Hyvälle kuulostaa. Tasaisesti jakautunut ja seuraan sitoutunut omistajuuspohja, Risto kirstun vartijana.
Kannattaako se Ripan tosta pestistä enää mihinkään lähteäkään, vaikka näillä näytöillä olisi ottajia. Painaa eläkeikään vaan Ilveksessä, niin kuin Mikko Leinonen Tapparassa. Ilves tarvitsee tapahtuneen nousunsa lisäksi seuraavan askeleen, uskottavaa vakautta ja pysyvyyttä huipulla. Kaikkea tätä Leinosen henkilö edusti Tapparassa. Suuria nimiä kiekkokaukaloiden ulkopuolella. Jos Lintumäki on Mr. HPK, Leinonen on Mr. Tappara ja Jalo on Mr. Ilves. Jälkimmäisen saavutukset kaukalossa ja toimistolla hakee vertaistaan, mutta vielä on työtä edessäkin, sillä kaikki saavutettu ja uusi taso kotimaisen kiekkoilun huipulla pitää vakauttaa ja vakiinnuttaa. On voitava näyttää kovaa tekemistä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Jalon henkilöä tarvitaan.
Siinä kun lipunostajat toimivat spontaanisti ja impulsiivisesti täyttäen katsomot nopeastikin, yrityskenttä liikkuu hitaammin, se arvostaa uskottavaa tulevaisuudenkuvaa ja vakautta, asiat ei saa mennä perseilyksi kun printti on paidassa. Tappara ei ole sattumalta etumatkalla, jota on paljon hitaampaa ja vaikeampaa kuroa kiinni kuin katsojamääriä. Jalo saattaa olla tärkein yksittäinen henkilö koko organisaatiossa, jos tällaista arviointia nyt on sopivaa tehdä tai mahdollista tehdä, kun hattua pitää nostella vähän joka suuntaan hienon tekemisen merkiksi.