Vs: Ilveksen tilastoketju
Mr_T sanoi:
Runkosarjassa yksittäiset pelit eivät ole yksittäisiä pelejä vaan osa isompaa sarjaa. Minulle menestys on ainoa merkitsevä tekijä. Vieraspelit ovat osa sarjaa.
maailman harvoista "artseista" huolimatta näin sen suurin osa näkee. Varsinkin se satunnaiskatsoja, puhumattakaan nyt gloryhuntteriesta. Katsojamäärät ovat laskussa, ja jos joukkueissa ajateltaisiin "artsimaisesti" mitään ei tehtäisi ja kehitys pysähtyisi. Onneksi näin ei ajatella, ja on alekampanijaa, perhepäivää ja ilvestekoja.
Se ydin joukko, me, jotka istutaan siä hallissa peppu homeessa menestyksestä riippumatta, pienenee koko ajan. Ihan luonnollisen poistuman kautta, koska uusia syntyy vähemmän. Uusia HC faneja tulee vähemmän, koska kilpailu on kiristynyt, ja vaikka viimekausina on joukkueissa alettu ymmärtämään HC fanien merkitys seuralle (seisomakatsomo vaatimukset on menny läpi monella paikkakunnalla, niin myös Tampereella), niin Ilveksen ongelma on menestymättömyys. Ei tule satunnaiskatsojia eikä gloryhuntterieta. Ja sitä kautta kun näitä on vähemmän, on myös vähemmän niitä, jotka "hurahtaa" HC faneiksi.
Näiden joidenkin "tosifanien" kuva Ilveksettä aina kaiken oikein tekevänä ja aina otteluun saapumisen arvoisena on katoavaa kansanperinnettä. Ikävä kyllä tätä asennetta on ollut pitkään Ilves johdossakin, luottoa että perinteet kantaa ja että myytti Ilvesläisyydestä äidinmaidon mukana olis totta, eikä mikään kiva ammoisien aikojen satu.
Kaikista haitallisin puskamarkkinointi on sellainen, jossa joku "tosifani" kehuu, kuinka hienoa peliä on hallissa ja miten hieno tunnelma siellä on ja saa näin satunaiskatsojan paikalle, ja hallissa ei olekaan tunnelmaa ja peli on surkeaa. nämä eivät koskaan enää tule takaisin.
HC fanien arvo kahvipöydissä on tärkeä, mutta jos nämä alkavat kritiikittömästi hehkuttamaan ja kiillottamaan kilpeä silloin kun totuus on toinen, tapahtuu isompia vahinkoja kuin huonoista vierasmatseista. Semmosen markkinoinen perässä hallin tullut ei nimitäin enää palaa...
Siinä muutamalle "toisfanille" miettimistä. Jatkuva kehuminen ilman kritiikkiä on ilmiönä sama kuin sen suden huutaminen turhaan. Sitten kun olisi hehkutettavaa, kukaan ei usko. Sensijaab ne, jotka realistisesti puhuvat, rakkaudella, seurastaan ja sen tilasta ja pelistä, saavat ajan myötä uskottavuutta puheisiinsa ja kun nämä sitten sen kerran hehkuttavat joukkuetta, heitä uskotaan ja he vetävät uusia ihmisiä halliin. Sudenhuutajat syövät tulevaisuuden potentiaalia…
..mutta eihän se toki fanin asia yksilöinä ole ajatella mitä oma toiminta seuraan vaikuttaa. Fani vain fanittaa. Onneksi nämä palastat on kuitenkin aika pienen piirin peliä ja kenenkään kahvipöytään ei kovin montaa petettävää löydy…