Kausiketju 2021-2022 - Uudelle areenalle

IhanJuniori

Junioripelaaja
Viestejä
17 517
No on se lässähdys, jos peli-ilme on tällaista, ei ole ns. tappamisen meininkiä.
Joo kyllä tämä TPS sarja tällä hetkellä tuntuu suurelta lässähdykseltä. Kärpät sarjan jälkeen kuvittelin omassa päässä tämän sarjan menevän aivan toisella tavalla. Eikä sekään että ollaan 1-3 tappiolla vaan se miten ollaan pelattu näistä 4 pelistä 3 on jättänyt suuhun kyllä suoranaisen kissankusen maun.
Kauden kokonais arviointien aika tulee sitten myöhemmin.
 

Ilveksenmiäs

Tähtipelaaja
Viestejä
14 802
Kyllähän ottelutahti vaikuttaa.. ja jos tästä Tepsi menee Tapparaa vastaan finaaleihin, niin alkaa armoton itkeminen Tapparan edusta. Kaipaan myös jo nyt Tikkaa.. sytyttäviä pelaajatyyppejä.
Katsellaan rauhassa ja nautitaan matkasta.
 

jorkkila

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
713
Ettei totuus unohtuisi.. viimekaudet...

Tappara..3, 3, 4, 1-2
Tps.. 6, 11, 2, 1-4
KooKoo.. 13, 5, 9, 3-4
Ilves.. 8, 4, 8, 1-4

Vahvaa nousua tehdään kohti kärkeä.. ihan noin " pysyvästi ".. tässäkään vaiheessa ei voida enää puhua jostain yhden kauden ilmiöstä...
Ja viime kaudella kun se yksi piste olisi jäänyt möhlimättä niin olisi ollut kolme top4 sijoitusta putkeen. Eli hyvää tasaista suorittamista ollut.
 

Seisomisurheilu

Luottopelaaja
Viestejä
2 440
Olipa siinä kausi! Pleijarit meni nyt tällä kertaa näin loukkaantumisissa mutta ei sentään huonolle hävitty eikä lopulta aivan huono esityskään sarjana ollut. Pleijarit olivat itselleni parhaat koko Ilves kannattamisen aikana kun kaadettiin puolen Suomen Kärpät ja vihdoinkiin poistettiin meidän 20 vuotinen luuseri stigma.
Pleijarit oli varmasti todella rankka suoritus pelaajille mutta niin myös faneille ja tekeehän se lopulta terveydellekin hyvää ottaa hitusen taukoa.
Myös runkosarja oli ikimuistoinen viimeisten Hakametsän pelien ja uuden kodin myötä.

Me tulemme vielä!
 

Kaukofani

Luottopelaaja
Viestejä
3 201
Kyllä finaali paikka menetettiin runkosarja lopussa kun valuttiin kolmanneks. Olisin kans ennemmin tuon naapurin tien ottanut finaaliin.
 

Janko

Luottopelaaja
Viestejä
6 055
Twiittiketju joka lämmittää mieltä näin tappionkin hetkellä. Lukekaa, palatkaa ajatuksissane niihin orgastisiin hetkiin ja vasta sen jälkeen todetkaa että tämä matka on vasta alussa.

 

Gary Stone

Rivipelaaja
Viestejä
67
Täytyy kyllä pettymyksestä huolimatta todeta, että tähän mennessä hienoin kausi, jonka olen päässyt todistamaan.

2006-2007 kaudesta alkaen on tullut aktiivisesti Ilveksen pelejä seurattua kotona sekä paikanpäällä. Tälle ajanjaksolle on mahtunut muun muassa kolmet liigakarsinnat ja kipeitä putoamisia ensimmäisillä kierroksilla. Menestys on tänä aikana loistanut poissaolollaan ja ajoittain ollut todella tuskallista seurattavaa.

Oli virkistävää nähdä välillä myös, että pelit jatkuivat näin pitkälle keväälle ja vieläpä mitalipeleissä. Tästä kaudesta saatiin varmasti arvokasta kokemusta ja oppia seuraavia isoja pelejä varten.

Pronssipeliin vielä samanlaisella ilmeellä kun game 5 tepsiä vastaan, niin tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!
 

Cream

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
738
Kiitos Ilves. Pronssipeli on pronssipeli, johon täytyy vähintään kuitenkin tulla kiittämään joukkuetta.

Paljon antoi, paljon otti. Vaikka pettymys onkin tällä hetkellä päällimmäisin tunne, niin olihan tämä huikean viihdyttävä kausi ja viihdyttävä joukkue. Hienoa on myös se, että tästä upeasta joukkueesta iso osa jatkaa myös ensi kaudella, joka tulee samalla olemaan todennäköisesti tasokkainta liigakiekkoa pitkään aikaan.

Eteenpäin nyt Tampereen Ilves.
 

Tupsukorva35

Tähtipelaaja
Viestejä
14 824
Onpahan ollut kausi.

Hakametsän jäähyväiset, siirtyminen uudelle kotiareenalle, muutamat maukkaat paikallispelivoitot (erityisesti Mäntykivi ja kuusi sekuntia), Konna & Game 7... Paljon on monia tunteita taas koettu. Mahtavaa on myös se, että yleisö on taas päässyt täyttämään katsomot ja lähes maagisesta tunnelmasta on päässyt kotipeleissä nauttimaan.

Vielä yksi ottelu tämän hienon joukkueen kanssa. Päätetään kausi voittoon. Pronssit kaulaan ja kohti vahvempaa ensi kautta.
 

Penkinlämmittäjä22

Luottopelaaja
Viestejä
2 566
Kiitos palstaveljet tästä kaudesta. Mennäänhän vielä kerran kiittämään joukkuetta pronssipeliin SUNNUNTAINA ?!... huhhuh mitä puuhastelua.

Paljon hyvää, paljon huonoa. Päälimmäisenä pettymys, mutta tilanne huomioiden melko lievä sellainen. Ehkä paikan päällä oleminen auttoi tässä, sai kannustaa loppuun asti ja näyttää, että on tässä hävitty ennenkin, en ole mikään glory hunter :D

Ylpeä joukkueesta, hyvä kausi kaiken kaikkiaan.
 

Mobutu Sese Seko

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
754
Varoituksen sanana: Tämä viesti ei todennäköisesti sisällä yhtään mitään sellaista, mitä muutama nimimerkki ei jo olisi viimeisen välieräpelin jälkeen sanonut jo paremmin ja tiivistetymmässä muodossa. Myönnän sortuvani liian usein liian pitkään jaaritteluun. Oma vikasi, jos luet tämän loppuun saakka. Myönnän myös suoraan kirjoittavani tämän viestin puhtaasti omaa henkilökohtaista "terapiatyötäni" varten, käsitellessäni tätä poikeuksellista matkaa, jota on tullut tämän kauden joukkueen kanssa kuljettua viimeiset 8 kuukautta. Kun mestaruus joskus voitetaan, ei foorumille paljon tarvitse siinä kohtaan mitään kirjoitella.

Olen saanut nauttia parasta Ilves-kiekkoa vuosikausiin. Pääsen nauttimaan sitä vielä kertaalleen tällä kaudella pronssipelissä ensi viikolla. Aion olla siellä paikalla, vaikka minulla todettaisiin samanaikaisesti AIDS, Korona ja vaikkapa kolmas nänni. Se, millainen lopputulos tuossa pelissä tulee olemaan, ei muuta suhtautumistani tähän poikkeukselliseen, toistaiseksi lähes ainutlaatuiseen kauteen, jota on päässyt käsittämättömän pitkän korpivaelluksen jälkeen elämään. Yksi peli ei muuta sitä, mitä näiden kahdeksan kuukauden aikana on tullut elettyä, vaikka yleisen narratiivin kannalta todella haluaisin, että 21 vuoden mitaliton jakso tulisi päätökseen. Haluan kuitenkin olla siellä paikalla muiden Die Hard -luokan Ilvesläisten kanssa todistamassa tämän kokoonpanon tarinaa, viimeistä kertaa. Ensi syksynä sitten toki uudet kujeet (tämä ei ole mikään Myllylän testamentti).

Paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa sitten edellisen välieräsarjan. Sarjajumbona/totaalista surkeutta 2003, 2010, 2012, 2013, ja melkein myös 2016. Keskinkertaisuutta 2002, 2005-2009, 2011, 2015-2019. Kaudella 2013-2014 59 kierrosta kympin sakissa ennen viimeistä kierrosta. Kirvelevät seiskapelin tappiot 2004 ja 2017. Ulkourheilullisten seikkojen pilaamat kaudet 2019-2020, 2020-2021. Kaikesta huolimatta, edelleen elämme tätä matkaa yhdessä Ilveksen kanssa.

Elokuinen ilta Tesomalla ja ensimmäinen vierailu ihan oikeassa jäähallissa yli 8 kuukauteen koronakurimuksen jälkeen. Tesoma Areena näyttää aivan Madison Square Gardenilta ja kuulostaa Ilveksen 1-0 maaliin syntyessä Napolin Stadio Diego Maradonalta. Maailman tärkein ei tärkeä asia on palannut taas osaksi arkeani pitkän korpivaellukseni jälkeen. Ja tämä on vasta alkusoitto.

Syyskuussa palaan viimeisiä kertoja rakkaaseen Hakametsään. Santeri Virtasen tunteikas TPS-ottelun jälkeinen haastattelu herättää allekirjoittaneessa niin kovan poltteen, että menen jopa Tapparan isännöimään paikalliseen katsomaan, kuinka Langhamer seisoo päällään ja Baptiste sivaltaa pari minuuttia ennen loppusummeria voittomaalin. Näitä tunneryöppyjä ei saa CMoresta käsin katsottuna. Näistä kannattaa maksaa, vaikka sitten pahimmalle kilpailijalle.

Alkukausi on kokonaisuudessaan vaikea. Tärkeitä pisteitä raavitaan huonoilla esityksillä, mutta sitten alkaa tappioputki. Neljä peliä turpaan. Kauden ensimmäiset "Myrrä ulos" huudot raikaa. Jukureita vastaan tuskaillaan edelleen, kunnes Kapteeni-Suomi ottaa joukkueen reppuselkään upealla esityöllään Saarelan voittomaalissa. Bono Peltolan viimeiseksi uroteoksi Ilveksen paidassa jää hyvin ajoitettu siniviivasta nousu kohti maalia, mikä saattoi antaa juuri sopivan verran tilaa ja aikaa Suomen syötölle. Ilta paranee vielä, kun Horse Salmela tekee kauden upeimman osuman Salmisen selän taakse. Ilves voittaa seuraavat 6 ottelua putkeen. Putki kruunautuu voittoon Tapparasta Hakametsän viimeisessä paikallisottelussa. Marraskuussa urheiluelämän raadollisuus näyttää rumaa takapuoltaan, kun Peltolan ura tulee päätökseen. Liian aikaisin.

Marraskuu huipentuu vihoviimeiseen Hakametsän otteluun. Olen ollut kaksi kertaa osallisena upeassa tappio-ottelussa, Raipen vika peli 2008 ja Hakametsän viimeinen kotipeli TPS:ää vastaan. Tuollaisena iltana tuloksilla ja tilastoilla ei ollut väliä. Kiitos, Hakametsä!

Uusi aika, uusi areena. Antti Saarela ottaa kappelimestarin roolin ja järjestää yhden kaikkien aikojen ikimuistoisimmsta yksilösuorituksista kaikkien aikojen nopeimmalla 1.erän hattutempulla. Näin uuden aikakauden pitikin alkaa. Ei siitä viikonlopusta sen enempää. Joulukuu jatkui upeasti järjestetyllä Launchilla, jossa hyviä sopimuksia tippui pitkin päivää.

Joulukuun loppu ja maailman yksi tärkeimmistä ei tärkeistä asioista, eli peleissä käyminen riistetään jälleen joksikin aikaa sivuun. Hyvästi tipaton tammikuu (no en mää sellaisia harrastaisi muutenkaan). Tuskaa helpottaa se, että Ilves sentään pelaa voittavaa lätkää. Huonoista vaihtoehdoista tuo oli vähiten huono skenaario tuossa kohtaa. Mahdollista olisi ollut nähdä myös häviävää jääkiekkoa.

Helmikuu ja paluu areenalle. Parissa ensimmäisessä pelissä joulukuussa Nokia Areena jätti vähän kylmäksi, mutta Baptisten viime hetken tasoitus tuo Ilvekselle ennätyksellisen pitkän pisteputken runkosarjasssa ja Nokia areena räjähti allekirjoittaneen makuun ensimmäistä kertaa kunnolla. Seinät eivät tee tunnelmaa, ihmiset ja yhteisö tekevät. Helmikuussa koetaan tunteiden kirjoa vielä laidasta laitaan repalaisella kokoonpanolla Jukureita vastaan, pelissä, jota sävytti kauden paskin tuomarointi. Tunnelma oli kaikesta huolimatta upea ja mökissä lämpoä piisasi! Helmikuu huipentuu Mäntykiven voittomaaliin paikallispelissä, 6 sekuntia ennen ottelun loppua.

Pudotuspelit. Laidasta laitaa hullunmyllyä Kärppiä vastaan. Täystyrmäys 5-1, 2-0 ottelusarjan johdon sulaminen raivostuttavalla tavalla Oulun toisessa ottelussa, Joona Ikosen voittomaali ottelussa, jossa ensimmäistä kertaa pääsi juhlimaan yli 10000 muun Ilveksen kannattajan kanssa oman joukkueen suoritumista. 6.peli, joka loppui 26 tuntia aloituskiekon putoamisen jälkeen ja jossa kenttämestarin erikoinen sai aivan uudenlaisen merkityksen. Sarja huipentuu historian ensimmäiseen voitettuun seiskapeliin. Ensimmäinen kirouksista on viimein nujerrettu.

TPS:ää vastaan emme olleet vielä valmiita. Foorumia lukemalla ei uskoisi, mutta kotipelit oli ainakin paikanpäällä kaikesta huolimatta upeaa seurattavaa, jopa se tappiopeli. Vieraspelit onkin sitten asia erikseen. Aika meidän ei vielä ollut.

Varmasti monelle palstalaiselle se kaikista upein tähän mennessä. Kauden suurin urheilullinen pettymys on välierävaiheessa häviäminen loistavalle vastustajalle. Pitkä matka on kuljettu 21 vuoden aikana. Monella aikaisemmalla kaudella sitä on miettinyt, että minkä helvetin takia tähän hommaan on käyttänyt niin paljon aikaa ja rahaa. Aikainen kauden päätös on joskus ollut jopa helpotus. Tällä hetkellä mielessä pyörii vähän surua ja vitutusta, mutta myös sitä, että tulee mahdollisuus päästä kiittämään joukkuetta kertaalleen.

Kävi pronssipelissä miten kävi niin haluan omalta osaltani kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat osaltaan olleet luomassa ikimuistoisia iltoja niin Hakametsässä kuin Nokia-areenallakin. Vielä helmikuussa 2020 sanonta "urheilu on parasta paikanpäällä" tuntui lattealta kliseeltä ja itsestäänselvyydeltä. Viimeisen 8 kuukauden aikana sen on toden teolla päässyt elämään ja kokemaan, että mitä se todella tarkoittaa. Siinä ohella on päässyt nauttimaan hienointa Ilves-kiekkoa moneen moneen vuoteen. Toivottavasti tämä oli vasta alku jonkun suuremman.

Kiitos, Ilves! Kiitos, Ilves-yhteisö! Vielä on yksi mahdollisuus tämän kauden osalta!
 

Riksu

Tähtipelaaja
Ylläpidon jäsen
Viestejä
15 227
Johan oli taas rupeama ja nyt se on jo käytännössä ohitse.

Muistan ne kaikki Launchit ennen kautta, kun oli kauhee hype päällä Konnasta, Langhamerista ja "Mingoiasta"..Noh jälkimmäinen ei ihan toteutunut, mutta ei siitä sen enenmpää. Elämäni ensimmäinen kausari ja intoa täynnä kauteen.

Kauden alku haastava, pisteitä tuli, mutta esitykset ihan täyttä kuraa. "Myrrälle potkut" oli tosi paljon esillä lokakuisena lauantaina Ilveksen kyykättyä kotonaan tappioputkessa olevaa Saipaa vastaan. Silloin alkoi usko loppua tähän mestariteokseen.

Noh sitten tuli 15.10 peli Jukureita vastaan, joka käänsi kelkan. Kapteeni Suomi tietenkin johdattajana. Sen jälkeen pelillinen ilme parantui ja voittoja tuli #ensimmäinenehjä60minkalpaavastaan.

Viimenen paikallinen, Lancasterin laukaus ja sitten loukki.. Huhhuh, mikä ilta oli silloin.
Marraskuu hyvä, vaikkakin vuoden 2021 puolella hyvän ja huonon pelin ero oli ihan valtava.
Viimeinen peli Hakametsässä, loppuseremoniat..Huhhuh, mikä ilta oli silloin ja tulos oli ihan toissijainen asia.

Noh sitten Areenan avajaiset, katsomofarssi, kotipelifarssi. En mä tiedä muista, mutta silloin 0-7 tappion jälkeen hävetti ja v*tutti ihan suunnattomasti. Noh sieltäkin noustiin.

Tammikuu oli perseestä, koska ei päässyt upouudelle halille katsomaan pelejä. Ilves oli silloin huikeasa lennossa.
Helmikuussa takas halliin. Baptisten tasoitus KooKoo pelissä ja se fiilis, mikä oli sen kaiken jälkeen, kun hallille ei ollut päässyt. Sanoinkuvaamaton fiilis.

Pudotuspelejä en kutsu pannukakuksi, Ilves etenkin näytti sen suunnan, mikä se tulee olemaan jatkossa. Top-4 joukkue, joka dominoi katsomoissa ja somessa. Vaikkakin pettynyt olo tietenkin semifinaalien jälkeen, niin ehdottomasti tämä oli se kausi, joka herätti minussa sen yhteenkuuluvaisuuden tähän yhteisöön. Ensi kaudelle ehdottomasti jälleen kausari ostoon ja hallille. Ai, että..Vielä CHL pelit. Ilves alkaa esittämään pieniä piirteitä "Eurooppalaisesta suurseurasta". Toivottavasti menestystä tulee ensikaudella CHL peleissä.

Ja seuraavasta kaudesta toivotaan vieläkin parempaa ja menestystä. Nyt pitää saada pysymään vähintään tämä Top-4 taso ja tavoite on mestaruus..Jälleen.

Pronssipeli on ja sinne menen vielä antamaan viimeisen tuen tälle joukkueelle. He ovat sen ansainneet. Pelipäivä toki ihan persiistä.
 
Viimeksi muokattu:

no mut hei tykitellään

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
447
Kausi, se jatkuu! Ilmeisesti jopa yli viikon vielä! Sehän vain sopii meikäläiselle, sillä oikein en olisi ennen ensi sunnuntaita paikalle päässytkään, mutta sunnuntai käy! Tulen paikalle! Saatana, yli 20 vuotta viime mitalista niin ei kertakaikkiaan mitään pois pronssimatsista. Se on tärkeä.

Todellakin hieno mahdollisuus päättää kausi mitalit kaulassa ja ensi kaudella EUROOPPAAN! Itseäni ei ole aiemmin kiinnostanut CHL suunnilleen hevon vittuakaan, mutta nyt todellakin Ilveksen europelit kiinnostaa. Suuntana eurooppalainen suurseura ja nyt ollaan jo ihan siinä yhden stepin päässä. On jo helvetin hieno seura, upea halli ja Suomen paras seurayhteisö, joka lopullisesti on puhjennut kukkaan tämän kevään aikana.

Juuri tähän seurayhteisöön, yhteisöllisyyteen, kannattajiin, paikalliseen merkityksellisyyteen viitaten on aiheellista sanoa kuten Ilves markkinoinnissaan on viime päivinä todennut: Tärkein on jo saavutettu. Ilves on Tampereella ja Pirkanmaalla merkityksellinen asia, joka kokoaa yhteen tuhansia ihmisiä. Se alkaa olla omalla tavallaan jo yhteiskunnallisestikin huomattava asia. Ilves on noussut urheilua suuremmaksi.

Ja sen lisäksi, että juuri meikämolekyyli pääsee sunnuntaina paikalle: Ehkä me saadaan siihen mennessä paras mahdollinen kokoonpano. Olisko Haapala, Mieho ja muut laastaroitu, hierottu ja tsempattu kaukaloon jälleen siihen mennessä? Itse ainakin haluan, että Ilves pelaa mitalista parhaimmalla kokoonpanollaan.

Yli 30 vuotta jatkuneen kannattajuuteni aikana olen ryhtynyt ajattelemaan, että tärkeintä eivät ole mitalit ja voitot, vaan elämänmittainen valinta kulkea ilveksenä yhdessä Ilveksen kanssa ja Ilveksen rinnalla. Olla osa tätä minua suurempaa seuraa, joka oli olemassa ennen minua ja joka tänne jää vielä minun jälkeenikin.

Minulle Ilves on valo, joka halkoo pimeän.
 

38 Special

Luottopelaaja
Viestejä
1 935
Yli 30 vuotta jatkuneen kannattajuuteni aikana olen ryhtynyt ajattelemaan, että tärkeintä eivät ole mitalit ja voitot, vaan elämänmittainen valinta kulkea ilveksenä yhdessä Ilveksen kanssa ja Ilveksen rinnalla. Olla osa tätä minua suurempaa seuraa, joka oli olemassa ennen minua ja joka tänne jää vielä minun jälkeenikin.

Minulle Ilves on valo, joka halkoo pimeän.

Ai saakeli, miten mahtava kirjoitus!

Nousee karvat pystyyn ja kyyneleet silmiin ties monennenko kerran tänä iltana.

"Oi Ilves mun sydän sinun on, uskollisuuteni loputon, woo-oo-oo-oo..."
 

Ilveksenmiäs

Tähtipelaaja
Viestejä
14 802
Jotenkin tämä kausi.. ei saa ymmärtää nyt väärin.. tämä on ollut upea.
Kuitenkin jotenkin hapuileva ja ailahteleva. Missään kohtaa ei ole ollut sellaista totaalista luottoa.. ei juuri missään pelissä.
Ollaan taisteltu ja useasti selvitty, mutta otteluiden tyly ratkaiseminen puuttunut. Omituista hapuilua useasti ja otteen lipsumista. Ehjä 60 minuuttia kauden aikana.. harvinaista. Kolmen maalin johto jotain Saipaa vastaan.. ei luottoa, että tämä tylysti hoidetaan. Sport vastassa.. ei aseita voittaa...
Tasaisuus, nöyryys, tylyys ja varmuus puuttunut.

Lopputulemaan olen tyytyväinen, mutta liian usein on saanut sydän kurkussa jännittää.
 

Alfred Lammas

Luottopelaaja
Viestejä
3 672
Asia on nyt sillä tavoin, että meidän Ilves -ihmisten on väliaikaisesti ryhdyttävä intohimoisiksi Tappara -kannattajiksi!

Olisi näet perin häpeällistä, jos Suomen Turusta tulisi joku Palloseura viemään ensi kertaa Nokia Areenalla kamppaillun Kanadalaispytyn jommalle kummalle puolelle tuota halvatun Aurajokea. Ei se vaan käy laatuun.

Jos näin sattuisi tapahtumaan, tulisi tuo koko laitos purkaa vähin äänin ja rakentaa tilalle vaikkapa maailman modernein mustamakkaratehdas! Siitä Turkulaisetkin ymmärtäisivät pitää näppinsä erossa!
 
Ylös