Ihan ensimmäinen asia, joka jalkapallon puolelta kannattaa oppia, on se, että pelivälineen hallinnan kautta tapahtuva rytmittäminen on paras keino luoda tilaa hyökkäyksessä ja myös hyvä keino puolustaa. Ja säästää energiaa.
Niin.. jos ajattelee pelistä pallonhallinnan kautta, joka on ollut valtavirtaa pitkälti toistakytävuotta Barcan ja Espanjan tikitakan kautta.. mutta kyllä tästä on monia vastakkaisiakin esimerkkejä, kuten jälleen Valioliigan kärkipaikoista tappeleva
Leicester tai Saksan maajoukkue (katoppa vähän karsintamatsheja parinviikon takaa). Pallonhalinta ei ole itseisarvo vaan pelitilanteiden valintojen tulee johtaa maalintekopaikkaan. Perinteisessä Barcan tavassa maalintekopaikalla niin väliä ollut, kunhan pallo pysyy omilla.
Kiekossa ihan sama juttu, kiekkokontrolli vs. pystysuunnankiekko. Jos tässä nyt näi karkeata esimerkkiä käyttää. Jälkimmäinen on vaativampi pelitapa pelaajien henkilökohtaisen taitotason suhteen. Mutta kuten toteat, sen pitäisi olla kovalla tasolla, mahdollistaen vaikka sen "taitokiekon", joten kyllä siellä pystysuunnan lätkällä pitäisi pärjätä. Varsinkin tällä hidastetulla versiolla.
Mutta jos nyt eilistä peliä ajattelee, niin Myrrä osui aivan oikeaan, hävittiin fysiikassa. Tappara oli oppinut miten Ilves hyydytetään, samoilla keinoilla, joilla KooKoo on Ahokaan aikana pitänyt meitä kurissa ja nuhteessa. Menemällä kiinni kiekollisiin Ilvespelaajiin jo siniviivan alla. Siis karvata kiekollista iholle ja tehdä avauspelaamisesta kamppailupelaamista. Ja siis niin kun "heti" ennen kuin avausta pystyyn voidaan tehdä. Ja kas, Ilves joutuu avaamaan perinteisesti keskelle, vastustaja on jo puolustusasemissa eikä ylivoimahyökkäyksiin päästä (tai parikertaa päästiin ja tehtiin maali). Sitten lähdetään pelaan pitkää hyökkäystä ja siinä se fyysisyys tulee jälleen eteen.
Lukkopelissä fysiikka riitti hyvin, ja peli olisi voitu jopa voittaa ilman niitä henkilökohtaisia virheitä. Toisaalta Lukko luottaa omaan pelinopeuteensa niin paljon, ettei heillä ehkä ollut edes ajatuksena paineistaa Ilveksen avauspeliä mitenkään erityisesti. Sport ei tehnyt sitä lainkaan ja oli siksi ”kusessa” nopeiden vastahyökkäysten alla.
Mutta se tosiasia, että eilen taktisesti meidän pystyavauksia eliminoimaan tehdyllä pelitavalla saatiin aikaan kamppailu, joka hävittiin fyysisesti on huono merkki. Pelijarein pelitahdilla pitäisi jaksaa painia, ja painia, ja painia, sillä tuomarilinja löystyy jälleen ja roikkuminen, ja kiinnipitäminen ja peruspaini lisääntyy. Jos Ilves eiliseen tapaan hyytyy jo omalla alueella eikä saa oman pelitapansa mukaisia pystyavauksia, niin noutaja tulee fysiikan pettäessä nopeasti. Siis jos yhtään osviittaa antaa 3 pelin viikon viimeisen pelin fyysinen ilme.
Mutta siis siinä mielessä olen samaa mieltä, että Kiekkokontrollin kautta lähteminen on peruspelitapana toimivampi, koska sitä omaa kiekollista taitoa ei jokaiselta vaadita niin paljon (lyhyet ja sivusta tulevat syötöt, kamppailupelaamisen voimanhankinta on helpompaa kuin kiekollinen taito jne.) Mutta Myrrä on valinnut nopean pystysuunnankiekon, joten sillä on mentävä. Kuten jo hidastamisesta ja viivelähtöjen mukaan tuomisesta Ilveksessä nähdään, ei se pelitapamuutos kovin jouhevasti kesken kautta onnistu ja epäselvyyksiä pelitilannereagoinneissa on aika paljon.