Vs: Joonas Vihko
Voi tätä ilon ja onnen päivää, tokaisisi Vuoristoneuvos Tuura. Hieman samanlaiset fiilikset on itselläkin, vaikka Tuura ei tainnut koskaan päästä eroon vävypojastaan toisin kuin Ilves Vihkosta.
Vihko ei ollut turhake, muttei viime kaudella mikään tärkeä palanen marraskuun pimeinä iltoina. Käytännössä mies paikkasi Ilveksen kätisyys, ja kokemusvajetta. Jos miehen hankintaa verrataan Eero Somervuoreen (oli toisena vaihtoehtona samaan rooliin), oli Vihko kuta kuinkin mies paikallaan. Sen sijaan palkka verrattuna tehoihin lienee pakkasella, tulihan Vihko tänne vanhoilla meriiteillä ja tuotti 10 maalia ja 20+ pistettä. Huono saldo se ei ole, itseasiassa samanlainen saldo kuin Vihkon viimeisien kausien saldo. Mutta lienee Vihkon agentti myynyt miehen tänne "potentiaalisena 40 pinnan miehenä", kiitos yhden suonenvetokauden, vaikka Vihko tuli Ilvekseen pelaamaan ikävuodet 34 ja 35. Vihko ei ole koskaan ollut pelaaja, joka tekee ketjukavereistaan parempia.
Nyt Vihko päässee Vaasaan pelaamaan vanhan tutkaparinsa, Ville Viitaluoman kanssa ja toivoa sopii Ilveksen säästävän tässä siirrossa jonkin verran rahaa. Sitä tarvitaan, jos joukkuetta ajatellaan vielä paikata. Sekä pelaaja, että ennen kaikkea Ilves taitaa tässä kaupassa voittaa. Nyt Ilves saanee lisää liikkumavaraa budjettiin. Kun vielä lisää yhtälöön sen, ettei Vihkon tämän kauden lopullisesta tasosta voida kuin aavistella ja saati kokenut pelaaja on kausi kaudelta alttiimpi vammoille, jäädään Ilveksen puolelta reippaasti voiton puolelle.
Eteenpäin sanoi Amstrongi kuuraketissa.