Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 946
CHL-pelit mukaan lukien Ilves on pelannut 77 ottelua kaudella 22-23. Neljässä pelissä tällä kaudella Ilveksen laukauksista maalia kohti meni alle 40%, kolme noista peleistä oli Pelicansia vastaan (1 noista oli jo runkosarjan puolella). Kutospelin 34,4% sai kunnian jäädä kauden pienimmäksi lukemaksi yksittäisessä ottelussa. Vitospelin 37,7 oli 4. matalin koko kaudella. Kokonaisuudessaan Ilves sai maalille asti toimituksia vain 44,4% kaikista yrityksistään. Runkosarjassa Ilveksen keskiarvo oli 54,3%, Ässät-sarjassa 55,7%.
Jo runkosarjan peleissä Ilveksellä oli eniten vaikeuksia saada kuteja maalille nimenomaan Pelicansia vastaan:
Juk 60,5% (124/205)
KK 60,4% (102/169)
HPK 59,7% (123/206)
Spo 58,6% (157/268)
Tap 57,0% (118/207)
Sai 56,1% (119/212)
Jyp 56,1% (87/155)
Luk 54,5% (85/156)
Kal 51,5% (87/169)
Ifk 50,4% (71/141)
Kär 48,8% (101/207)
TPS 48,7% (91/187)
Äss 48,0% (96/200)
Pel 46,5% (73/157)
Pudotuspeleissä Ilves laukoi Pelicansia vastaan yhteensä 97 kertaa enemmän luvuin 306-209. Maalia kohti menneiden vetojen kohdalla ero oli Ilveksen hyväksi vain 16 kappaletta, 136-120.
Ilves tarvitsi yhteen maaliin 27,8 kutia, mikä sukelsi jopa alle viime kauden TPS-sarjan (26,2). Maaleja Ilves teki 2 enemmän kuin vuosi sitten. Pelicansin maalintekotehokkuus oli sitä luokkaa, mitä se on Ilveksellä ollut runkosarjoissa neljän edellisen kauden aikana: Pekot tarvitsivat vain 13,9 laukausta yhteen maaliin. Ilves on ollut jokaisella em. kaudella sarjan top2-joukkue tuossa tilastossa, joten tuo kertonee kaiken oleellisen, että miten tehokasta Pelicansin tekeminen oli.
YV-laukaukset hukkuivat matkalle kovalla prosentilla. Ilves laukoi 46 yv-kutia, joista vain 17 meni maalia kohti. Maalia kohti menneiden vetojen osuus 37,0%.
Pelicans laukoi 24 maalia kohti, 35 kertaa yhteensä. Prosentti 68,6 oli lähes 2 kertaa isompi kuin Ilveksellä.
Runkosarjassa Ilves laukoi ylivoimilla noin 248 vetoa maalia kohti ja yhteensä 431 prosentilla 57,5. Ässiä vastaan lukemat olivat 27/41 prosentilla 65,9.
Runkosarjassa Ilvestä vastaan yv-laukauksia tuli 298 maalia kohti, 552 yrityksestä prosentilla 54,0%. Ässät räiski Ilvestä vastaan numeroin 19/43 eli 44,2 prosenttisesti.
Yksilötasolla 11 pelin jälkeen erityisesti Jokipakka ja Parikka erottuivat silmään matkalle hukatuissa toimituksissa. Jokipakalla 13 vetoa maalia kohti 46 yrityksestä tuottaa prosentin 28,3, Parikalla 3/14 eli 21,4%.
Kokonaisuudessaan Ilveksen pakit toimittivat pudotuspeleissä 39,6% laukauksista maalille, kaikkien muiden joukkueiden pakkien lukema on 45,6%.
Ilveksen hyökkääjillä lukema oli 56,9%, muiden joukkueiden hyökkääjien lukema on 58,9%. Ilves-hyökkääjistä Mäntykivi ja Tuulola jäivät reippaasti alle 50 pinnaan. Mäntykiven lukema on tuossa aika yllättävä, kun noita ykkössektorin tontteja tuli Iksan jälkeen aikalailla eniten.
Pelicans-sarjan 5v5 -maalit vähenivät, mitä pidemmälle sarja eteni. Ilveksen numerot ensimmäisinä. Suluissa 5v5 laukaukset
Peli1: 3-0 (29-35)
Peli2: 2-1 (37-18)
Peli3: 0-2(3), Pelicansin 2.maali oli pöytäkirjassa 5v5 maali, mutta Lööf ei ehtinyt jäähyltä puolustusalueelle (43-30)
Peli4: 1-1 (45-37)
Peli5: 0-1 (51-22)
Peli6: 1-1 (52-24)
Pelicans teki 15 maalistaan ainoastaan 6 kpl 5v5 -pelissä. Se teki 2 maalia 4v4 -pelissä, yhden -6v5 pelissä ja loput 6 kappaletta tuli ylivoimalla. Viime vuonna välierävaiheen 5v5-peli hävittiin maalein 5-14. TPS teki tuolloin vain yhden erikoistilannemaaliin, sekin tuli Ilveksen pelattua ilman maalivahtia. Tasakentällisin Ilves laukoi TPS:ää vastaan tuolloin 57 laukausta vähemmän. (202-259)
Pelicansilla oli 3 kappaletta 5v3 ylivoimia tässä sarjassa, ja Pelicans käytti ne käytännössä 100% hyväkseen, kakkospelin maalissa nimittäin Kontiola ei ehtinyt jäähyltä puolustushommiin. Ilveksellä 5v3 tilaisuuksia oli 2 kappaletta, vähemmän tehokkaammalla lopputulemalla. Pelicansin 5v3 -aika oli 4:11, Ilveksen 2:47
Ilveksen pitkät hyökkäykset 5v5 -pelissä eivät tuottaneet samalla tavalla maaleja kuin Ässiä vastaan. Ainoastaan ensimmäisessä pelissä Ilves pystyi muuttamaan noita maaleiksi.
Mašínin maalissa aloitusvoitosta 5 sekuntia
Ikosen maalissa hyökkäyssiniviivan ylityksestä 21 sekuntia
Lööfin voittomaalissa 42 sekuntia
Päkkilän maalissa 5 sekuntia
Virtasen maalissa aloitusvoitosta 3 sekuntia
Lancasterin nelospelin maalissa 3 sekuntia
Haapalan kutospelin maalissa 3 sekuntia
Keskimäärin maali syntyi noin 11-12 sekuntia myöhemmin joko aloitustilanteesta tai hyökkäyssiniviivan ylityksestä.
Pelicansin maalit:
Kakkospelin ainokaisessa 46 sekuntia
Kolmospelin ekassa 35 sekuntia ja Bloodin voittomaalissa 30 sekuntia
Nelospelin ainoa 6 sekuntia
Vitospelin ainoassa 3 sekuntia
Kutospelin ainoassa 7 sekuntia aloitusvoitosta.
Keskimäärin Pelicansilla meni 5v5 maaliin noin 21-22 sekuntia joko aloitustilanteesta tai hyökkäyssiniivan ylityksestä.
Jo runkosarjan puolesta välistä alkaen on ollut korostuneesti puhetta mm. avausmaalin merkityksestä Ilveksen pelaamiselle jne. Pelicans-sarjan 362 minuutista Ilves oli otteluissa johtajan paikalla ainoastaan 18% ajasta. Pelicansin johdossa mentiin 48% ja tasatilanteessa 33%. Sarjan 74 ensimmäisestä minuutista Ilves oli johdossa 51 minuuttia. Kakkospeli, kellonaika 6:09 muutti sarjan kulun aivan totaalisesti. Blood ulos, Ilvekselle 3 minuutin ylivoima, jota ei käytetty hyväksi, nopeasti sen jälkeen Westerlund jäähylle, Pelicans tasoihin yv-maalilla. Ykköspelin tunneköyhyys, kliinisyys ja haukottelut olivat historiaa tuon jälkeen.
Toinen mieleen nouseva keskeinen momentum on sitten Pelicansin 0-1 maali viidennessä pelissä. Ilves loi 1.erässä maaliodottamaan 1,4 maalin verran, mikä taisi olla eräkohtaisesti koko sarjan isoin lukema. Muutoinkin Ilves oli hallitsevampi osapuoli, tuon jälkeen alkoi totaalinen puristaminen mailassa. Ykkösmolarin poissaolon vaikutus myös yksi tekijä, mutta ei siitä nyt tässä sen enempää.
Jos katsotaan vielä kiekonhallintojen kautta niin ykköserissä Ilves oli hieman altavastaajana läpi sarjan. Kakkoserät menivät niukasti Ilvekselle, kolmosissa kiekko oli selvästi Ilveksellä, kuten tappioasemassa olevalla usein tuppaa olemaan. Ainoassa jatkoerässä Ilveksen hallintaprosentti oli 61%.
Maaliodottamat: Nelospelin luvuissa lukemat ovat Wisehockeylta 40 minuutin jälkeen. Vasemmalla liigaplot https://twitter.com/liigaplot ja oikealla Wisehockeyn
YV-ajat: Kolmospelin Pelicansin lukemissa olevat heittomerkit on siis viittaus tuohon pöytäkirjahommeliin, kun jäähyltä vapautunut pelaaja ei ehdi vaikuttamaan tilanteeseen.
Yksilötasolla laittaa hieman miettimään, että pudotuspelien tehokkaimman yv-pelaaja Mäntykiven yv-aika kahdessa viimeisessä pelissä oli 1:24. Mäntykivi oli 8 kertaa jäällä yv-maalin aikaan, Ilves teki yhteensä 9 maalia ylivoimista.
Aloituspiste kääntyi Pelicansin eduksi viimeisen pelin sekoilun myötä. Hyökkäyspään aloitukset menivät viimeisessä pelissä murheellisesti 3/19, koko sarjassakin juuri tuolla alueella oltiin kokonaisuudessaan selvästi perässä. Vastaavasti tuollakin saralla Pelicans käytti esim. kutospelissä hyökkäyspään aloitusvoitot hyväkseen toisessa ja kolmannessa maalissa, vaikka 2-0 ei välittömästi aloituksen jälkeen syntynytkään.
Jo runkosarjan peleissä Ilveksellä oli eniten vaikeuksia saada kuteja maalille nimenomaan Pelicansia vastaan:
Juk 60,5% (124/205)
KK 60,4% (102/169)
HPK 59,7% (123/206)
Spo 58,6% (157/268)
Tap 57,0% (118/207)
Sai 56,1% (119/212)
Jyp 56,1% (87/155)
Luk 54,5% (85/156)
Kal 51,5% (87/169)
Ifk 50,4% (71/141)
Kär 48,8% (101/207)
TPS 48,7% (91/187)
Äss 48,0% (96/200)
Pel 46,5% (73/157)
Pudotuspeleissä Ilves laukoi Pelicansia vastaan yhteensä 97 kertaa enemmän luvuin 306-209. Maalia kohti menneiden vetojen kohdalla ero oli Ilveksen hyväksi vain 16 kappaletta, 136-120.
Ilves tarvitsi yhteen maaliin 27,8 kutia, mikä sukelsi jopa alle viime kauden TPS-sarjan (26,2). Maaleja Ilves teki 2 enemmän kuin vuosi sitten. Pelicansin maalintekotehokkuus oli sitä luokkaa, mitä se on Ilveksellä ollut runkosarjoissa neljän edellisen kauden aikana: Pekot tarvitsivat vain 13,9 laukausta yhteen maaliin. Ilves on ollut jokaisella em. kaudella sarjan top2-joukkue tuossa tilastossa, joten tuo kertonee kaiken oleellisen, että miten tehokasta Pelicansin tekeminen oli.
YV-laukaukset hukkuivat matkalle kovalla prosentilla. Ilves laukoi 46 yv-kutia, joista vain 17 meni maalia kohti. Maalia kohti menneiden vetojen osuus 37,0%.
Pelicans laukoi 24 maalia kohti, 35 kertaa yhteensä. Prosentti 68,6 oli lähes 2 kertaa isompi kuin Ilveksellä.
Runkosarjassa Ilves laukoi ylivoimilla noin 248 vetoa maalia kohti ja yhteensä 431 prosentilla 57,5. Ässiä vastaan lukemat olivat 27/41 prosentilla 65,9.
Runkosarjassa Ilvestä vastaan yv-laukauksia tuli 298 maalia kohti, 552 yrityksestä prosentilla 54,0%. Ässät räiski Ilvestä vastaan numeroin 19/43 eli 44,2 prosenttisesti.
Yksilötasolla 11 pelin jälkeen erityisesti Jokipakka ja Parikka erottuivat silmään matkalle hukatuissa toimituksissa. Jokipakalla 13 vetoa maalia kohti 46 yrityksestä tuottaa prosentin 28,3, Parikalla 3/14 eli 21,4%.
Kokonaisuudessaan Ilveksen pakit toimittivat pudotuspeleissä 39,6% laukauksista maalille, kaikkien muiden joukkueiden pakkien lukema on 45,6%.
Ilveksen hyökkääjillä lukema oli 56,9%, muiden joukkueiden hyökkääjien lukema on 58,9%. Ilves-hyökkääjistä Mäntykivi ja Tuulola jäivät reippaasti alle 50 pinnaan. Mäntykiven lukema on tuossa aika yllättävä, kun noita ykkössektorin tontteja tuli Iksan jälkeen aikalailla eniten.
Pelicans-sarjan 5v5 -maalit vähenivät, mitä pidemmälle sarja eteni. Ilveksen numerot ensimmäisinä. Suluissa 5v5 laukaukset
Peli1: 3-0 (29-35)
Peli2: 2-1 (37-18)
Peli3: 0-2(3), Pelicansin 2.maali oli pöytäkirjassa 5v5 maali, mutta Lööf ei ehtinyt jäähyltä puolustusalueelle (43-30)
Peli4: 1-1 (45-37)
Peli5: 0-1 (51-22)
Peli6: 1-1 (52-24)
Pelicans teki 15 maalistaan ainoastaan 6 kpl 5v5 -pelissä. Se teki 2 maalia 4v4 -pelissä, yhden -6v5 pelissä ja loput 6 kappaletta tuli ylivoimalla. Viime vuonna välierävaiheen 5v5-peli hävittiin maalein 5-14. TPS teki tuolloin vain yhden erikoistilannemaaliin, sekin tuli Ilveksen pelattua ilman maalivahtia. Tasakentällisin Ilves laukoi TPS:ää vastaan tuolloin 57 laukausta vähemmän. (202-259)
Pelicansilla oli 3 kappaletta 5v3 ylivoimia tässä sarjassa, ja Pelicans käytti ne käytännössä 100% hyväkseen, kakkospelin maalissa nimittäin Kontiola ei ehtinyt jäähyltä puolustushommiin. Ilveksellä 5v3 tilaisuuksia oli 2 kappaletta, vähemmän tehokkaammalla lopputulemalla. Pelicansin 5v3 -aika oli 4:11, Ilveksen 2:47
Ilveksen pitkät hyökkäykset 5v5 -pelissä eivät tuottaneet samalla tavalla maaleja kuin Ässiä vastaan. Ainoastaan ensimmäisessä pelissä Ilves pystyi muuttamaan noita maaleiksi.
Mašínin maalissa aloitusvoitosta 5 sekuntia
Ikosen maalissa hyökkäyssiniviivan ylityksestä 21 sekuntia
Lööfin voittomaalissa 42 sekuntia
Päkkilän maalissa 5 sekuntia
Virtasen maalissa aloitusvoitosta 3 sekuntia
Lancasterin nelospelin maalissa 3 sekuntia
Haapalan kutospelin maalissa 3 sekuntia
Keskimäärin maali syntyi noin 11-12 sekuntia myöhemmin joko aloitustilanteesta tai hyökkäyssiniviivan ylityksestä.
Pelicansin maalit:
Kakkospelin ainokaisessa 46 sekuntia
Kolmospelin ekassa 35 sekuntia ja Bloodin voittomaalissa 30 sekuntia
Nelospelin ainoa 6 sekuntia
Vitospelin ainoassa 3 sekuntia
Kutospelin ainoassa 7 sekuntia aloitusvoitosta.
Keskimäärin Pelicansilla meni 5v5 maaliin noin 21-22 sekuntia joko aloitustilanteesta tai hyökkäyssiniivan ylityksestä.
Jo runkosarjan puolesta välistä alkaen on ollut korostuneesti puhetta mm. avausmaalin merkityksestä Ilveksen pelaamiselle jne. Pelicans-sarjan 362 minuutista Ilves oli otteluissa johtajan paikalla ainoastaan 18% ajasta. Pelicansin johdossa mentiin 48% ja tasatilanteessa 33%. Sarjan 74 ensimmäisestä minuutista Ilves oli johdossa 51 minuuttia. Kakkospeli, kellonaika 6:09 muutti sarjan kulun aivan totaalisesti. Blood ulos, Ilvekselle 3 minuutin ylivoima, jota ei käytetty hyväksi, nopeasti sen jälkeen Westerlund jäähylle, Pelicans tasoihin yv-maalilla. Ykköspelin tunneköyhyys, kliinisyys ja haukottelut olivat historiaa tuon jälkeen.
Toinen mieleen nouseva keskeinen momentum on sitten Pelicansin 0-1 maali viidennessä pelissä. Ilves loi 1.erässä maaliodottamaan 1,4 maalin verran, mikä taisi olla eräkohtaisesti koko sarjan isoin lukema. Muutoinkin Ilves oli hallitsevampi osapuoli, tuon jälkeen alkoi totaalinen puristaminen mailassa. Ykkösmolarin poissaolon vaikutus myös yksi tekijä, mutta ei siitä nyt tässä sen enempää.
Jos katsotaan vielä kiekonhallintojen kautta niin ykköserissä Ilves oli hieman altavastaajana läpi sarjan. Kakkoserät menivät niukasti Ilvekselle, kolmosissa kiekko oli selvästi Ilveksellä, kuten tappioasemassa olevalla usein tuppaa olemaan. Ainoassa jatkoerässä Ilveksen hallintaprosentti oli 61%.
1.erä | 2.erä | 3.erä |
49% | 51% | 39% |
46% | 47% | 61% |
61% | 56% | 63% |
42% | 45% | 57% |
57% | 51% | 68% |
38% | 54% | 51% |
KA 48,8 | KA 50,7 | KA 56,5 |
Maaliodottamat: Nelospelin luvuissa lukemat ovat Wisehockeylta 40 minuutin jälkeen. Vasemmalla liigaplot https://twitter.com/liigaplot ja oikealla Wisehockeyn
| Ilv | Pel | Ero | Ilv | Pel | Ero |
Pel1 | 1,2 | 1,98 | -0,78 | 1,01 | 1,75 | -0,74 |
Pel2 | 2,58 | 0,93 | +1,65 | 2,4 | 0,8 | +1,60 |
Pel3 | 3,33 | 1,48 | +1,85 | 3,6 | 1,2 | +2,4 |
Pel4 | 3,64 | 1,74 | +1,9 | 2,3 | 1,3 | +1,0 |
Pel5 | 2,87 | 1,65 | +1,22 | 2,9 | 1,8 | +1,1 |
Pel6 | 5,94 | 3,97 | +1,97 | 3,45 | 2,42 | +1,03 |
KA | 3,26 | 1,96 | | 2,61 | 1,55 | |
YV-ajat: Kolmospelin Pelicansin lukemissa olevat heittomerkit on siis viittaus tuohon pöytäkirjahommeliin, kun jäähyltä vapautunut pelaaja ei ehdi vaikuttamaan tilanteeseen.
Ilv | Pel |
6:56 0/4 | 3:01 0/2 |
5:00 0/2 | 2:57 2/3 |
6:28 2/4 | 2:00 "0/1" |
2:38 2/2 | 3:17 1/2 |
5:19 0/4 | 2:19 0/2 |
2:19 0/2 | 9:37 2/5 |
28:40 4/18 | 23:11 5/15 |
Yksilötasolla laittaa hieman miettimään, että pudotuspelien tehokkaimman yv-pelaaja Mäntykiven yv-aika kahdessa viimeisessä pelissä oli 1:24. Mäntykivi oli 8 kertaa jäällä yv-maalin aikaan, Ilves teki yhteensä 9 maalia ylivoimista.
Aloituspiste kääntyi Pelicansin eduksi viimeisen pelin sekoilun myötä. Hyökkäyspään aloitukset menivät viimeisessä pelissä murheellisesti 3/19, koko sarjassakin juuri tuolla alueella oltiin kokonaisuudessaan selvästi perässä. Vastaavasti tuollakin saralla Pelicans käytti esim. kutospelissä hyökkäyspään aloitusvoitot hyväkseen toisessa ja kolmannessa maalissa, vaikka 2-0 ei välittömästi aloituksen jälkeen syntynytkään.
| A | AV | % | KA | KAV | | PA | PAV | | HA | HAV | | |||
Tikka | 129 | 64 | 49,6% | 30 | 18 | 60,0% | 41 | 24 | 58,5% | 58 | 22 | 37,9% | |||
Konna | 78 | 37 | 47,4% | 27 | 12 | 44,4% | 24 | 11 | 45,8% | 27 | 14 | 51,9% | |||
Sebök | 31 | 14 | 45,2% | 8 | 4 | 50,0% | 7 | 4 | 57,1% | 16 | 6 | 37,5% | |||
Koski | 35 | 15 | 42,9% | 9 | 4 | 44,4% | 11 | 6 | 54,5% | 15 | 5 | 33,3% | |||
Mänty | 14 | 7 | 50,0% | 7 | 4 | 57,1% | 5 | 2 | 40,0% | 2 | 1 | 50,0% | |||
Virta | 8 | 3 | 37,5% | 3 | 1 | 33,3% | 2 | 2 | 100,0% | 3 | 0 | 0 | |||
Suomi | 2 | 1 | 50,0% | 2 | 1 | 50,0% | 0 | 0 | | 0 | 0 | | |||
Tuulo | 1 | 1 | 100,0% | 1 | 1 | 100,0% | 0 | 0 | | 0 | 0 | | |||
Yht. | 298 | 142 | 47,7% | 87 | 45 | 51,7% | 90 | 49 | 54,4% | 121 | 48 | 39,7% |
Viimeksi muokattu: