apteekin hyllyltä. Ja niinhän siinä sitten kävikin. Veikkaajakin tiesi kertoa, että hyvätahtisen kesän jälkeen Ilveksen harjoittelu oli ollut liian löysää. Pelaajat olivat ihmetelleet ennen kaikkea maaottelutaukojen meininkiä. Yhtenä päivänä oli menty kovaa, kolmena seuraavana ei tapahtunut juuri mitään. Tällaisia lehtijuttuja pidettiin siihen aikaan .comin foorumilla Ilvekseen kohdistettuna ajojahtina eikä niitä uskottu.
Olisi kuitenkin henkistä laiskuutta tyrmätä Pietilän mielipiteet vain sillä, että hän oli liian mukavoitunut täyttääkseen liigavalmentajan alati kiristyvät kriteerit. Siinä jätetään täysin huomiotta kaikki muut mahdolliset tekijät. Yleinen luonnehdinta ilvesjunnuista oli siihen aikaan: lahjakas, mutta laiska. Ikäluokilta 1987-89 otti aikaa kasvaa runkopelaajiksi liigatasolla. Perttu Lindgrenkin pelasi läpimurtokautensa jälkeen kaksi vaatimatonta sesonkia ennen kuin puhkesi toden teolla kukkaan Raumalla.
Kannattaa myös muistaa, että Pietilän aikaan Ilves-johto oli huolissaan liigajoukkueen ikärakenteesta: siinä oli konkareita, jotka lähitulevaisuudessa tulisivat lopettamaan, ja omia junioreita. Parhaassa iässään olevia laadukkaita pelaajia ei juurikaan ollut. Seurajohto antoi Hautamaalle ja Pietilälle tehtäväksi keksiä, miten ikäjakaumaan liittyvä epäkohta oikaistaisiin.
