Naisille perustettu akatemiajoukkue naisten Suomi-sarjaan.
Kappas. Hyvä huomio!
Leijonat Tulospalvelu
tulospalvelu.leijonat.fi
Ottelut Tesomalla
(
kellonajat ei vielä selvillä tulospalvelussa)
29.1.2023 llves Ak–Pelicans
12.2.2023 llves Ak–Salo HT
19.2.2023 llves Ak–TPS Akatemia
26.2.2023 llves Ak–Turku HC
5.3.2023 llves Ak–HIFK N18
26.3.2023 llves Ak–PaRa
Tulospalvelusta ei löydy vielä pelaajalistauksia, joten tässä vaiheessa on paha sanoa, minkälaisen joukkueen Ilves saa jalkeille Suomi-sarjaan. Tuossa ykköslohkossa muut joukkueet ovat
HIFK, PaRa, Pelicans, Salo HT, TPS Akatemia ja
Turku HC.
Pirkanmaan nais- ja tyttökiekon kannalta hyvä asia, että tuo monta vuotta pelaajapolulta puuttunut tärkeä porras on jälleen olemassa. Tässä välissä on annettu aika paljon etumatkaa muille liigapaikkakunnille, mutta toivottavasti ne eivät kuitenkaan ole karanneet täysin tavoittamattomiin. Ilves on opiskelupaikkakuntana hyötynyt kaupunkiin muualta muuttaneista pelaajista, joita on saapunut viime vuosina muun muassa Raumalta, Vaasasta ja Hämeenlinnasta. Toki viimeiseen on myös menetetty pelaajia. Varsinkin loistokkaaseen menneisyyteen verrattuna omista junnuista kasvaneiden pääsarjatason pelaajien määrä on ainakin hetkellisesti lähes romahtanut. Sanomattakin selvää on, että tämän pitää olla pitkäjänteinen sitoutuminen seuralta, eikä yhden kauden – tai oikeastaan nyt puolen kauden – kokeilu, kuten vaikka Kooveella oli naisten kanssa muutama kausi sitten.
Harmi, että nimen kohdalla on valittu tuo geneerinen akatemia, eikä esimerkiksi perinteisempi Ilves-Kiekko, jolla seuran kakkosjoukkue on aikanaan pelannut jopa SM-sarjassa. Tosin väliviivalliset nimet eivät ole aina kaikista käytännöllisin ratkaisu ottelutuloksien listaamisen kannalta.
Yleisesti akatemiajoukkueiden suhteen on hieman ristiriitaiset tunteet. Seuran kannalta se helpottaa varmasti montaa asiaa, vaikka tyttöjen ja naisten kohdalla on jo siirtojen säännöistä lähtien enemmän muutenkin joustoa kuin pojilla ja miehillä. Toisaalta yhdelle seuralle ne aiheuttavat samalla enemmän kustannuksia ja muutenkin tarvetta kaikenlaisille vapaaehtoisille taustahenkilöille. Luonnollisesti pelaajia täytyy olla myös kahteen joukkueeseen. Katsojien kannalta akatemiajoukkueiden ympärille on todella vaikea rakentaa jotain buumia, kun se on vaikeaa jo Naisten Liigassakin edutusjoukkueille. Tässä mielessä luonnollisella itsenäisellä yhteistyöseuralla olisi todennäköisesti edes hieman helpompi houkutella seuran kannattajia katsomoon.
Suurin huoli minulla on kuitenkin siitä, että suomalaisen naiskiekon akatemioituminen uhkaa jo tavallaan myös sarjajärjestelmien kilpailullisuutta. Esimerkiksi tämän syksyn Mestis-karsinnasta selvisi varsinaiseen kahdeksan joukkueen Mestikseen viisi akatemiajoukkuetta (HIFK, HPK, K-Espoo, KalPa ja Kärpät). Mestiksen kaksi parasta joukkuetta pelaa keväällä liigakarsinnoissa ja on ihan hyvin mahdollista, että molemmat joukkueet ovat akatemioita.
En tiedä, onko Jääkiekkoliitolla jotain sääntöä, että samasta seurasta ei voisi olla kahta joukkuetta pääsarjatasolla. Syksyn Mestis-karsinnassa HIFK:lla oli kaksi joukkuetta (Akatemia ja N18), jotka pelasivat kuitenkin eri lohkoissa. Jalkapallon puolella Ykkösen yläloppusarjaan selvinnyt Ilveksen naisten kakkosjoukkue ei ymmärtääkseni olisi teoriassakaan voinut pelaamalla nousta Kansalliseen Liigaan, koska edustusjoukkue säilytti sarjapaikkansa siellä.
Joka tapauksessa mielenkiinnolla tietenkin seuraan naisten akatemian otteita tänä keväänä ja kannustan luonnollisesti kaikkia, jotka kantavat keltavihreitä värejä.