Vs: Ilveksen nykytilanne
Tutustuttuani paitsi Ilves-Hockey Oy:n tuoreeseen tasekirjaan, mutta myös muutaman kilpailevan seuran vastaavaan, tuntuu IH Oy:n tilanne entistä lohduttomammalta. Kenellekään ei liene yllätys, että Ilveksen talous on karmeassa kunnossa, kun kumulatiiviset tappiot yltävät lähes 4,1 miljoonaan, mutta onko monellakaan realistista käsitystä siitä, kuinka suuret erot on Liigan sisällä. Yleisesti ottaen oletin, että jääkiekko on olematonta bisnestä, jossa pääosin eletään kädestä suuhun, mutta nyt ajattelen hieman toisin. Erinomaista tai edes hyvää hokibisnes ei ole, mutta Liigassa löytyy useita varakkaita seuroja, joilla on mm varaa reagoida yllättäviin menoihin tai hankintoihin. Vertailuksi tilinpäätöshetkellä, joka tosin on läpileikkaus tietyn päivän tilanteesta, IH:n rahat ja pankkisaamiset olivat huimat 18000 euroa, kun HIFK:n vastaava summa vuonna 2014 oli 5 miljoonaa euroa!!! (tämän jälkeen HIFK on tehnyt kaksi voitollista tilinpäätöstä). Itse asiassa yllätys oli, että useimmilla seuroilla on suhteellisen vakavarainen tilanne omavaraisuusasteen ollessa yli 50%.
Päättyneellä tilikaudella IH Oy:n liikevaihto oli noin 4,8 miljoonaa euroa supistuen noin 300 kiloa. Ja mainittakoon, että vertailu tapahtui edelliseen tilikauteen, joka oli 11 kuukautta. 2014 toukokuussa päättyneeseen 12 kuukauden tilikauteen verrattuna liikevaihto on pudonnut puolisen milliä eli noin 10 prosenttia. Vertailuksi Tamhockey Oy:n liikevaihto oli peräti 7,5 miljoonaa.
Palkka- ja henkilöstökulut ovat olleet laskusuunnassa. Tilikaudella 2013-14 nuo kulut olivat 3,373 miljoonaa ja nyt 3,034 miljoonaa eli 10%:n pudotus. Joten tuo sektori ei ole pahiten sakannut. Palkat lienevät edelleen laskusuunnassa, sillä tuon jälkeen on muutamia virkoja IH:ssa lakkautettu tai yhdistetty. Tästä ei kuitenkaan pysty vetämään suoraa päätöstä pelaajien laskevista kokonaiskuluista, sillä tuloslaskelman liiketoiminnan muut kulut sisältävät osa-alueita (autot, asuminen), jotka taas voivat kompensoida tuota pudotusta.
Lyhyestä tuloslaskelmasta ei juurikaan pääse syvää analyysiä tekemään. Nopeasti näyttää, että 12 kuukauden vertailukauteen myös materiaalien ja palvelujen ostot ovat supistuneet 200 kiloa, mutta sen sijaan liiketoiminnan muut kulut nousseet 110 kiloa.
Kaikkiaan menoissa on siis onnistuttu säästämään, mutta ongelmana on ollut surkea myynti, vaikka edellisessä yhtiökokouksessa johto kertoikin mm sponsorimyynnin nousseen 10%.
Taseessa päähuomio on omassa pääomassa, jota Ilveksen hallitus on kehoittanut muiden seuraavan. Kehoitus on annettu siksi, jotta on pyritty medialle vakuuttamaan, että usean miljoonan tappiosta huolimatta nykýinen johto olisi tehnyt hyvää työtä. Tarkemmin tutkittuna tuohan on tapahtunut keinotekoisesti (mm. liigaosakkeen arvostuksella). Marraskuussa 2015 Kainulainen totesi, että viimeisten osakeantien jälkeen oma pääoma oli saatu 200 kiloa plussalle, mutta keväällä 2016 opo oli vajonnut taas 495 kiloa pakkaselle. Ilveksen omavaraisuusaste oli -17% ja tuon jälkeen Vinnie lainasi Ilvekselle 300 kiloa, joten tilanne on paljon huonompi.
Toinen taseen musta lammas on ostovelkojen paisuminen noin 50% ylittäen miljoonan rajan. Tämä voimakas kasvu olisi myös mielenkiintoista saada kuulla.
IH:n tilanne on todella huono. Jo reilu vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa muut liigaseurat paitsi Ilves ja Blues saivat luottoluokituksen A:sta AAA:han, kun Ilves ja Blues olivat kategoriassa C. Ja tuossa välissä on paljon luokkia välissä. Nyt IH:n tilanne on vieläkin huonompi.
Tärppejä yhtiökokoukseen menevälle. Ja IH Oy ehtii halutessaan valmistautua näihin.
- Liikevaihto on voimakkaasti laskenut. Missä mennään nyt? Tasekirjassa kerrotaan, että tilikauden 2016-17 kausikortti- ja sponsorimyynti on laskenut 5-10%. Näinkin hyvä tilanne saavutettiin Ulkojäät 2016 tapahtuman ennakkomyynnin ansiosta.
- Itse olin käsityksessä, että UJ-tapahtuman sponsorimyynnin ansiosta pystytään kasvattamaan tilikauden sponsorimyyntiä. Nyt tietona, että normaalin kauden ja UJ-tapahtuman yhteenlaskettu sponsorimyynti jää hieman viime kauden sponsorimyynnistä. Onko tosiaan näin? Perustuuko yhden miljoonan kasvutavoite, siis pääosin kasvaviin yleisötuloihin + UJ-tapahtuman yritysmyyntiin?
- Tasekirjassa luvataan oman pääoman olevan plussalla 31.12.2016 mennessä, millä keinoin? UJ-tapahtuman avullako vain?
- Mikä on kasvaneiden ostovelkojen syynä?
- Tappara puhuu Keskusareenasta luonnollisena steppinä kohti heidän kansainvälistymisstrategiaa, mutta meillä käytetään sanamuotoa mahdollisesti rakennetaan Keskusareena. Onko meillä todellista strategiaa tuota ajatellen?
- Mitä kuuluu VVV-projektille? Onko sitä olemassa? Mitä konkreettisia toimia on tehty, jotta keväällä 2018 juhlitaan mestaruutta?
- Mikä on nykyinen omistussuhde? (Osakeluettelo)
Ennustan, että tilaisuudesta tulee rauhaisa. Arkipäivänä ja vielä työaikana ei luulisi olevan tungosta varsinkin, kun pohjalla on ihmisten välinpitämättömyys.
