Kausiketju 2024-2025 - Hymyllä kohti kannujahtia

[Ipa1]

Turha sitä on jossitella yhtään.

Maalintekopeli ja jos et itse tee niin kaveri usein tekee. Ne on myös heikkoja selityksiä jos tuomaritoiminnan taakse mennään. Itse vaan ihmettelen yleisesti siinä sitä linjaa, kun tuntuu että se on aika hukassa vähän pelistä riippuen.

Mutta tappio oli ansaittu. Itseasiassa tässä jo pari peliä 5v5 pelaamisessa ollut parantamisen varaa varsinkin, että se kestäisi sen 60 minuuttia.

Tämä tekee oikein hyvää ja hyvä muistutus siitä, että tekemistä on vielä ja paljon. Ei saa kokea tyytyväisyyttä, vaikka ylpeä alusta saakin olla, niin tavoite ei ole syksyn mestaruus.

Juuri näin.

 

[yellowgreen]

Turha sitä on jossitella yhtään.

Maalintekopeli ja jos et itse tee niin kaveri usein tekee. Ne on myös heikkoja selityksiä jos tuomaritoiminnan taakse mennään. Itse vaan ihmettelen yleisesti siinä sitä linjaa, kun tuntuu että se on aika hukassa vähän pelistä riippuen.

Mutta tappio oli ansaittu. Itseasiassa tässä jo pari peliä 5v5 pelaamisessa ollut parantamisen varaa varsinkin, että se kestäisi sen 60 minuuttia.

Tämä tekee oikein hyvää ja hyvä muistutus siitä, että tekemistä on vielä ja paljon. Ei saa kokea tyytyväisyyttä, vaikka ylpeä alusta saakin olla, niin tavoite ei ole syksyn mestaruus.

Oon eri mieltä yhdestä asiasta. Mun mielestä tavoitteena ei pidä olla kevään mestaruus, jos siis ajattelee asiaa Hölön filisofian perusteella.
Nyt kun meillä on Hölö puikoissa, mun mielestä tavoitteena on jatkuva kehitys ja oma kaikista parhain peli. Jos me suoritetaan omalla maksimaalisella tasolla ja asenteella, niin periaatteessa siihen kuuluisi sekä syksyn että kevään mestaruudet. Ykkösenä joululomille, runkosarjan voitto ja finaalivoitto. Tulos tulee tekemisestä. Jos tuo joukkue oikeasti suorittaa maksimaalisella tasollaan ja kehittyy siinäkin vielä koko ajan, niin jos sattuis tulemaan häviö, niin sit hävittäis materiaalieroon todennäköisesti.

Eli se mistä olen eri mieltä, on tuo tavoite. Se on oma paras taso ja kehitys koko ajan, jolloin se tarkoittaa myös sitä syksyn mestaruutta. Jos se jää saavuttamatta, mutta taso nousee sen jälkeen merkittävästi ja kehitystä tapahtuu, niin kävi keväällä miten tahansa, on silloinkin tavoite saavutettu.
Näin katsojanakin tuo on hirvittävän vaikeaa jotenkin sisäistää tuo tulokseton ajattelu. Nytkin tekisi mieli mennä tuloksen taakse, että 3-0, mutta täytyy vähän miettiä sitä sen yli. VAIKKA oltiin väsyneitä ja aivan pihalla ekat 30min, ei ollut taulussa kuin 2-0, ja niistäkin toinen onnenkantamoinen Ässille ja väsyneen puolustajan vahinko. Eli väsyneenä ja huonommillammekin peli on kuitenkin melko OK. Nytkin moni huutaa täällä, että peli oli sysipaska. Ei ollut. Vikat 25min oli ihan hyvää peliä, mutta viimeistelyn kanssa oli vähän epäonnea, vähän epäonnistumista ja erittäin paljon vastustajan veskarin hyvyyttä.

Peli kehittyi kuitenkin sen 60 min sisällä parempaan suuntaan ja ruvettiin löytää pelikirjaa. Pakkien avaukset parani, pelaajien etäisyydet lyheni. Jne. Tulos oli nyt 3-0, mutta tuloksen takana oli paljon eri asioita, jotka on tärkeämpiä kuin se tulos.
Mielestäni vielä pahempi olisi ollut voittaa tämä paskalla pelillä. Se ei kehittäisi, ja kehitys on se tavoite.

 

[jurgen]

Oon eri mieltä yhdestä asiasta. Mun mielestä tavoitteena ei pidä olla kevään mestaruus, jos siis ajattelee asiaa Hölön filisofian perusteella.
Nyt kun meillä on Hölö puikoissa, mun mielestä tavoitteena on jatkuva kehitys ja oma kaikista parhain peli. Jos me suoritetaan omalla maksimaalisella tasolla ja asenteella, niin periaatteessa siihen kuuluisi sekä syksyn että kevään mestaruudet. Ykkösenä joululomille, runkosarjan voitto ja finaalivoitto. Tulos tulee tekemisestä. Jos tuo joukkue oikeasti suorittaa maksimaalisella tasollaan ja kehittyy siinäkin vielä koko ajan, niin jos sattuis tulemaan häviö, niin sit hävittäis materiaalieroon todennäköisesti.

Eli se mistä olen eri mieltä, on tuo tavoite. Se on oma paras taso ja kehitys koko ajan, jolloin se tarkoittaa myös sitä syksyn mestaruutta. Jos se jää saavuttamatta, mutta taso nousee sen jälkeen merkittävästi ja kehitystä tapahtuu, niin kävi keväällä miten tahansa, on silloinkin tavoite saavutettu.
Näin katsojanakin tuo on hirvittävän vaikeaa jotenkin sisäistää tuo tulokseton ajattelu. Nytkin tekisi mieli mennä tuloksen taakse, että 3-0, mutta täytyy vähän miettiä sitä sen yli. VAIKKA oltiin väsyneitä ja aivan pihalla ekat 30min, ei ollut taulussa kuin 2-0, ja niistäkin toinen onnenkantamoinen Ässille ja väsyneen puolustajan vahinko. Eli väsyneenä ja huonommillammekin peli on kuitenkin melko OK. Nytkin moni huutaa täällä, että peli oli sysipaska. Ei ollut. Vikat 25min oli ihan hyvää peliä, mutta viimeistelyn kanssa oli vähän epäonnea, vähän epäonnistumista ja erittäin paljon vastustajan veskarin hyvyyttä.

Peli kehittyi kuitenkin sen 60 min sisällä parempaan suuntaan ja ruvettiin löytää pelikirjaa. Pakkien avaukset parani, pelaajien etäisyydet lyheni. Jne. Tulos oli nyt 3-0, mutta tuloksen takana oli paljon eri asioita, jotka on tärkeämpiä kuin se tulos.
Mielestäni vielä pahempi olisi ollut voittaa tämä paskalla pelillä. Se ei kehittäisi, ja kehitys on se tavoite.

Erinomainen kiteytys!

 

[VärienTunnustaja]

Oon eri mieltä yhdestä asiasta. Mun mielestä tavoitteena ei pidä olla kevään mestaruus, jos siis ajattelee asiaa Hölön filisofian perusteella.
Nyt kun meillä on Hölö puikoissa, mun mielestä tavoitteena on jatkuva kehitys ja oma kaikista parhain peli. Jos me suoritetaan omalla maksimaalisella tasolla ja asenteella, niin periaatteessa siihen kuuluisi sekä syksyn että kevään mestaruudet. Ykkösenä joululomille, runkosarjan voitto ja finaalivoitto. Tulos tulee tekemisestä. Jos tuo joukkue oikeasti suorittaa maksimaalisella tasollaan ja kehittyy siinäkin vielä koko ajan, niin jos sattuis tulemaan häviö, niin sit hävittäis materiaalieroon todennäköisesti.

Eli se mistä olen eri mieltä, on tuo tavoite. Se on oma paras taso ja kehitys koko ajan, jolloin se tarkoittaa myös sitä syksyn mestaruutta. Jos se jää saavuttamatta, mutta taso nousee sen jälkeen merkittävästi ja kehitystä tapahtuu, niin kävi keväällä miten tahansa, on silloinkin tavoite saavutettu.
Näin katsojanakin tuo on hirvittävän vaikeaa jotenkin sisäistää tuo tulokseton ajattelu. Nytkin tekisi mieli mennä tuloksen taakse, että 3-0, mutta täytyy vähän miettiä sitä sen yli. VAIKKA oltiin väsyneitä ja aivan pihalla ekat 30min, ei ollut taulussa kuin 2-0, ja niistäkin toinen onnenkantamoinen Ässille ja väsyneen puolustajan vahinko. Eli väsyneenä ja huonommillammekin peli on kuitenkin melko OK. Nytkin moni huutaa täällä, että peli oli sysipaska. Ei ollut. Vikat 25min oli ihan hyvää peliä, mutta viimeistelyn kanssa oli vähän epäonnea, vähän epäonnistumista ja erittäin paljon vastustajan veskarin hyvyyttä.

Peli kehittyi kuitenkin sen 60 min sisällä parempaan suuntaan ja ruvettiin löytää pelikirjaa. Pakkien avaukset parani, pelaajien etäisyydet lyheni. Jne. Tulos oli nyt 3-0, mutta tuloksen takana oli paljon eri asioita, jotka on tärkeämpiä kuin se tulos.
Mielestäni vielä pahempi olisi ollut voittaa tämä paskalla pelillä. Se ei kehittäisi, ja kehitys on se tavoite.

Ymmärrän pointin ja tarkoitin sitä samalla tavalla. Hölö on puhunut siitä myös juuri niin, että meidän pitää kehittyä jatkuvasti, jotta ollaan parhaimmillaan silloin, kun sillä on merkitystä.

Tottakai sitten pilkottuna on tavoite aina seuraavassa hetkessä eikä mietitä menneitä, vaan keskitytään aina vaan parantamaan. Joka ottelua lähdetään voittamaan tottakai ja häviäminen ketuttaa, mutta se on myös osa matkaa ja kehittymistä. Ilman virheitä ja tappioita ei voi kehittyä tarpeeksi, jotta se päätavoite, eli keväällä kannun nostaminen on mahdollista.

 

[Keltavihreä]

Musta olis ollut ihan ok hävitä vaikka Jypille 3-2, mutta ei hitsareille nollilla.
Mutta se siitä.
Toivottavasti myös ykkösen pelaajia jossain vaiheessa lepuutetaan, kun sitä otteluruuhkaa nyt on.

Tän meneillään olevan liigapörssijakson jälkeen vasta huilia ykkösketjun miehille ja Gazdalle ja Pellille ;D

 

[toskala]

Vastaan tähän ketjuun kun ei tämä Ässät - tappio varmaan kauden viimeiseksi jää.

Foorumi aiheuttaa tappion jälkeen pahaa oloa, ei Ilves. Jos halutaan, että joukkue menee läpi vaikeuksien mestariksi, pitää kyllä fanienkin jaksaa olla positiivisia huonoinakin päivinä eikä asetella tikunnokkaan samoja pelaajia, jotka oli eilen sankareita.

Juuri näin. Kun on tässä toitotettu että nyt tarvitaan Hölön positiivisuutta ja rennompaa ja avoimempaa otetta ankeuttaja-Antin ahdistuneen ja sulkeutuneen ilmapiirin jälkeen, niin koitetaan nyt muistaa pitää siitä positiivisuudesta kiinni silloinkin kun kannattaminen on vähän raskaampaa eikä tule vain helppoja rallatteluvoittoja. Eikä niin että kun tulee tappio aletaan heti osoittelemaan pelaajia, joilla nyt ei tänään ehkä paras päivä ollut ja nimeltä haukkumaan että se ja se luiskaan tai KooVeeseen tai sopimus purkuun ja kaikille kenkää.

Eikä se positiivisuus tarkoita jotain vaaleanpunaista nami-nami höttöä tai mustan puhumista valkoiseksi. Ei sitä että vaikka halutaan toki voittaa tarkoita että se pitää painaa sen alle että halutaan kehittyä ja olla aina parempia. Vaan ihan tosiasioiden tunnustamista. Joka peliä ei vaan yksinkertaisesti voi voittaa. Joskus hävitään siksi että toinen on vaan yksinkertaisesti parempi, eikä siksi että ollaan lauma alistuneita sylipuudeleita. Ja että urheiluun kuuluu sekin että joskus pitää hävitä. Ja kyllä ne tappiot saa harmittaa, ei kukaan sitä kiistä.

Ankeuttajan tekemisessä korostui että kaikki tekeminen tähtää kevääseen. No näinhän sen tietysti pitää ollakin. Mutta taisi se kevään tekeminen sitten muodostua niin suureksi asiaksi Antin käskytyksessä että unohdettiin nauttia siitä matkasta. Yritettiin ahtaa porukkaa vain yhteen muottiin että se sitten keväällä olisi parhaassa terässä, mutta unohtui että joukkue on muutakin kuin pelitapa ja painetilat. Ja silloin siitä matkastakin tulee vain pelkkää pakkopullaa ja hampaat irvessä puskemista jos perille pitää päästä vain keinoista välittämättä.

Muistetaan nyt, ja muissakin tappiossa ne Hölön sanat, ne jotka niin keväällä teki vaikutuksen ja joita on tässä ylistetty: Tärkeintä on se, että me saadaan olla yhdessä. Ja että vain sillä on merkitystä mitä me tehdään seuraavaksi.

Siihen, mihin ei voi enää vaikuttaa ei kannata liikaa myöskään laittaa energiaa. Vaan keskittyä seuraavaan ja nauttia matkasta. Tulos tulee sitten perästä.