Ilveksellä oli hyvä joukkue, mutta ”nimivahvuudeltaan” jäi vielä muutaman naksun rahaseurojen Kärpät, Lukko, HIFK ja miksei Tapparankin taakse. Mutta ehdottoman hyvä joukkue ja liigan paras veskari.
Näinhän se on ja mielestäni Ilves sai keskimäärin mitä nimivahvuudeltaan ansaitsi kyseisellä kaudella. Poislukien sitten valmennuksen ihmeteot tai mokailut joilla oltaisiin saatu joukkueen sijoitusta liikutettua suuntaan tai toiseen. Vaikea nähdä että tuollaista nippua ei olisi vaikka Tamminen saanut pelaamaan juuri tuolla tasolla, olettaen ettei joukkue olisi lopettanut myös Tammiselle pelaamista.
Tästä olen jyrkästi eri mieltä ja siitä kirjoitinkin. Jos onnistut varmistamaan paikkasi ajoissa, niin voit ottaa kovemman harjoitusjakson kesken kauden. Tappioita voi tulla, joukkue näyttää tukkoiselta, mutta kantaa hedelmää keväällä. Tuntuisi hyvin oudolta, mikäli Myrrän ja Marko Ojasen joukkue olisi fyysisesti huonosti treenattu, eikö.
Itseäni ihmetyttää että jäikö tosiaan Ojanen ja Myrrä sohvan pohjalle ja sanoi että syökää jätkät 2 viikkoa poppareita kun olisi ollut mahdollisuus lähes optimaaliseen parin viikon treeniin ilman otteluiden tuomaa rasitetta? Meillä on ennen poffeja optimaalinen 2 viikon fyysinen valmistautuminen eikä olla käytetty sitä hyväksi? Tottakai kiekollinen peli voi joillakin pelaajilla hakea hetken ennenkuin asettuu taas uomiin, mutta eikai joukkue harjoittelematta ollut?
Jos ajatellaan puhtaasti valmentajan näkökulmasta runkosarjaa, niin se oli erittäin hankala. Joukkue muuttuu kauden alla ja alkutaipaleella. Joukkue muuttuu erittäin paljon kesken kauden. Veskareiden suoritustaso ei ole tapissaan, ”ykköspakki” Peltola ei palaa suunnitellusti tammikuussa ja Parikkakin on hetken pois, sentterikuviot menevät mönkään. Roman pettää ja Virtanen ei pystykään pelaamaan. Ja sitten kahden viikon kokoontumiskielto. Aika repalaisella kuvioilla Ilves päätyi 1,66:een, joka useammin riittää sijalle viisi kuin sijalle seitsemän (saati kahdeksan).
Tottakai se oli haastava. Mutta toisaalta kaikki tekijät oli tiedossa ennen kautta, mikään ei tullut yllätyksenä. Ei ollut mitään skenaario Ö:tä joka tuli yllättäen ja jota silmälläpitäen ei olisi ollut mahdollista valmistautua kauteen. Vai oliko?
Maalivahtien suoritustasosta samaa mieltä. Muutama kärkipelaajan loukki täysin normaalia varianssia jonka perusteella ei pitäisi voida sanoa että koko kauteen valmistautuminen on nyt vedetty vihkoon koska kävi niinkin iso tilastollinen harvinaisuus että tuli muutama loukkaantuminen.
Sentterikuviot varmasti toi isompaa haastetta ja osittain tämän hyväksyn. Toisaalta Myrrä ammattivalmentajana varmasti tiesi mitä sai ja oli saamassa, eihän pelitapaa ja kauteen valmistautumista voi rakentaa ilman sellaisten asioiden huomioimista.
Minulla on eri näkemys Kouvolan pelistä.
Jos kahden ottelun jälkeen Mäkiniemellä on 75 torjuntaa (KK 31) joka on vain yksi mittari, voidaan puhua että ollaan oltu täysin jyrän alla. Näin on jokainen kiekkomediakin kirjoittanut molemmista otteluista, vaikka niiden ammattitaitoa voi usein kyseenalaistaa, koska analyysi usein myötäilee ainoastaan lopputulosta.
Aika selvää oli vaikka johdettiin 4-1 että numerot oli meille lottovoitto eikä meillä ole varaa toiseen samanlaiseen alistumiseen tai noutaja tulee hyvinkin todennäköisesti. En edes minä uskonut ettei pystyttäisi ottamaan opiksi ensimmäisestä matsista ja kohtuu hyvän levon jälkeen suhteessa vastustajaan saataisi koneita käyntiin toiseen otteluun. Väärässä olin. Vain onnella ja kiitos KK:n toisen ottelun kolmannen maalin euforian tuoman himmaamisen, pääsimme tuosta parista jatkoon ainakin omista laseista katseltuna.