1) Kasata hallitus eri alojen ammattilaisista, joilla on suhteita politiikkaan, talouselämään, mediaan, urheiluun. Osakeomistuksesta viis. Kaverisuhteista viis. Pääasia, että henkilöllä tiedetään olevan paljon annettavaa Ilvekselle.
Hyvä. Samaa mieltä. Tästä kirjoitin aikoinaan 2000-luvun alkupuolella, kun mentiin kolmikolla Vinnie, Jösse ja Ekku. Nimimerkki Tarinankertoja kirjoitti tästä vielä huomattavasti enemmän.
Käsitykseni on tai oli, että konkurssin uhatessa 2017 hallitukseen ei ollut tunkua. Olen ymmärtänyt, että useampia henkilöitä kyseltiin, mutta luonnollisesti halukkuus oli tuolloin vähissä.
Vaikka olen samoilla linjoilla, että hallituksen pitää olla ihannetilanteessa kuvailemasi, niin ymmärrän, että rankassa muutosprosessissa, kuten on kyse konkurssitilanteessa, on luotava tiimi, joka jokaisessa vaiheessa tukee toisiaan.
2) Valita toimitusjohtaja, jolla on tuoreet verkostot siihen elinkeinoelämän sektoriin, joka näkee urheilun hyvänä väylänä rakentaa omaa yritysbrändiä.
Nythän "kansanliike" otti yhteyttä Risto Jaloon, jonka piti tässä kohtaa olla jo vallan muualla. Jalo suostui hankkeeseen ja lähti siihen täysillä eli toimariksi. En itse usko, että Ilvestä olisi, jos tämä vaihtoehto ei olisi toteutunut. Minusta Jalo oli konkurssitilanteeseen Ilvekselle hyvä veturi. Hänellä oli parhaat suhteet juuri niihin sidosryhmiin, joihin edellinen johto oli välit polttanut. Liiga, Ilves ry, useimmat osakkeenomistajat, yhteistyökumppanit, media, pelaaja-agentit jne.
En heti keksi henkilöä, jolla olisi ollut nuo vastaavat edellytykset korjata katastrofaalinen tilanne ja olisi suostunut tulemaan tähän tilanteeseen.
En ole Jalon kanssa jutellut, mutta itse pohdin sitä, että kuinka paljon Ripaa kismittää ne 2004 potkut. Hänen aikanaan noustiin silloinkin pohjalta. Jalo oli korjannut välit Ilves ry:n kanssa ja ollut mukana hankkeessa, jossa Ilveksen juniorit nostettiin valtakunnan kärkeen (Petteri Sihvosella on sinällään huvittava ilmainen vinkki Jalolle, kuinka Ilveksen tulisi lyödä Tappara junioritoiminnassa, sillä tässä hankkeessa Jalo nimenomaan oli mukana jo vuosituhannen alussa. Tappara oli tuolloin täysin Ilveksen "jaloissa"). Jalon visiona oli nostaa Ilves omien kasvattien avulla pysyvämmin valtakunnan kärkeen, mutta Vinnielle Jalo tuli vaaralliseksi, sillä Jalo ajoi juuri sitä Vinnien ja Jössen julkisuudessa mainostamaa hanketta eli Ilveksen omistamisen siirtämistä Vinnieltä. Vinnien omien sanojen mukaan piti jäädä pois jo 2000-luvun alkupuoliskolla.
Itse näen siis tilanteen niin, että Jalo saattaa edelliskerrasta olla sen verran viisaampi, että nyt on muutosvaiheessa luotettava omaan visioonsa. Tuolloin myös ympärillä on oltava henkilöitä, jotka tukevat tätä visiota. Neuvojia Jalolla on satoja. Aina tärkeistä toimareista siihen Ilves-faniin, joka osuu Jalon kanssa kuselle samanaikaisesti ABC:n vessassa. Kaikki nämä tietävät, miten näitä hommia pitäisi oikeasti hoitaa.
Käytännössä puhumme tällä hetkellä saneerausvaiheen johtamisesta. Se ei ole mukavaa puuhaa. En näe, että tuossa tehtävässä menestyisi saati viihtyisi elinkeinoelämän visionääri. Onko itselläsi sitten tiedossa, että nykyisellä johdolla ei ole verkostoa sellaisiin tahoihin, jotka olisivat valmiita rakentamaan brändiänsä Ilveksen yhteydessä jo nyt vai onko tuo enemmän toiveikas ajattelu, että pätevä kaveri saattaisi tuollaisen yhteistyökumppanin ehkä löytääkin (ja puhumme siis ison luokan kumppanuudesta)? Honkalehtoahan mainostettiin tällaisena kaverina, eikä vähiten hänen itsensä toimesta.
3) Valita urheilutoimenjohtaja, jolla on kiimaa alkaa rakentaa urheilullista tuotetta nimeltä Ilves C- junnuista Liigaan. Ideaalitilanteessa henkilö, jolla on kokemusta useista eri organisaatioista.
Jälleen naulan kantaan, mutta tällä taloudellisella taustalla emme varmaan saisi varteenotettavia hakijoita ainakaan ulkoapäin ja sisältä Myrrä olisi tähän tehtävään paras.
Honkalehtohan ilmoitti, että Ilves ei tarvitse urheilujohtajaa ja Pajuoja sai lähteä. Tosin kyseessä ei ollut pelkkä säästötoimenpide. Ripan virheliike oli täyttää tuo tehtävä ensin Kari Heikkilällä. Toki liikkuu sitäkin näkemystä, että tarkoituksena oli vain välimenokauden ajan auttaa pelaajasopimusten kanssa.
Ilveksellä on tosiaan Liigan apuvalmentajana ja A-C-junnujen valmennuspäällikkönä juurikin tuohon tehtävään pätevä mies eli Myrrä. Hänen urakehityksensä vie kuitenkin eteenpäin ja hänen seuraava pestinsä lienee päävalmentajan paikka joko Ilveksessä tai muualla.
Uskoisin, että Ripan pitkällä korjauslistalla lukee myös tämä valmennuspäällikön tehtävän täyttäminen. Samoja taloudellisia resursseja syövät myös pelaajakoordinaattorin palkkaus, yhteistyökuvio KooVeen kanssa, olosuhteiden parantamiset ja taitovalmentajat. Rahaa on rajallisesti varsinkin, kun edellisten jäljiltä jääneitä velkoja on hoidettavaksi.
Ilves Hockey oy oli mahdollista tuoda näivettymisen jälkeen kertaheitolla vuoteen 2020. Ilves tuotiinkin vuoteen 2002. Vähän tässä entisten pelikavereiden ja bisnestuttujen kanssa touhuillaan. En aisti minkäänlaista merkkiä siitä, että yritys haastaisi itseään. Ilves Hockey oy koostuu yhdestä johtajasta ja nipusta joojoo-miehiä. Tällaisen johtajan pitää olla äärimmäisen kova tekijä alallaan, jotta yritys menestyy. Jos ei ole, opponenttien puute vie vääjäämättä kohti epäonnistumista.
Oletko siis sitä mieltä, että "kansanliike" valitsi väärän henkilön, jonka puoleen kääntyä?
Omasta mielestäni sinulla on hyvinkin ruusuinen kuva siitä lähtötilanteesta, josta lähdettiin tai sitten vähättelet sitä työtä, että sidosryhmien usko on alkanut palautua hieman reilu vuodessa "konkurssin" jälkeen. Jos kaikki tämä vuodessa saavutettu on yhden johtajan ja nipun joojoo-miehien aikaansaannosta, niin lakki nousee arvostuksesta korkealle. Uskon, että nykyisellä johdollakin korkealentoisia haavekuvia nopeasta menestyksestä, mutta todellisuudessa joutuvat edelleen rakentamaan seuran perustaa uudeksi.
Toivotaan, että muutaman vuoden päästä tilanne olisi se, että Ilveksellä on valinnanvaraa valitessaan eri positioihin henkilöitä.