Kausiketju 2023-2024 - Pendolinon matka jatkuu

[M22]

Nyt kun taitaa olla selvää että vahvistuksia ei ennen kauden alkua saavu ellei jotain merkittävää tapahdu, niin pitänee vähän mietiskellä joukkueen tilannetta tässä hetkessä. Lyhyesti sanottuna oma mielipide että tämäkin joukkue riittää vaikka mihin menestykseen. Mutta se vaatii että pelitapa toimii, ukot ovat kunnossa ja joukkueen henkinen selkäranka on timanttia.

Viime kaudella henkinen puoli taisi olla valmentajan vaihdon aiheuttaman turbulenssin myötä koetuksella. Tänä vuonna sellaista ei tule joten lähtökohdat ovat hyvät sen suhteen. Pelitapaan voisi ehkä toivoa jotain lisää, mutta tuohon ei itselläni mitään viisasten kiveä ole. Pelitapa tuotti välierissäkin kyllä riittävästi maalipaikkoja jotka sitten syystä tai toisesta eivät realisoituneet. Ukkojen kunnossaolo toimi minusta ihan riittävän hyvin, pelitilanneloukeille ei paljoa mahda (paitsi jos pelitapa siihen erityisesti altistaa) ja krooniset saikuttajat eivät kaudessa muutu. Tämä on nyt kolmas kausi Näppilälle Ilveksen vastuullisena fysiikkavalmentajana. Esimerkiksi Mäntykivi on ollut koko tämän ajan tässä valmennuksessa. Kolmannella kaudella lienee kohtuullista odottaa jo vielä parempia tuloksia jaksamisen ja väännön suhteen. Toki usea pelaaja oli jo aikaisemmin Näppilän kesätreeneissä kuten kapteeni Suomi.

Pennasella lienee uransa paras materiaali käsissään kauden alusta asti. Toivottavasti hän osoittaa että maine huippuvalmentajana on ansaittu, vaikkakin viime kauden kolmas sija on hyvä saavutus kun katsoo sitä mihin asetelmaan hän tuli sisään.

Samaa mieltä näistä. Lisäksi ajattelen, että jos urheilullisuus myös siellä vapaa-ajalla on paremmalla tolalla ja sen myös kaikki tietävät, niin luulisi sen heijastuvan positiivisesti myös tuohon henkiseen puoleen

 

[Diego de la Vega]

Nyt kun taitaa olla selvää että vahvistuksia ei ennen kauden alkua saavu ellei jotain merkittävää tapahdu, niin pitänee vähän mietiskellä joukkueen tilannetta tässä hetkessä. Lyhyesti sanottuna oma mielipide että tämäkin joukkue riittää vaikka mihin menestykseen. Mutta se vaatii että pelitapa toimii, ukot ovat kunnossa ja joukkueen henkinen selkäranka on timanttia.

Viime kaudella henkinen puoli taisi olla valmentajan vaihdon aiheuttaman turbulenssin myötä koetuksella. Tänä vuonna sellaista ei tule joten lähtökohdat ovat hyvät sen suhteen. Pelitapaan voisi ehkä toivoa jotain lisää, mutta tuohon ei itselläni mitään viisasten kiveä ole. Pelitapa tuotti välierissäkin kyllä riittävästi maalipaikkoja jotka sitten syystä tai toisesta eivät realisoituneet. Ukkojen kunnossaolo toimi minusta ihan riittävän hyvin, pelitilanneloukeille ei paljoa mahda (paitsi jos pelitapa siihen erityisesti altistaa) ja krooniset saikuttajat eivät kaudessa muutu. Tämä on nyt kolmas kausi Näppilälle Ilveksen vastuullisena fysiikkavalmentajana. Esimerkiksi Mäntykivi on ollut koko tämän ajan tässä valmennuksessa. Kolmannella kaudella lienee kohtuullista odottaa jo vielä parempia tuloksia jaksamisen ja väännön suhteen. Toki usea pelaaja oli jo aikaisemmin Näppilän kesätreeneissä kuten kapteeni Suomi.

Pennasella lienee uransa paras materiaali käsissään kauden alusta asti. Toivottavasti hän osoittaa että maine huippuvalmentajana on ansaittu, vaikkakin viime kauden kolmas sija on hyvä saavutus kun katsoo sitä mihin asetelmaan hän tuli sisään.

Samaa mieltä paitsi, etten millään saa viime kauden kolmatta sijaa hyväksi saavutukseksi.

Ymmärrän kyllä kaikki asiaan vaikuttaneet faktat, mutta silti.

No nyt on mahdollisuus näyttää.

 

[Rauno Repomies]

Kaikki muu kuin finaalipaikka on totaalinen epäonnistuminen.

Niin raakaa kuin se onkin.

 

[toskala]

Piti vastata kokoonpanoketjuun, mutta ehkä tämä on sitten se parempi paikka kertoa, miksi en ole kokoonpanosta huolissani.

Jos mietitään viime kevään katastrofia, niin yksittäistä syytä ei ole sille miksi Pelicans pystyi heikommalla materiaalilla Ilveksen kaatamaan. Katastrofit yleensä ovat monen epäonnisen sattuman summia: epäonnisia sattumuksia tai asioiden kehittymistä huonoon suuntaan, joita ei juuri huomata ennen kuin rysähtää, mutta osuessaan juuri oikeaan kohtaan saattavat tehdä tuhoisaa jälkeä. Viime kevään sulaminen oli useamman surkean sattumuksen ja epäonnistumisen summa, jota ei voi kaataa vain yhden elaajan tai valmentajan päälle.

Joukkue oli huonosti koottu: Vaikka joukkuetta piti edelliskauteen verrattuna vahvistaa, ja hyviäkin hankintoja oli (Räty, Tikka, Latvala) niin hyökkäyksestä floppasi tai poistui kokonaan Nalli, Oden, Mieho, Sebök, Tuulola ja Ruokonen. 1-2 heikkoa hankintaa nyt joukkue kestää, esim. Bertrand toissa vuoden Tapparassa. Mutta kun joukkueessa on kaksi hyökkäysvitjaa pelaajia, joiden anti kentälle on hyvin vaatimaton, ei sellaista kestä mestaruutta tavoitteleva porukka. Tosipeleissä sitä tarvittavaa leveyttä ei ollut.
Pelaajien moraali petti: Tällä palstalla tämä juttu nyt lienee käyty tarpeeksi monta kertaa läpi. Mutta on päivän selvää, että jos sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on niin heikkoa että menojalkaa alkaa vipattaa kesken niiden pelien joihin on koko kausi valmistauduttu, saa joukkue tasan sen mitä ansaitsee.
Henkinen kantti petti: Asia, jonka kanssa kipuiltiin koko kausi mutta joka korostui Pelicans-sarjassa. Avausmaali käytännössä määräsi lopputulosta. Ilveksen peli alkoi hajoilemaan heti, kun jouduttiin tappioasemaan. Pelicans oli totaalisen sitoutunut pelitapaansa, ja siellä oli teroitettu että mitään ei muuteta, ollaan sitten voitolla tai tappiolla. Itse katson että tämä asia käänsi lopulta sarjan Pelicansille. Se on sitten tulkinta että tuleeko henkinen kantti pelitapaan luottamisen myötä vai toimiiko pelitapa siksi, koska pelaajien kantti kestää myös epämukavaa tilannetta.
Pelitapa petti: Ilves laukoi enemmän, sai enemmän ykkössektorin maalipaikkoja ja vei edistyneitä tilastoja. Samat asiat näki toki Niemeläkin ja tiesi, että näissä asioissa ei Ilvestä voiteta, mutta keskitytään siihen että painostusjaksot eivät tuota tulosta ja keskitytään vastaiskuihin. Olemalla alakynnessä voi voittaa yksittäisen pelin, muttei koko sarjaa - oli ajatus johon varmasti Pennanenkin tukeutui. Niemelä käänsi ajatuksen niin, että jos voi voittaa yhden pelin, miksei koko sarjaa. Eihän sarja ole kuin 4-7 yksittäistä peliä.
Avainpelaajat pettivät: Kontiola, Räty, Tikka, Haapala, Suomi, Ikonen. Ne pelaajat jotka olivat Ilvestä runkosarjassa kannatelleet, eivät tosipeleissä pystyneet nostamaan tasoaan.
Valmennus petti: Ei ollut Pennanenkaan sellainen kultasormi ja Messias, jota hänestä odotettiin. Valmentajan vaihto kesken kautta aiheuttaa aina turbulenssia, ja se ja muut asiat kuten sairastelut veivät focusta pelitavan opettelusta eikä auktoriteettikaan riittänyt pistämään kurittomia pelaajia ruotuun.

No, miten tämä analyysi nyt liittyy ensi kauteen ja kokoonpanoon. Siten, että itse näen että Ilveksellä on kaikki edellytykset parantaa viime kauden tulosta jos nämä tekijät saadaan kuntoon. Eikä välttämättä kaikissa tarvitse olla se liigan ykkönen, riittää kunhan kaikki menestyksen tekijät ei petä näin totaalisesti ja yhtä aikaa. Toki siihen pitää pyrkiä että joka asiassa ollaan paras, vaikka jossain asiassa saattaa HIFK, Kärpät tai Tappara mennä edelle. Enkä näe mitään estettä sille, etteikö kevääseen mennessä näistä oltaisi parannettu.

Joku hankinta voi osoittautua flopiksi, mutta tuskin niin moni kuin viime kaudella. Valmennuksesta tuskin jää kiinni, sillä Pendolla on organisaation luotto ja saa nyt touhuta alusta asti pelaajien kanssa. Pelitapaan varmasti paneudutaan ja mennään tarkemmin läpi pelin rakennetta ja kuinka pelataan niin että tulos tulee perästä eikä niin että tulos määrittää peliä. Ja mätämunat on poistettu joukkueesta ja puheissa ainakin on haluttu vaalia nimenomaan urheilullisuutta ja rakentaa uutta, terveempää seurakulttuuria.

Kyllä tästä hyvä tulee ja itse ainakin uskallan lähteä kauteen tällä poppoolla.

 

[-mesag]

Kaikki muu kuin finaalipaikka on totaalinen epäonnistuminen.

Niin raakaa kuin se onkin.

En tiedä pitäisikö tällaisille viesteille itkeä vai nauraa. Ainakin osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä todennäköisyyksistä, sekä suhteellisuudentajun totaalista puutetta.

 

[Emmett_Brown]

En tiedä pitäisikö tällaisille viesteille itkeä vai nauraa. Ainakin osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä todennäköisyyksistä, sekä suhteellisuudentajun totaalista puutetta.

No jep. Eiköhän totaalinen epäonnistuminen ole pleijareista ulos jääminen, epäonnistuminen mitalipeleistä ulos jääminen, ok suoritus on pronssi, hyvä suoritus hopea ja erinomainen suoritus mestaruus. Jotenkin näin.

 

[Rauno Repomies]

En tiedä pitäisikö tällaisille viesteille itkeä vai nauraa. Ainakin osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä todennäköisyyksistä, sekä suhteellisuudentajun totaalista puutetta.

Itke ja naura ihan vapaasti. Mutta niin raakaa kuin se onkin niin kyllä näiden kahden kauden jälkeen suunta pitää olla vain ja ainoastaan ylöspäin.

Jo viime keväänä finaalipaikan menetys oli pannukakku ja suuri floppi. Itseasiassa kahtena viime keväänä on meillä ollut kaikki edellytykset mennä finaaleihin mutta välierissä joukkue on kyykännyt pahasti.

Edelleen ihmetyttää että täällä palstalla tyydytään niin vähään. Mutta sehän on tyypillistä Ilves-faneille.

 

[Emmett_Brown]

Itke ja naura ihan vapaasti. Mutta niin raakaa kuin se onkin niin kyllä näiden kahden kauden jälkeen suunta pitää olla vain ja ainoastaan ylöspäin.

Jo viime keväänä finaalipaikan menetys oli pannukakku ja suuri floppi.

Edelleen ihmetyttää että täällä palstalla tyydytään niin vähään. Mutta sehän on tyypillistä Ilves-faneille.

Objektiivisesti ajatellen en pidä esimerkiksi uutta pronssia "totaalisena epäonnistumisena". Siellä on kuitenkin muutama muukin joukkue kamppailemassa. Tämähän ei poista sitä tosiseikkaa, että henk. koht. toki harmittaisi, jos ei finaalipaikkaa vieläkään irtoa.

 

[Robert ja Nollakulma]

Piti vastata kokoonpanoketjuun, mutta ehkä tämä on sitten se parempi paikka kertoa, miksi en ole kokoonpanosta huolissani.

Jos mietitään viime kevään katastrofia, niin yksittäistä syytä ei ole sille miksi Pelicans pystyi heikommalla materiaalilla Ilveksen kaatamaan. Katastrofit yleensä ovat monen epäonnisen sattuman summia: epäonnisia sattumuksia tai asioiden kehittymistä huonoon suuntaan, joita ei juuri huomata ennen kuin rysähtää, mutta osuessaan juuri oikeaan kohtaan saattavat tehdä tuhoisaa jälkeä. Viime kevään sulaminen oli useamman surkean sattumuksen ja epäonnistumisen summa, jota ei voi kaataa vain yhden elaajan tai valmentajan päälle.

Joukkue oli huonosti koottu: Vaikka joukkuetta piti edelliskauteen verrattuna vahvistaa, ja hyviäkin hankintoja oli (Räty, Tikka, Latvala) niin hyökkäyksestä floppasi tai poistui kokonaan Nalli, Oden, Mieho, Sebök, Tuulola ja Ruokonen. 1-2 heikkoa hankintaa nyt joukkue kestää, esim. Bertrand toissa vuoden Tapparassa. Mutta kun joukkueessa on kaksi hyökkäysvitjaa pelaajia, joiden anti kentälle on hyvin vaatimaton, ei sellaista kestä mestaruutta tavoitteleva porukka. Tosipeleissä sitä tarvittavaa leveyttä ei ollut.
Pelaajien moraali petti: Tällä palstalla tämä juttu nyt lienee käyty tarpeeksi monta kertaa läpi. Mutta on päivän selvää, että jos sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on niin heikkoa että menojalkaa alkaa vipattaa kesken niiden pelien joihin on koko kausi valmistauduttu, saa joukkue tasan sen mitä ansaitsee.
Henkinen kantti petti: Asia, jonka kanssa kipuiltiin koko kausi mutta joka korostui Pelicans-sarjassa. Avausmaali käytännössä määräsi lopputulosta. Ilveksen peli alkoi hajoilemaan heti, kun jouduttiin tappioasemaan. Pelicans oli totaalisen sitoutunut pelitapaansa, ja siellä oli teroitettu että mitään ei muuteta, ollaan sitten voitolla tai tappiolla. Itse katson että tämä asia käänsi lopulta sarjan Pelicansille. Se on sitten tulkinta että tuleeko henkinen kantti pelitapaan luottamisen myötä vai toimiiko pelitapa siksi, koska pelaajien kantti kestää myös epämukavaa tilannetta.
Pelitapa petti: Ilves laukoi enemmän, sai enemmän ykkössektorin maalipaikkoja ja vei edistyneitä tilastoja. Samat asiat näki toki Niemeläkin ja tiesi, että näissä asioissa ei Ilvestä voiteta, mutta keskitytään siihen että painostusjaksot eivät tuota tulosta ja keskitytään vastaiskuihin. Olemalla alakynnessä voi voittaa yksittäisen pelin, muttei koko sarjaa - oli ajatus johon varmasti Pennanenkin tukeutui. Niemelä käänsi ajatuksen niin, että jos voi voittaa yhden pelin, miksei koko sarjaa. Eihän sarja ole kuin 4-7 yksittäistä peliä.
Avainpelaajat pettivät: Kontiola, Räty, Tikka, Haapala, Suomi, Ikonen. Ne pelaajat jotka olivat Ilvestä runkosarjassa kannatelleet, eivät tosipeleissä pystyneet nostamaan tasoaan.
Valmennus petti: Ei ollut Pennanenkaan sellainen kultasormi ja Messias, jota hänestä odotettiin. Valmentajan vaihto kesken kautta aiheuttaa aina turbulenssia, ja se ja muut asiat kuten sairastelut veivät focusta pelitavan opettelusta eikä auktoriteettikaan riittänyt pistämään kurittomia pelaajia ruotuun.

No, miten tämä analyysi nyt liittyy ensi kauteen ja kokoonpanoon. Siten, että itse näen että Ilveksellä on kaikki edellytykset parantaa viime kauden tulosta jos nämä tekijät saadaan kuntoon. Eikä välttämättä kaikissa tarvitse olla se liigan ykkönen, riittää kunhan kaikki menestyksen tekijät ei petä näin totaalisesti ja yhtä aikaa. Toki siihen pitää pyrkiä että joka asiassa ollaan paras, vaikka jossain asiassa saattaa HIFK, Kärpät tai Tappara mennä edelle. Enkä näe mitään estettä sille, etteikö kevääseen mennessä näistä oltaisi parannettu.

Joku hankinta voi osoittautua flopiksi, mutta tuskin niin moni kuin viime kaudella. Valmennuksesta tuskin jää kiinni, sillä Pendolla on organisaation luotto ja saa nyt touhuta alusta asti pelaajien kanssa. Pelitapaan varmasti paneudutaan ja mennään tarkemmin läpi pelin rakennetta ja kuinka pelataan niin että tulos tulee perästä eikä niin että tulos määrittää peliä. Ja mätämunat on poistettu joukkueesta ja puheissa ainakin on haluttu vaalia nimenomaan urheilullisuutta ja rakentaa uutta, terveempää seurakulttuuria.

Kyllä tästä hyvä tulee ja itse ainakin uskallan lähteä kauteen tällä poppoolla.

Hyvä teksti. Henkisen kantin merkitys on/oli suuri tai oikeastaan sen puute. Kantti ei vain kestänyt sitä, että Pelsut pystyi pitämään pelit tiukkoina ja etenkin sen pelin 3 tappion myötä viimeinenkin rentous katosi, ja pelistä tuli pakottamista. Toki henkinen kantti on yleensä aina altavastaajan puolella, mutta silti Ilveksen korttitalo kaatui etenkin 6 pelissä tavalla mitä ei koskaan saisi tapahtua.

Mutta jos nuo pettymykset jotain tuottavat, niin kasvua.

Itke ja naura ihan vapaasti. Mutta niin raakaa kuin se onkin niin kyllä näiden kahden kauden jälkeen suunta pitää olla vain ja ainoastaan ylöspäin.

Jo viime keväänä finaalipaikan menetys oli pannukakku ja suuri floppi. Itseasiassa kahtena viime keväänä on meillä ollut kaikki edellytykset mennä finaaleihin mutta välierissä joukkue on kyykännyt pahasti.

Edelleen ihmetyttää että täällä palstalla tyydytään niin vähään. Mutta sehän on tyypillistä Ilves-faneille.

Pettymys olisi toki luonnollinen, mutta kyllä "totaalisen epäonnistumisen" määrittää itse peli, eikä sijoitus. Täytyy kumminkin muistaa, että Liigassa on aina Ilveksen lisäksi 3-4 joukkuetta, millä on suurinpiirtein yhtä realistiset mahdollisuudet mestaruuteen. Tätä vasten sanoisin, että välierissä voi kaatua myös ns "saappaat jalassa" jolloin tilannetta ei välttämättä voi kuvata ihan mainitsemillasi sanoilla. Periaatteessa joku voisi sanoa, että kolme kautta putkeen välierissä on myös hyvä suoritus, mihin ei taida olla kovin moni viime kausina Tapparan lisäksi edes pystynyt.

Mitä taas tulee tuohon lopun yleistämiseen Ilves-faneista, niin säälittävää.

 

[El Reino]

Piti vastata kokoonpanoketjuun, mutta ehkä tämä on sitten se parempi paikka kertoa, miksi en ole kokoonpanosta huolissani.

Jos mietitään viime kevään katastrofia, niin yksittäistä syytä ei ole sille miksi Pelicans pystyi heikommalla materiaalilla Ilveksen kaatamaan. Katastrofit yleensä ovat monen epäonnisen sattuman summia: epäonnisia sattumuksia tai asioiden kehittymistä huonoon suuntaan, joita ei juuri huomata ennen kuin rysähtää, mutta osuessaan juuri oikeaan kohtaan saattavat tehdä tuhoisaa jälkeä. Viime kevään sulaminen oli useamman surkean sattumuksen ja epäonnistumisen summa, jota ei voi kaataa vain yhden elaajan tai valmentajan päälle.

Joukkue oli huonosti koottu: Vaikka joukkuetta piti edelliskauteen verrattuna vahvistaa, ja hyviäkin hankintoja oli (Räty, Tikka, Latvala) niin hyökkäyksestä floppasi tai poistui kokonaan Nalli, Oden, Mieho, Sebök, Tuulola ja Ruokonen. 1-2 heikkoa hankintaa nyt joukkue kestää, esim. Bertrand toissa vuoden Tapparassa. Mutta kun joukkueessa on kaksi hyökkäysvitjaa pelaajia, joiden anti kentälle on hyvin vaatimaton, ei sellaista kestä mestaruutta tavoitteleva porukka. Tosipeleissä sitä tarvittavaa leveyttä ei ollut.
Pelaajien moraali petti: Tällä palstalla tämä juttu nyt lienee käyty tarpeeksi monta kertaa läpi. Mutta on päivän selvää, että jos sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on niin heikkoa että menojalkaa alkaa vipattaa kesken niiden pelien joihin on koko kausi valmistauduttu, saa joukkue tasan sen mitä ansaitsee.
Henkinen kantti petti: Asia, jonka kanssa kipuiltiin koko kausi mutta joka korostui Pelicans-sarjassa. Avausmaali käytännössä määräsi lopputulosta. Ilveksen peli alkoi hajoilemaan heti, kun jouduttiin tappioasemaan. Pelicans oli totaalisen sitoutunut pelitapaansa, ja siellä oli teroitettu että mitään ei muuteta, ollaan sitten voitolla tai tappiolla. Itse katson että tämä asia käänsi lopulta sarjan Pelicansille. Se on sitten tulkinta että tuleeko henkinen kantti pelitapaan luottamisen myötä vai toimiiko pelitapa siksi, koska pelaajien kantti kestää myös epämukavaa tilannetta.
Pelitapa petti: Ilves laukoi enemmän, sai enemmän ykkössektorin maalipaikkoja ja vei edistyneitä tilastoja. Samat asiat näki toki Niemeläkin ja tiesi, että näissä asioissa ei Ilvestä voiteta, mutta keskitytään siihen että painostusjaksot eivät tuota tulosta ja keskitytään vastaiskuihin. Olemalla alakynnessä voi voittaa yksittäisen pelin, muttei koko sarjaa - oli ajatus johon varmasti Pennanenkin tukeutui. Niemelä käänsi ajatuksen niin, että jos voi voittaa yhden pelin, miksei koko sarjaa. Eihän sarja ole kuin 4-7 yksittäistä peliä.
Avainpelaajat pettivät: Kontiola, Räty, Tikka, Haapala, Suomi, Ikonen. Ne pelaajat jotka olivat Ilvestä runkosarjassa kannatelleet, eivät tosipeleissä pystyneet nostamaan tasoaan.
Valmennus petti: Ei ollut Pennanenkaan sellainen kultasormi ja Messias, jota hänestä odotettiin. Valmentajan vaihto kesken kautta aiheuttaa aina turbulenssia, ja se ja muut asiat kuten sairastelut veivät focusta pelitavan opettelusta eikä auktoriteettikaan riittänyt pistämään kurittomia pelaajia ruotuun.

No, miten tämä analyysi nyt liittyy ensi kauteen ja kokoonpanoon. Siten, että itse näen että Ilveksellä on kaikki edellytykset parantaa viime kauden tulosta jos nämä tekijät saadaan kuntoon. Eikä välttämättä kaikissa tarvitse olla se liigan ykkönen, riittää kunhan kaikki menestyksen tekijät ei petä näin totaalisesti ja yhtä aikaa. Toki siihen pitää pyrkiä että joka asiassa ollaan paras, vaikka jossain asiassa saattaa HIFK, Kärpät tai Tappara mennä edelle. Enkä näe mitään estettä sille, etteikö kevääseen mennessä näistä oltaisi parannettu.

Joku hankinta voi osoittautua flopiksi, mutta tuskin niin moni kuin viime kaudella. Valmennuksesta tuskin jää kiinni, sillä Pendolla on organisaation luotto ja saa nyt touhuta alusta asti pelaajien kanssa. Pelitapaan varmasti paneudutaan ja mennään tarkemmin läpi pelin rakennetta ja kuinka pelataan niin että tulos tulee perästä eikä niin että tulos määrittää peliä. Ja mätämunat on poistettu joukkueesta ja puheissa ainakin on haluttu vaalia nimenomaan urheilullisuutta ja rakentaa uutta, terveempää seurakulttuuria.

Kyllä tästä hyvä tulee ja itse ainakin uskallan lähteä kauteen tällä poppoolla.

En ihan allekirjoita sitä, että joukkue olisi ollut huonosti koottu. Jos näin olisi, eikö silloin pronssi olisi ollut ylisuoritus? Kyllä tuolla kokoonpanolla olisi pitänyt kävellä Pelicansin yli.

Leveyttä nimenomaan oli, mutta yksi keskeinen syömähammas hyytyi loukkaantumisten ja mahdollisesti muiden syiden vuoksi.

Henkinen kantti petti siten, että alettiin lipsumaan pelitavasta ja yksinyrittämään, kun vastustaja teki avausmaalin. Peli meni pakottamiseksi.

 

[Toutain]

Itke ja naura ihan vapaasti. Mutta niin raakaa kuin se onkin niin kyllä näiden kahden kauden jälkeen suunta pitää olla vain ja ainoastaan ylöspäin.

Jo viime keväänä finaalipaikan menetys oli pannukakku ja suuri floppi. Itseasiassa kahtena viime keväänä on meillä ollut kaikki edellytykset mennä finaaleihin mutta välierissä joukkue on kyykännyt pahasti.

Edelleen ihmetyttää että täällä palstalla tyydytään niin vähään. Mutta sehän on tyypillistä Ilves-faneille.

Mun mielestäni on liian mustavalkoista sanoa, että finaalista ulos jääminen on totaalinen epäonnistuminen. Se voi tapahtua monella tavalla: sellaisilla, joita voi kutsua epäonnistumiseksi ja sellaisilla, joista ei voi sanoa niin. Ilves voisi pelata loistavasti ja pudota välierissä 4-3-otteluvoitoin tulevalle mestarille edes olematta sitä huonompi tjms. Vaikka kolme joukkuetta pelaisi kaikin puolin huippukauden, niin vain kaksi niistä mahtuisi finaaliin ja sattumallakin voisi olla merkitystä siinä, mitkä joukkueet finaaliin pääsevät.

Jo ennen kauden alkua tiedetään, että finaaliin pääseminen ei ole ainakaan todennäköisempää kuin sieltä ulos jääminen, vaikka Ilves lukeutuu kärkijengeihin. Tällaista taustaa vastaan tosiaan tuntuisi hullulta sanoa, että kyseessä olisi totaalinen epäonnistuminen.

Tässä ei ole kyse siitä, että tyydyttäisiin vähään, vaan ihan vain loogisesta ajattelusta, matematiikasta.

Täytyykin osata eritellä epäonnistuminen ja pettymys. Kannattajana petyn, jos Ilves ei pelaa mestaruudesta, vaikkei se epäonnistumista vaadikaan.

EDIT: @Robert ja Nollakulma näemmä ja pitkälti samaa vastannut.

 

[Jäähykuningas18]

Mun mielestäni on liian mustavalkoista sanoa, että finaalista ulos jääminen on totaalinen epäonnistuminen. Se voi tapahtua monella tavalla: sellaisilla, joita voi kutsua epäonnistumiseksi ja sellaisilla, joista ei voi sanoa niin. Ilves voisi pelata loistavasti ja pudota välierissä 4-3-otteluvoitoin tulevalle mestarille edes olematta sitä huonompi tjms. Vaikka kolme joukkuetta pelaisi kaikin puolin huippukauden, niin vain kaksi niistä mahtuisi finaaliin ja sattumallakin voisi olla merkitystä siinä, mitkä joukkueet finaaliin pääsevät.

Jo ennen kauden alkua tiedetään, että finaaliin pääseminen ei ole ainakaan todennäköisempää kuin sieltä ulos jääminen, vaikka Ilves lukeutuu kärkijengeihin. Tällaista taustaa vastaan tosiaan tuntuisi hullulta sanoa, että kyseessä olisi totaalinen epäonnistuminen.

Tässä ei ole kyse siitä, että tyydyttäisiin vähään, vaan ihan vain loogisesta ajattelusta, matematiikasta.

Täytyykin osata eritellä epäonnistuminen ja pettymys. Kannattajana petyn, jos Ilves ei pelaa mestaruudesta, vaikkei se epäonnistumista vaadikaan.

Kyllä itse melkein nämä kaksi edellistä kautta lasken epäonnistumisiin ja isoihin pettymyksiin. Sen toissa kauden suhteen epäonnistui enemmänkin seurajohto kun ei saanut hankittua tarpeeksi hyviä pelaajia rotaatioon. Loukit iski päälle ja varsinkin siinä TPS sarjassa sitten vain loppui bensa joukkueelta kun vajaalla mentiin.

Viime kausi taas menee ehkä vähän molempien, niin joukkueen kuin seurajohdon piikkiin mutta enemmän kuitenkin joukkueen. Se läpsyttely mm. Pelicans sarjassa oli kyllä välillä raskasta katseltavaa ja useammat johtavat pelaajat pettivät pahemman kerran kauden tärkeimmällä hetkellä.

Ilves on nyt siinä tilanteessa ja sellainen seura että mikään muu ei voi olla tavoitteena kuin mestaruus ja kaikki muu on joko pettymys, epäonnistuminen tai nämä molemmat yhdessä.

 

[Robert ja Nollakulma]

En ihan allekirjoita sitä, että joukkue olisi ollut huonosti koottu. Jos näin olisi, eikö silloin pronssi olisi ollut ylisuoritus? Kyllä tuolla kokoonpanolla olisi pitänyt kävellä Pelicansin yli.

Leveyttä nimenomaan oli, mutta yksi keskeinen syömähammas hyytyi loukkaantumisten ja mahdollisesti muiden syiden vuoksi.

Henkinen kantti petti siten, että alettiin lipsumaan pelitavasta ja yksinyrittämään, kun vastustaja teki avausmaalin. Peli meni pakottamiseksi.

Ehkä Toskalalla oli tuossa hieman väärä sanavalinta, mutta itse ymmärsin nuo kohdat, että mistä jäi vajaaksi, ettei Ilves mennyt vähintään finaaliin.

Kyllä itse melkein nämä kaksi edellistä kautta lasken epäonnistumisiin ja isoihin pettymyksiin. Sen toissa kauden suhteen epäonnistui enemmänkin seurajohto kun ei saanut hankittua tarpeeksi hyviä pelaajia rotaatioon. Loukit iski päälle ja varsinkin siinä TPS sarjassa sitten vain loppui bensa joukkueelta kun vajaalla mentiin.

Viime kausi taas menee ehkä vähän molempien, niin joukkueen kuin seurajohdon piikkiin mutta enemmän kuitenkin joukkueen. Se läpsyttely mm. Pelicans sarjassa oli kyllä välillä raskasta katseltavaa ja useammat johtavat pelaajat pettivät pahemman kerran kauden tärkeimmällä hetkellä.

Ilves on nyt siinä tilanteessa ja sellainen seura että mikään muu ei voi olla tavoitteena kuin mestaruus ja kaikki muu on joko pettymys, epäonnistuminen tai nämä molemmat yhdessä.

Itse kyllä laittaisin aika selkeän eron pettymyksen ja epäonnistumisen välille. Ilves on tilanteessa, missä mestatuus on joka vuosi realismia, jota vasten kaikki muut sijat ovat pettymys. Varsinaisen epäonnistumisen määrää taas se oliko olemassa vaihtoehto/vaihtoehtoja? Tehtiinkö jossain välissä ratkaisu, mikä osoittautui virheeksi? Ihan esimerkkinä tuo "tarpeeksi hyviä pelaajia rotaatioon" niin oliko Ilvekselllä jossain välissä sellainen tilanne, että olisi voitu tehdä erilainen ratkaisu?

Lähinnä pointti on siinä, että tuolla sana antaa mielestäni kaikesta liian negatiivisen kuvan. Siis siihen nähden, missä "todellisuudessa" on tässä viime vuodet saatu Ilveksen kanssa mennä.

 

[Toutain]

Kyllä itse melkein nämä kaksi edellistä kautta lasken epäonnistumisiin ja isoihin pettymyksiin. Sen toissa kauden suhteen epäonnistui enemmänkin seurajohto kun ei saanut hankittua tarpeeksi hyviä pelaajia rotaatioon. Loukit iski päälle ja varsinkin siinä TPS sarjassa sitten vain loppui bensa joukkueelta kun vajaalla mentiin.

Viime kausi taas menee ehkä vähän molempien, niin joukkueen kuin seurajohdon piikkiin mutta enemmän kuitenkin joukkueen. Se läpsyttely mm. Pelicans sarjassa oli kyllä välillä raskasta katseltavaa ja useammat johtavat pelaajat pettivät pahemman kerran kauden tärkeimmällä hetkellä.

Ilves on nyt siinä tilanteessa ja sellainen seura että mikään muu ei voi olla tavoitteena kuin mestaruus ja kaikki muu on joko pettymys, epäonnistuminen tai nämä molemmat yhdessä.

Mä laskin toissa kauden selkeäksi onnistumiseksi. Mitali pitkästä aikaa, vihdoin jotain konkreettista näyttöä siitä, että ollaan tosiaan noustu kärkijengien joukkoon. TPS-sarjassa ei vain sitten riittänyt (ja loukkaantumisetkin kiusasivat). Oliko olo pettynyt TPS-sarjan jälkeen? Kyllä. Oliko kausi jälkikäteen ajatellen onnistunut? Kyllä.

Viime kausi oli suurin osin(ts. valtaosan sen kestosta) onnistunut, mutta lopulta valtava pettymys. Tulos oli sama kuin edelliskaudella, mutta lähtökohdat/oma vaatimustaso eri ja tapa jolla finaalipaikkajahti päättyi oli ihan perseestä. Tapa oli myös sellainen, että pettymyksen lisäksi voi helposti puhua epäonnistumisestakin.

Yksikään pronssi ei enää tyydytä tuli se millä tavalla tahansa, mutta joukkueen suoritusta arvioitaessa paljon muullakin kuin lopputuloksella on merkitystä. Monen satunnaistekijän myötä on mahdollista jäädä ulos finaalista jopa paremmalla suorituksella kuin selvitä sinne. Ei se siinä vaiheessa yhtään lämmittäisi, mutta täsmennyksenä pointtiin nyt tämäkin.

 

[Jäähykuningas18]

Mä laskin toissa kauden selkeäksi onnistumiseksi. Mitali pitkästä aikaa, vihdoin jotain konkreettista näyttöä siitä, että ollaan tosiaan noustu kärkijengien joukkoon. TPS-sarjassa ei vain sitten riittänyt (ja loukkaantumisetkin kiusasivat). Oliko olo pettynyt TPS-sarjan jälkeen? Kyllä. Oliko kausi jälkikäteen ajatellen onnistunut? Kyllä.

Viime kausi oli suurin osin(ts. valtaosan sen kestosta) onnistunut, mutta lopulta valtava pettymys. Tulos oli sama kuin edelliskaudella, mutta lähtökohdat/oma vaatimustaso eri ja tapa jolla finaalipaikkajahti päättyi oli ihan perseestä. Tapa oli myös sellainen, että pettymyksen lisäksi voi helposti puhua epäonnistumisestakin.

Yksikään pronssi ei enää tyydytä tuli se millä tavalla tahansa, mutta joukkueen suoritusta arvioitaessa paljon muullakin kuin lopputuloksella on merkitystä. Monen satunnaistekijän myötä on mahdollista jäädä ulos finaalista jopa paremmalla suorituksella kuin selvitä sinne. Ei se siinä vaiheessa yhtään lämmittäisi, mutta täsmennyksenä pointtiin nyt tämäkin.

Otetaan sen verrn takapakkia että se pronssi kyllä lämmitti mutta vähän liikaa jäi silti myös hampaankoloon kun finaaliin oli kaikki mahdollisuudet.

 

[Jäähykuningas18]

Itse kyllä laittaisin aika selkeän eron pettymyksen ja epäonnistumisen välille. Ilves on tilanteessa, missä mestatuus on joka vuosi realismia, jota vasten kaikki muut sijat ovat pettymys. Varsinaisen epäonnistumisen määrää taas se oliko olemassa vaihtoehto/vaihtoehtoja? Tehtiinkö jossain välissä ratkaisu, mikä osoittautui virheeksi? Ihan esimerkkinä tuo "tarpeeksi hyviä pelaajia rotaatioon" niin oliko Ilvekselllä jossain välissä sellainen tilanne, että olisi voitu tehdä erilainen ratkaisu?

Lähinnä pointti on siinä, että tuolla sana antaa mielestäni kaikesta liian negatiivisen kuvan. Siis siihen nähden, missä "todellisuudessa" on tässä viime vuodet saatu Ilveksen kanssa mennä.

Mielestäni vaihtoehtoja on ollut mutta meille on tullut näitä Nikolishineja jne. tai sitten Tillu on antanut muiden tankata. Odotan enemmän Ilveksen tasoiselta seuralta tässä vaiheessa. Se toissa vuoden pronssi toki lämmitti mieltä, eli otetaan vähän sanoja takaisin.

 

[Paatelainen]

Toissakauden pronssi oli kyllä hyvä suoritus, mutta viime kaudella joukkueen putoaminen Pelikaaneille oli selkeä epäonnistuminen. Tulevalla kaudella sarjassa ei liene niin ylivoimaista toimijaa, kuin Tappara oli, mutta nyt esim. Hifkillä ja Kärpillä on Tapparan lisäksi niin rutinoituneet ja kovat porukat, että en tiedä onko mestaruuden voittaminen yhtään helpompaa. Finaaliin pääsy lienee ainakin vaikeampaa, siksi suosiollista väylää sinne tarjoiltiin viime kaudella.

Paljon jäi viime kaudesta Pendosta kysymysmerkkejä. Lisäksi ihmettelen hieman miksi joukkueen rakennuksessa ei tuohon pudotuspeleissä uupuneeseen fyysisyyteen varsinkaan hyökkäyspelissä haettu parannusta, päin vastoin, hyökkäys näyttää entistä pehmeämmältä.

 

[Robert ja Nollakulma]

Toissakauden pronssi oli kyllä hyvä suoritus, mutta viime kaudella joukkueen putoaminen Pelikaaneille oli selkeä epäonnistuminen. Tulevalla kaudella sarjassa ei liene niin ylivoimaista toimijaa, kuin Tappara oli, mutta nyt esim. Hifkillä ja Kärpillä on Tapparan lisäksi niin rutinoituneet ja kovat porukat, että en tiedä onko mestaruuden voittaminen yhtään helpompaa. Finaaliin pääsy lienee ainakin vaikeampaa, siksi suosiollista väylää sinne tarjoiltiin viime kaudella.

Jälkikäteen voisi sanoa, että liian suosiollista.

Paljon jäi viime kaudesta Pendosta kysymysmerkkejä. Lisäksi ihmettelen hieman miksi joukkueen rakennuksessa ei tuohon pudotuspeleissä uupuneeseen fyysisyyteen varsinkaan hyökkäyspelissä haettu parannusta, päin vastoin, hyökkäys näyttää entistä pehmeämmältä.

Omaan silmään siihen juurikin puututtu, hankkimalla lisää terävyyttä ja taitoa, koska itse en nähnyt hyökkäyksen fyysisyyttä/pehmeyttä isona ongelma. Laukausten laadussa ja viimeistelyssä tuo sarja hävittiin enkä näe, että siihen olisi yksikään fyysinen pelaaja tuonut muutosta.

 

[Rauno Repomies]

Omaan silmään siihen juurikin puututtu, hankkimalla lisää terävyyttä ja taitoa, koska it en nähnyt hyökkäyksen fyysisyyttä/pehmeyttä isona ongelma. Laukasten laadussa ja viimeistelyssä tuo sarja hävittiin enkä näe, että siihen olisi yksikään fyysinen pelaaja tuonut muutosta.

Itse olen samaa mieltä. En ole Pennasesta huolissani yhtään, viime keväänä pelitapa tuotti enemmän kuin tarpeeksi mennä finaaleihin.

 

[Pantterin Pensselit]

Melkoista muiden joukkueiden aliarvioimista julistaa, että kaikki muu kuin finaalipaikka olisi totaalinen epäonnistuminen. Ilveksen lisäksi mestaruutta tavoittelevat uskottavasti Tappara, Kärpät ja HIFK. Pelicans on myös satsannut kovasti ja haluaa toistaa finaalipaikkansa. TPS on vahvistunut ja tavoittelee välieriin pääsyä eikä Lukkokaan ei halua toistaa viime kevään sulamista.

Totaalinen epäonnistuminen olisi tyyliä Kärppien tai TPS:n viime kauden suoritukset.