Oulun Kärpät
2010-luvulla mestaruuksia kolme:
2014,
2015 ja
2018. Lisäksi yksi pronssi:
2016.
Helsingin IFK
2010-luvulla mestaruus 2011, hopeaa 2016, pronssia 2018.
Tässäkö ovat mielestäsi hyvät esimerkit organisaatioista, jotka pelaavat Liigan keskikastissa? Ketäköhän sinne kärkeen kuuluu?
Siirrän myös vastaukseni tähän ketjuun.
Tässä oli siis esimerkit nistä kahdesta seurasta, jotka ovat ainoat, jotka ovat kyenneet mainitsemaasi kymppi millin kerhoon tai sen tuntumaan. Lähimmäksi näitä on päässyt kuusi kertaa finaaleissa pelannut Tappara, joka viimeisenä vuotena ylsi 9,1 milliin.
Toinen merkittävä asia on se, että 2,5 vuoden päästä ollaan jo uudessa Areenassa, joten Ilves ei ehdi tässä ajassa kehittyä kestomenestyjäksi.
Perpektiiviä. Tappara nousi suurin piirtein näistä asemista kolmen finaalin myötä 7,2 millin liikevaihtoon. Ensimmäisenä mestaruusvuotena (neljäs vuosi finaalissa) liikevaihto nousi 7,5 milliin. Toki mestaruus korreloi liikevaihtoa seuraavaan tilikauteen eli toisena mestaruusvuonna liikevaihto nousi 8,4 milliin. Tuossa lienee mukana myös Laineen siirtokorvaukset.
Mielenkiintoista on nähdä Tapparan tämän kauden liikevaihto. Tulopuoli kasvaa hieman tv-korvauksella, mutta onko Leinonen onnistunut kasvattamaan orgaanista liikevaihtoa, sillä yleisömäärä on Tapparalla pudonnut viime kaudesta noin 6% ja nyt taustalla on hopea mestaruuden sijaan.
HIFK puolestaan saavuttaa yli yhdeksän millin liikevaihtoja, vaikka se olisi keskikastissa tai jopa sen alla, kuten tälläkin kaudella runkosarjassa. Mestaruuttaan ennen heidän sijoituksensa olivat vaatimattomat (6,7,9 ja 6) ja mestaruuden jälkeen taso putosi nopeasti (6,8,10 ja 7). Mestaruuden he voittivat 8,5 millin liikevaihdolla ja itse asiassa rämmittyään sijat 6,8,10 ja 7 he kasvattivat liikevaihdon yli yhdeksään milliin. Kaudella 2011-12 he ylsivät yli kymppi millin talviklassikon myötä. 2000-luvulla jatkuvasti Liigan kärkipään pelaajabudjeteilla operoiva HIFK on jäänyt sijalle 6 tai huonommin peräti 11 kertaa.
Eli siinä missä Tappara kolmen finaalin myötä hilasi liikevaihdon 7,3 millin tasolle, niin HIFK kulkemalla keskikastissa saavutti yli yhdeksän millin liikevaihtoja. HIFK:n liikevaihtoon vaikuttavat tietenkin ylivoimainen markkina-alue, ainoa liigaseura tuolla alueella ja vahva brändi. Vaikka HIFK on ollut niin usein keskikastissa, niin yleisöä heillä on riittänyt seiskan pintaan ja ylikin. Tällä kaudella Ilves ja HIFK ovat taistelleet samoista sijoituksista ja silti HIFK:lla tulee olemaan lähes 60000 katsojaa enemmän.
Ilveksen tavoite saavuttaa runkosarjassa kuuden millin liikevaihto. Ja puhutaan ns. orgaanisesta kasvusta, joka ei siis sisällä NHL-korvauksia. En tiedä toteutuuko tuo, mutta lähellä ollaan. Strategian mukaan keväällä 2020 runkosarjaliikevaihdon pitäisi olla 6,6 m€:n tasolla. Suureksi muuttajaksi saattaa tulla se, että kääntyykö talous taantumaan, jolloin yritykset laittavat rahahanat kiinni. Toki se vaikuttaa jokaiseen seuraan, joten liikevaihdon kasvattamiseen tulee lisähaasteita. Moneen muuhun seuraan nähden Ilveksellä ei valitettavasti ole kertynyt puskuria, jolla pystytään tarvittaessa paikkaamaan taloutta.
Liikevaihdot ovat liikevaihtoja ja oleellisempaa on seuran kannattavuus. Ilves on velkainen seura, joten sen tarvitsee takoa voitollisia vuosia, koska kaudella ansaitsemia rahoja valuu vanhojen velkojen maksamiseen.
Ilveksen tämän vuoden kulubudjetti on noin 6 m€. En tiedä onko jossakin jo esiintynyt arviota siitä, että kuinka paljon Ilvekselle aiheutuu lisäkustannuksia, kun pelataan Keskusareenalla vs Hakametsässä?