Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

[M_M]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Tämä kausi on ollut hyvä opetus pelitapaepäilijöille.

Eiköhän tämä kausi ole pikemminkin opetus siitä, että joukkueen rakentamiseen on syytä kiinnittää huomiota oli pelitapa mikä hyvänsä. Tälle kaudellehan Ilves on vihdoinkin saanut hankittua Corson myötä mm. uskottavan kärkiketjun keskushyökkääjän. Lisäksi joukkueen materiaali on niin laaja, että poppariosastolle voidaan heittää kokeneitakin pelaajia, jos kuntotaso ei riitä kaikkien pelien pelaamiseen. Viime kaudellahan keskenkuntoisia pelaajia jouduttiin peluuttamaan kärkiketjuissa ja loukkaantumisten paikkaajina oli pahimmillaan lähes puoli joukkuetta junnuja.

Pystysuunnan jääkiekko voi olla ihan hyvä ja toimiva pelitapa, kuten vaikkapa JyP on viime vuosina osoittanut, mutta se, kuten mikä tahansa pelitapa nykyisin, edellyttää hyvin valmennettua joukkuetta ja hyvin organisoitua ja opetettua pelitapaa. Joukkueen on kyettävä pelaamaan nopeasti, tiiviisti ja oikea-aikaisesti reagoivina viisikkoina. Pystysuunnan jääkiekkokin edellyttää, että viisikoiden on kyettävä luomaan organisoituja rintamahyökkäyksiä. Kiekonriiston jälkeen kannattaa lähteä vastahyökkäykseen vain, jos kaikki kaistat on miehitetty, ja samoin aktiivinen jatkokarvaus hyökkäyspäädyssä vain organisoidun rintamahyökkäyksen jälkeen.

Raimo Helmisen pelitavastahan nämä puuttuivat.

Viime kausien JYPin vertaaminen viime kausien Ilvekseen on pelitapakeskustelun kannalta lähinnä vitsi, sen verran suuri ero joukkueiden materiaaleilla on.

Et ilmeisesti seurannut viime kauden otteluita koko kauden osalta tarkasti. Parhaimmillaan Ilveksen peli oli organisoituja rintamahyökkäyksiä ja aktiivista karvausta. Tarvittaessa keskialuetta sumputettiin ja kiekon riistot käännettiin nopeiksi vastahyökkäyksiksi. Lisäksi jopa hyökkäyspään ristikulmiin heitetyt kiekot toimivat parhaimmillaan hienosti, kun omat pelaajat kerkesivät ensimmäisinä oikein ajoitettuihin päätykiekkoihin. Valitettavasti niitä hetkiä, kun Ilves oli parhaimmillaan, ei siunaantunut montakaan kauden aikana.

Useimmissa peleissä pelitavan arviointi oli äärimmäisen vaikeaa mm. siksi, että kiekkoa rakastavat pakit kuljettelivat Raipen toivoman pelitavan vastaisesti kiekkoa pahimmillaan vastustajan puolustusalueelle asti, vaikka hyökkääjät tarjosivatkin helppoja syöttövaihtoehtoja. Toisaalta osa keskenkuntoisista laitureista ei pysynyt rintaman mukana, vaan he olivat usein myöhässä niin organisoitua hyökkäystä kuin kiekon menetyksen jälkeistä karvaustakin rakennettaessa, mistä taas seurasi viisikon etäisyyksien kasvaminen aivan liian suuriksi. Pahimmillaan selkeästi harjoiteltujen kuvioiden toteuttaminen kaatui pelaajien laaduttomiin syöttöihin jo puolustusalueelta lähdettäessä. Lisäksi osa pelaajista oli kyllä teknisesti varsin osaavia, mutta valitettavasti pelikäsitys oli äärimmäisen puutteellinen, mistä taas seurasi varsin "puusilmäisiä" ratkaisuja hyökkäyspäässä. Näistä pelaajista mainittakoon esim. Dries ja Kivimäki.

Miksi sitten pelitavan mukaisia onnistuneita suorituksia nähtiin niin harvoin? Mahtaisiko pelaajamateriaalilla olla mitään vaikutusta asiaan?
Kun vastustajan taitavammat, nopeammat ja paremmalla peliälyllä varustetut pelaajat vievät heikommalla materiaalilla varustetun joukkueen pelaajilta ajan ja tilan pois, seurauksena on väistämättä virheitä ja sovitun pelitavan toteutus ei kaikilta osin onnistu, vaan peli muuttuu pahimmillaan hätäiseksi kiekon roiskimiseksi.

Sanotaan myös, että Raipe oli ja on hyvä tsemppari. Kuitenkin tämän kauden Ilves on ollut paljon yritteliäämpi ja pelirohkeampi kuin koskaan viime kaudella. Tuokkola on selvästikin luonut miehistöön todella hyvän hengen.

Tuokkola on selkeästi onnistunut luomaan hyvän hengen joukkueeseen ja kiekollisen pelitavan toteuttamiseen selkeästi kannustetaan, eikä useammastakaan heikosta ratkaisusta rankaista vilttikomennuksella. Myös tiukat voitetut matsit ovat varmasti osaltaan rakentaneet hyvää henkeä.

Tämän kauden joukkue on kuitenkin taitotasoltaan ja peliälyltään varsinkin hyökkääjien osalta aivan eri tasolla kuin viime kauden joukkue, joten sikäli joukkueella on myös edellytykset olla pelirohkeampi kiekon kanssa.
Mitä taas tulee tsemmpaukseen, niin parhaimmillaan Raipen tsemppaus kyllä näkyi joukkueen otteissa varsin selkeästi. Itse en epäile lainkaan Raipen kykyä tsempata joukkuetta. Pikemminkin itseäni epäilytti Raipen tapa elää jopa liian voimakkaasti tunteella mukana pelissä, jolloin pelin aikainen reagointi jää helposti puutteelliseksi, koska pelinkulkua ei analysoida riittävän rauhallisesti. Toki sopiva valmennustiimi tyyliin Westerlund - Summanen ratkaisisi mahdollisen ongelman.

Ihmettelen muutamien nimimerkkien halua nostaa Raipe pelitapoineen uudelleen ja uudelleen esille, vaikka Ilveksen heikosti sujuneen viime kauden takaa löytyy ennen kaikkea konkurssin partaalla horjahdellut seura sekä sekoileva taustaorganisaatio, jonka toiminta vaikeutti monella tapaa myös valmentajien työtä. Organisaation heikko tilanne heijastui pelaajien hankintaan sekä pahimmillaan myös palkanmaksuun, minkä myötä mm. Koistisella oli varmasti haasteita motivoitua jokaiseen otteluun sataprosenttisella asenteella.

Toki pelitapa on yksi tärkeä palanen, kun rakennetaan menestyvää tai edes kohtuullisesti pärjäävää jääkiekkojoukkuetta. On kuitenkin melkoisen typerää kuvitella, että pelkkä pelitapa olisi avain menestykseen. Heikkolaatuinen ja huonosti rakennettu joukkue ei pärjää sarjassa oli pelitapa mikä tahansa.

Viime kauden Ilves oli varsinkin syksyisen kokoonpanon osalta divaritasoa ja ehdottomasti heikoin Ilveksen joukkue, mitä olen joutunut pelikentillä todistamaan. Vai haikaileeko joku esimerkiksi seuraavan, viime lokakuisen kokoonpanon perään:

Kokoonpano:​

#18 Rajamäki - #10 Dries - #29 Sointu
#20 Korhonen - #75 Kangasniemi - #11 Niinimäki
#71 Keränen - #36 Kokkala - #28 Kivimäki
#72 Välimaa - #17 Kuronen - #21 Huhtala

#6 Koistinen - #33 Jokipakka
#81 Tukio - #22 Hovinen
#3 Mäkinen - #12 Niemi

#62 Wiikman (#31 Kolppanen)
​

Viime kaudella tilanne oli pahimmillaan sellainen, että keskenkuntoiset Rajamäki ja Niinimäki hakivat pelituntumaa Ilveksen kärkiketjuissa ja ykköskenttää johti "legendaarinen" Danny (0+1) Dries. Maalivahtiosastokaan ei viime kaudella vakuuttanut ennen Anders Lindbäckin tuloa, vaan jokaisessa pelissä sai yleensä odottaa vähintään yhtä helppoa hörppyä oli maalissa sitten Wiikman tai Kolppanen.
Viime kauden kokoonpanosta oli pahimmillaan hankalaa rakentaa edes yhtä liigatasolla uskottavaa ylivoimakentällistä.

Otetaanpa vertailuun tämän kauden kokoonpano viime ottelusta:

Kokoonpano:​

#42 Sandell - #17 Corso - #9 Ruuttu
#93 Veistola - #23 Asplund - #71 Keränen
#19 Kantola - #33 Rajala - #91 Jekimovs
#20 Korhonen - #75 Kangasniemi - #10 Hölli

#27 Näppilä - #76 Mäkinen
#67 Gysbers - #6 Kivistö
#3 Levo - #82 Pentikäinen

#31 Kolppanen (#35 Järvenpää)
​

Tällä kaudella kokoonpano on mielestäni mukavan tasapainoinen ja alkukauden pelien perusteella ylivoimaakin ajatellen osaamista löytyy jokaisesta kolmesta kärkiketjusta. Eri peleissä onnistujia on löytynyt mukavan laajalla rintamalla.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tällä kaudella Kolppanen on ollut erinomainen. Varmaa peliä esittävä maalivahti rauhoittaa koko joukkueen peliä ja antaa mahdollisuuden voittoon joka ilta. Ilveksen kaikki pelit ovat olleet äärimmäisen tiukkoja ja voi vain miettiä, miten pelit olisivat päättyneet, jos maalivahtiosasto olisi ollut vuoden takaisella tasolla. Maalin voitot olisivat saattaneet vaihtua muutaman helpon hörpyn myötä maalin tappioiksi...

 

[M_M]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Arvasinkin että näin herkkään aiheeseen, jossa Raipen asema huippuvalmentajana ja Ilveksen asema ammattimaisena seuraorganisaationa, vaarantuu, suhtaudutaan täällä kieltävästi. Edes Raipen oma ilmoitus asiasta ylen ykkösen pääuutislähetyksessä suorana klo 20.30, ei saisi kaikkia hyväksymään kipeää totuutta.

Etpä ole näitä keskusteluja seurannut, jos kuvittelet, ettei Ilveksen asemaa ammattimaisena seuraorganisaationa olisi kyseenalaistettu viime kausien aikana lähes jokaisen keskustelijan toimesta.
Tilannehan on juurikin se, että Ilveksen seuraorganisaation toimivuus on viime vuosien aikana voimakkaasti kyseenalaistettu aina omistajaportaasta ja seuran hallituksesta lähtien.

Harva myöskään pitää Raipea huippuvalmentajana, vaan pikemminkin uransa alkutaipaleella olevana valmentajana, jolla on potentiaalia kehittyä huippuvalmentajaksi. Tulevaisuus näyttää realisoituuko Raipen potentiaali ja tuleeko hänestä jonain päivänä huippuvalmentaja.

Mielestäni ketään ei voi kutsua "huippuvalmentajaksi" ilman usean vuoden aikana annettuja vakuuttavia näyttöjä osaamisesta. Raipen valmentajaura on vielä sen verran lyhyt, että edes teoriassa hänellä ei ole ollut aikaa antaa kunnon näyttöjä valmennusosaamisestaan.

 

[Dominaattori]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Edelliseen liittyen Juupe totesi legendaarisesti hieman ennen potkujaan: "Ei me voida lähteä pelkästään roiskimaan kiekkoa. Ei se meidän nuorta joukkuetta kehitä."

Mielenkiintoista on kuitenkin, että Juupe oli lähtenyt itse oma-aloitteisesti kauteen juurikin sillä roiskimiskiekolla. Miksi lähti jos tuon faktan niin hyvin tiesi?

Pikkulintujen laulun mukaan Helminen ja Hiitelä kävelivät Pajuojan yli edellisenä kesänä. Siis päättivät päävalmentajan tahtoa vastaan tällaisessa asiassa. Pajuojahan oli edelliskeväällä innostunut Suomen maailmanmestaruudesta siinä määrin, että halusi muuttaa Ilveksen pelitapaa "meidän pelin" mukaiseksi.

Itse olen tämän kuullut sellaiselta taholta joskus niihin aikoihin kun Pajuoja sai potkut, että uskon asian näin olleen. Kerrottakoon sen verran, että asiasta kuulin eräältä Ilveksen asioista hyvin perillä olevalta tamperelaiselta henkilöltä.

 

[Artsi]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Arvasinkin että näin herkkään aiheeseen, jossa Raipen asema huippuvalmentajana ja Ilveksen asema ammattimaisena seuraorganisaationa, vaarantuu, suhtaudutaan täällä kieltävästi. Edes Raipen oma ilmoitus asiasta ylen ykkösen pääuutislähetyksessä suorana klo 20.30, ei saisi kaikkia hyväksymään kipeää totuutta.

Mihin muuten perustuu tuo väitteesi siitä, että Juupe valitsi roiskimisen itse ihan vapaaehtoisesti? Kertoiko hän sen itse, vai kuulitko suoraan Raipelta tai Sepolta? Entä miten hyvin väitteesi kanssa linjassa on se fakta, että Juupen vaatimuksesta Ilveksen pelitapaa muutettiin kiekollisempaan suuntaan muutamaa viikkoa ennen Juupen potkuja? Ja se fakta että Juupen potkujen jälkeen, kun valmennusvastuuseen jäivät Seppo ja Raipe, palattiin heti takaisin kiekon roiskimiseen?

En ole kuullut keneenkään suusta, mutta tunnen Juupen persoonan sen verran hyvin, että tiedän, että kun hän on päävalmentaja, niin hän myös itse päättää pelitavan. Nuo jutut, että häntä vietiin pelitavan suhteen kuin pässiä narussa, perustuu näihin palstalegendoihin. Toisaalta voidaan sanoa, että jos Juupe on niin nössö, ettei päävalmentajana itse päätä pelitapaa, niin ei hänestä olekaan päävalmentajaksi.

 

[VP]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Toisaalta voidaan sanoa, että jos Juupe on niin nössö, ettei päävalmentajana itse päätä pelitapaa, niin ei hänestä olekaan päävalmentajaksi.

Eipä siinä kauaa sen pelitapa-päätöksen (ja tuon Edustajan siteeraaman kommentin) jälkeen mennyt, kun potkut tuli. Nössö olisi luovuttanut ja hakannut päätä seinään samalla konseptilla.

 

[Soho]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Viime kauden Ilves oli varsinkin syksyisen kokoonpanon osalta divaritasoa ja ehdottomasti heikoin Ilveksen joukkue, mitä olen joutunut pelikentillä todistamaan. Vai haikaileeko joku esimerkiksi seuraavan, viime lokakuisen kokoonpanon perään:

Kokoonpano:​

#18 Rajamäki - #10 Dries - #29 Sointu
#20 Korhonen - #75 Kangasniemi - #11 Niinimäki
#71 Keränen - #36 Kokkala - #28 Kivimäki
#72 Välimaa - #17 Kuronen - #21 Huhtala

#6 Koistinen - #33 Jokipakka
#81 Tukio - #22 Hovinen
#3 Mäkinen - #12 Niemi

#62 Wiikman (#31 Kolppanen)
​

Viime kaudella tilanne oli pahimmillaan sellainen, että keskenkuntoiset Rajamäki ja Niinimäki hakivat pelituntumaa Ilveksen kärkiketjuissa ja ykköskenttää johti "legendaarinen" Danny (0+1) Dries. Maalivahtiosastokaan ei viime kaudella vakuuttanut ennen Anders Lindbäckin tuloa, vaan jokaisessa pelissä sai yleensä odottaa vähintään yhtä helppoa hörppyä oli maalissa sitten Wiikman tai Kolppanen.
Viime kauden kokoonpanosta oli pahimmillaan hankalaa rakentaa edes yhtä liigatasolla uskottavaa ylivoimakentällistä.

Otetaanpa vertailuun tämän kauden kokoonpano viime ottelusta:

Kokoonpano:​

#42 Sandell - #17 Corso - #9 Ruuttu
#93 Veistola - #23 Asplund - #71 Keränen
#19 Kantola - #33 Rajala - #91 Jekimovs
#20 Korhonen - #75 Kangasniemi - #10 Hölli

#27 Näppilä - #76 Mäkinen
#67 Gysbers - #6 Kivistö
#3 Levo - #82 Pentikäinen

#31 Kolppanen (#35 Järvenpää)
​

Ei varmaan kukaan haikaile. Mutta eniten tuossa herättää huomiota se, miten paljon joukkue on vuodessa vaihtunut. Viime lokakuun kokoonpanosta ovat mukana hyökkääjistä Korhonen-Kangasniemi-Keränen kolmikko ja pakeista ainoastaan Mäkinen, joka hänkin todennäköisesti putoaa pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle, kun Järventie-Kukkonen-Peltola kolmikosta alkaa miestä palaamaan kehiin.

Kokoonpano on nyt selkeästi tasapainoisempi, mutta on siellä myös valmennus näyttänyt kyntensä. Asplund, Ruuttu ja Rajala ovat ottaneet ison askeleen eteenpäin nykyisen valmennuskaksikon aikana. Viime vuotisesta kokoonpanosta Kokkala-Huhtala-Kuronen jäivät polkemaan paikoillaan. Mielenkiintoista olisi tietää, olivatko ukot vain niin paljon huonompia, vai olisiko nykyisen valmennuksen mukana heistä saatu enemmän irti.

 

[Edustaja]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

En ole kuullut keneenkään suusta, mutta tunnen Juupen persoonan sen verran hyvin, että tiedän, että kun hän on päävalmentaja, niin hän myös itse päättää pelitavan.

Se persoonan tunteminen ei ole validi argumentti tässä kohtaa. Jos sitten sen perusteella "tiedät" asian olevan siten kuin väität, niin sille ei voi mitään, eikä sitä "tietoa" luultavasti mikään mahti tässä maailmassa saa muuttumaan.

Kuten sanoin, kysyn asiaa seuraavaksi kun Juupen näen. Kerron sitten täälläkin, mitä vastasi, vai vastasiko mitään.

 

[Edustaja]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Miksi sitten pelitavan mukaisia onnistuneita suorituksia nähtiin niin harvoin? Mahtaisiko pelaajamateriaalilla olla mitään vaikutusta asiaan?
Kun vastustajan taitavammat, nopeammat ja paremmalla peliälyllä varustetut pelaajat vievät heikommalla materiaalilla varustetun joukkueen pelaajilta ajan ja tilan pois, seurauksena on väistämättä virheitä ja sovitun pelitavan toteutus ei kaikilta osin onnistu, vaan peli muuttuu pahimmillaan hätäiseksi kiekon roiskimiseksi....

Toki pelitapa on yksi tärkeä palanen, kun rakennetaan menestyvää tai edes kohtuullisesti pärjäävää jääkiekkojoukkuetta. On kuitenkin melkoisen typerää kuvitella, että pelkkä pelitapa olisi avain menestykseen. Heikkolaatuinen ja huonosti rakennettu joukkue ei pärjää sarjassa oli pelitapa mikä tahansa....

Viime kauden Ilves oli varsinkin syksyisen kokoonpanon osalta divaritasoa ja ehdottomasti heikoin Ilveksen joukkue, mitä olen joutunut pelikentillä todistamaan.

Ihan ansiokasta analyysiä viime kaudesta, rosterin vahvuudesta ja pelitavoista. Yksi asia vain unohtui. Tuokkolan astuttua puikkoihin, sillä samalla divarirosterilla alettiin jonkin ajan kuluttua ottamaan pisteitä ja kiekollinen pelaaminen parantui silminnähden alkukauteen verrattuna. Runkosarja päätettiin Ilvekselle harvinaisen pitkään viiden ottelun voittoputkeen.

 

[Artsi]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Se persoonan tunteminen ei ole validi argumentti tässä kohtaa. Jos sitten sen perusteella "tiedät" asian olevan siten kuin väität, niin sille ei voi mitään, eikä sitä "tietoa" luultavasti mikään mahti tässä maailmassa saa muuttumaan.

Kuten sanoin, kysyn asiaa seuraavaksi kun Juupen näen. Kerron sitten täälläkin, mitä vastasi, vai vastasiko mitään.

Erittäin hyvä asia, mikäli saat tämän ""legendan" selvitettyä. Sitä me kaikki varmaan toivomme, on loputulos mikä tahansa. Tässähän on takana vastakkainasetttelu "palstahuhun" ja minun tekemäni "henkilöprofiloinnin" välillä. Kumpikaan ei siis ole luotettava lähde ja olisi mukava kuulla oikea totuus.

 

[näsinneula]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Viime kaudella Jesse puhalteli pelejä näkökenttä hämäränä peleistä toiseen - nyt mm. Pesonen hakee tasoaan harjoittelemalla, ei siis olemalla kentällä vanha- meriitti taustanaan... valmentajalle pojot.

 

[Artsi]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Ihan ansiokasta analyysiä viime kaudesta, rosterin vahvuudesta ja pelitavoista. Yksi asia vain unohtui. Tuokkolan astuttua puikkoihin, sillä samalla divarirosterilla alettiin jonkin ajan kuluttua ottamaan pisteitä ja kiekollinen pelaaminen parantui silminnähden alkukauteen verrattuna. Runkosarja päätettiin Ilvekselle harvinaisen pitkään viiden ottelun voittoputkeen.

En väheksy Tuokkolan hyvyyttä valmentajana ja onhan hän sen jo todistanut niin Kalpassa kuin Ilveksessäkin. Silti pitää muistaa kaksi asiaa, eli ennen tuota loppukiriä pistettä per ottelu tahti oli Tuokkolalla ja Raipella kokolailla saamaa tasoa. Toinen asia on, että tulihan siihen koostumukseen jonkin verran myös muutostaa ja junnuille ei enää keväällä ollut varmaa pelipaikkaa tarjolla joukkueeseen.

Jääkiekko on siitä hauska laji, että persiilleen mennyttä kauden aloitusta ei monikaan seura pysty kääntämään. Ei pystynyt edes arvostettu valmentaja Suikkanenkaan viime kaudella. Tosin hänen gloriansa on nyt vähän hiipumassa muutenkin.

 

[Artsi]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Viime kaudella Jesse puhalteli pelejä näkökenttä hämäränä peleistä toiseen - nyt mm. Pesonen hakee tasoaan harjoittelemalla, ei siis olemalla kentällä vanha- meriitti taustanaan... valmentajalle pojot.

Valmentajillekin juu, mutta ennen kaikkea joukkueen kasaajille. Viime kaudella siellä kentällä sähelsi mm. nuorempi Huhtala, joka ei missään tapauksessa ollut liigataasoa. Silloin oli pakkorako pistää Jesse kkehiin, vaikka vain puolikuntoisena. Nyt joukkueemme muistuttaa jossain määrin viime kauden Tapparaa siltä osin, että liigataasoisiakin pelaajia on varaa pitää reservissä ja hakemassa pelikuntoa. Kun sairastupa alkaa tyhjentyä, niin puolustuksenkin osalta siitä pelipaikasta joutuu oikeasti taistelemaan.

 

[M_M]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Ihan ansiokasta analyysiä viime kaudesta, rosterin vahvuudesta ja pelitavoista. Yksi asia vain unohtui. Tuokkolan astuttua puikkoihin, sillä samalla divarirosterilla alettiin jonkin ajan kuluttua ottamaan pisteitä ja kiekollinen pelaaminen parantui silminnähden alkukauteen verrattuna. Runkosarja päätettiin Ilvekselle harvinaisen pitkään viiden ottelun voittoputkeen.

Viime kaudella Ilveksen rosteri muuttui useaan otteeseen niin merkittävästi pelaajien loukkaantumisten, keskenkuntoisten pelaajien sisäänajon, NHL-pelaajien visiitin ja pelaajahankintojen myötä, että "samasta" rosterista ei oikein voi puhua. Siinä missä lähes kaiken aikaa voimakkaasti muuttuva pelaajarosteri teki Raipen valmennustyöstä entistäkin haastavampaa, sai Tuokkola keskittyä loppukauden ajan hyvinkin stabiilina pysyneen rosterin kanssa karsintoihin.

Kannattaa muistaa, että myös kauden 2011-12 runkosarja päätettiin koko kauteen suhteutettuna erittäin hyvin. Ilves keräsi kaikista viidestä ottelusta pisteitä ja kolmesta viimeisestä ottelusta saaliina oli voitto:

La 3.3. Lukko-Ilves 2-1 vl (Charles Bertrand )
Ti 6.3. Ilves-Jokerit 4-5 ja (Markus Nordlund 64.24)
Pe 9.3. Ilves-TPS 3-2 ja (Matias Myttynen 64.02)
Ti 13.3. HPK-Ilves 3-6
To 15.3. Ilves-KalPa 5-4
​

Runkosarjan lopun peleille ei siis voi välttämättä laittaa kovin suurta painoarvoa.

Toisaalta pelien merkityksen kasvaessa karsinnoissa Ilves oli Jukureiden kanssa pelillisesti yllättävänkin ahtaalla, vaikka moni tiukka peli lopulta voitoksi kääntyikin.

Jos viime kautta ajatellaan, niin tuskastuminen ja paineet olivat erityisen selkeästi nähtävissä pelaajien otteista hiukan ennen Tuokkolan tuloa puikkoihin. Peleistä olisi pitänyt ottaa pakkovoittoja, jotta mahdollisuudet pudotuspeleihin olisivat säilyneet. Tuokkolan tullessa Ilveksen valmentajaksi pudotuspelipaikka oli luisunut käsistä ja katseet voitiin kääntää käytännössä ilman paineita karsintoihin ja tulevaan kauteen.

Kun loppukaudesta käytännössä odoteltiin karsintoja, pystyivät pelaajat asennoitumaan peleihin aiempaa rennommin, jolloin myös Tuokkolan toivoman pelitavan sisäänajo helpottui. Lisäksi useamman pelaajan tulo rosteriin (mm. Viinanen, Näppilä, Hölli, Ruuttu, Laaksonen, Huhtanen & Hübl sekä Kantola sairastuvalta) nosti selkeästi joukkueen tasoa myös paperilla, eikä "puolta joukkuetta" junnuja tarvinnut enää väkisin peluuttaa kokoonpanossa. Lisäksi syyskaudella keskenkuntoisina ja raskaalla jalalla liikkeellä olleet Rajamäki ja varsinkin Välimaa nostivat kevään tullen merkittävästi tasoaan.
Selkein parannus syksyyn tapahtui kuitenkin maalivahtiosastolla, kun tasoaan huimasti syksystä nostanut Kolppanen ja kokenut Hübl muodostivat loppukauden ajan vakuuttavan maalivahtikaksikon.

Se on toki selvää, että Tuokkolan astuttua valmennukseen Ilveksen kiekollinen peli parantui pikkuhiljaa alun tappioiden jälkeen.

Kaiken kaikkiaan valmentajanvaihdos ja myös Tuokkolan sopimuksen tekeminen aiemmin talvella ajoitettiin mielestäni juuri oikein tulevaa (eli tätä) kautta ajatellen. Tuokkola pääsi vaikuttamaan hyvissäajoin tuleviin pelaajahankintoihin sekä ajamaan omaa pelitapaansa sisään joukkueelle.

Itse en näe tarvetta Raipen valmentamisen ylenmääräiselle arvostelulle, vaan nostan hattua Raipelle, koska hän jaksoi valittamatta luotsata rosteriltaan puutteellisen joukkueen läpi vaikeiden aikojen taustaorganisaation sekoiluista huolimatta. Itse en ukso, että viime kauden Ilves olisi menestystä niittänyt, vaikka valmentajaksi olisi jostain syystä saatu kuka tahansa niinkutsuttu huippuvalmentaja.

 

[näsinneula]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

No Jessen peluuttamisesta flegmaattisena illasta toiseen voidaan olla montaa mieltä - kaverin pelailu kun meni lähinnä komiikan puolelle - mutta tikulla silmään kuka vanhoja muistelee ja silleen. Nythän Jesse taas osoittaa miksi oli ykköskorin varaus aikoinaan- kun vaan olisi hemmolle tailteilija siulun lisäksi suotu houkka harjoittelugeenejä.... !!!

 

[Artsi]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Itse en näe tarvetta Raipen valmentamisen ylenmääräiselle arvostelulle, vaan nostan hattua Raipelle, koska hän jaksoi valittamatta luotsata rosteriltaan puutteellisen joukkueen läpi vaikeiden aikojen taustaorganisaation sekoiluista huolimatta. Itse en ukso, että viime kauden Ilves olisi menestystä niittänyt, vaikka valmentajaksi olisi jostain syystä saatu kuka tahansa niinkutsuttu huippuvalmentaja.

Tässä varmaan on kiteytettynä se ajatus, mitä niin sinulla, kuin minullakin on.

On onni, että samaan aikaan kun saimme Tuokkolan valmentajaksi, myös seuran taustaorganisaatio menee mukavassa myötätuulessa. Onnistumiset niin pelillisellä, kuin hallinnollisella puolella tukevat toisiaan.

 

[Okafani]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Puolustus on selvästi parantunut viime kaudesta, ilmeisesti siis joukkueena puolustaminen. Tästä kiitos uudelle pelitavalle. Päästettyjä maaleja per ottelu on selvästi vähemmän tällä hetkellä. Mutta jokaisessa ottelussa Ilves on tainnut olla se puolustavampi osapuoli jos katsotaan koko ottelua ja maalivahtien torjuntoja. Onneksi Kolppanen ja Järvenpää ovat onnistuneet erinomaisesti.
Mitä sitten tulee maalien tekoon, niin tiukalla ovat paikat olleet. Nyt on ottelut ratkaistu maalin erolla, usein voitollisesti, siitä hyvä sijoitus sarjataulukossa. Korhonen toi pari pistettä rankkareilla, ei siihen tainnut pelitapa paljon vaikuttaa.
Mielestäni valittu uusi pelitapa on kuitenkin ehdottomasti oikea, kun vahvistuksetkin on hankittu sitä ajatellen. Pelitavan sisäänajo on vielä alkuvaiheessa, joten lopulliset tulokset näkyvät vasta keväällä. Hyvällä joukkueella täytyy olla tavoitteena jokaisen erän voitto, silloin voidaan puhua kiekkokontrollin onnistumisesta.
Toivottavasti silloin tulee maalejakin enemmän, eikä joka ottelu ole yhdestä maalista kiinni.

 

[Tarinankertoja]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Parhaimmillaan Ilveksen peli oli organisoituja rintamahyökkäyksiä ja aktiivista karvausta. Tarvittaessa keskialuetta sumputettiin ja kiekon riistot käännettiin nopeiksi vastahyökkäyksiksi. Lisäksi jopa hyökkäyspään ristikulmiin heitetyt kiekot toimivat parhaimmillaan hienosti, kun omat pelaajat kerkesivät ensimmäisinä oikein ajoitettuihin päätykiekkoihin

oho.. missähän peleissä mää oon käyny?

Luulin nähneeni yli 60 peliä paikanpäällä tai töllöstä.. olinko mää känissä koko viimekauden?



Nimitän tuo on kertomus siitä, että meillä olisi ollut pyrkimyksenä pelata nopea kääntöpeliä. Ei se ainakaan kentällä näkynyt. Eikä se mistään pelaajamateriaalista johtunut (koska Tuokkola sai joukkueen pelaaman omalla haluamallaan tavalla).

Pelitapa-ajatus oli varmaan tollanen, mutta mitään säännöllisiä ja strategisesti toistuvia kuvioita tuota toteuttamaan ei ollut. Välillä painettiin kolmella pelaajalla painollisella puolen laidan ja vastustajan välistä, välillä roiskittiin ristikulmaan, välillä karvattiin ylhäältä ja välillä oltiin takakarvassa. Täyttä sillisalattia.


Mutta water under the bridges of Tammerkoski.

Raipella ei ollut metodeja ajaa ideoitaan joukkueeseen, oli ne sitten hyvä tai huonoja, oikeita tai vääriä. Joukkueeseen niitä ei saatu ajettua ja peli oli sillisalattia, kunnes paikalle tuili valmentaja jolla nämä metodit oli hallussa.

 

[merkkari]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Itselle jai mieleen lahinna pakin avaus paikallaan seisovalle miehelle joka jatkoi sen paatyyn jos ei menettanyt sita vastustajalle yrittaessaan lahtea paikaltaan liikkeelle. Mutta viime kausi oli ja meni. Eikohan jatketa jo eteenpain.

 

[Edustaja]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Viime kaudella Ilveksen rosteri muuttui useaan otteeseen niin merkittävästi pelaajien loukkaantumisten, keskenkuntoisten pelaajien sisäänajon, NHL-pelaajien visiitin ja pelaajahankintojen myötä, että "samasta" rosterista ei oikein voi puhua. Siinä missä lähes kaiken aikaa voimakkaasti muuttuva pelaajarosteri teki Raipen valmennustyöstä entistäkin haastavampaa, sai Tuokkola keskittyä loppukauden ajan hyvinkin stabiilina pysyneen rosterin kanssa karsintoihin.

Ne "vahvistukset", joita Tuokkolan käytössä oli loppukaudesta, olivat tasoltaan täysin eri planeetalta kuin Raipen lock-out -miehet. Rosterin taso Tumpilla oli siis heikompi.

Kannattaa muistaa, että myös kauden 2011-12 runkosarja päätettiin koko kauteen suhteutettuna erittäin hyvin. Ilves keräsi kaikista viidestä ottelusta pisteitä ja kolmesta viimeisestä ottelusta saaliina oli voitto:

Runkosarjan lopun peleille ei siis voi välttämättä laittaa kovin suurta painoarvoa.

Kyllä peli kertoo kaiken oleellisen, on eräskin aikoinaan todennut. Pätee tässäkin.

Toisaalta pelien merkityksen kasvaessa karsinnoissa Ilves oli Jukureiden kanssa pelillisesti yllättävänkin ahtaalla, vaikka moni tiukka peli lopulta voitoksi kääntyikin.

Kyllä ja siksi valmentajanvaihdos olikin Ilvekselle elämän ja kuoleman kysymys. Raipen johdolla olisi tullut lähes varmasti noutaja ja lopulta konkurssi.

Jos viime kautta ajatellaan, niin tuskastuminen ja paineet olivat erityisen selkeästi nähtävissä pelaajien otteista hiukan ennen Tuokkolan tuloa puikkoihin. Peleistä olisi pitänyt ottaa pakkovoittoja, jotta mahdollisuudet pudotuspeleihin olisivat säilyneet. Tuokkolan tullessa Ilveksen valmentajaksi pudotuspelipaikka oli luisunut käsistä ja katseet voitiin kääntää käytännössä ilman paineita karsintoihin ja tulevaan kauteen.

Kun loppukaudesta käytännössä odoteltiin karsintoja, pystyivät pelaajat asennoitumaan peleihin aiempaa rennommin, jolloin myös Tuokkolan toivoman pelitavan sisäänajo helpottui. Lisäksi useamman pelaajan tulo rosteriin (mm. Viinanen, Näppilä, Hölli, Ruuttu, Laaksonen, Huhtanen & Hübl sekä Kantola sairastuvalta) nosti selkeästi joukkueen tasoa myös paperilla, eikä "puolta joukkuetta" junnuja tarvinnut enää väkisin peluuttaa kokoonpanossa. Lisäksi syyskaudella keskenkuntoisina ja raskaalla jalalla liikkeellä olleet Rajamäki ja varsinkin Välimaa nostivat kevään tullen merkittävästi tasoaan.
Selkein parannus syksyyn tapahtui kuitenkin maalivahtiosastolla, kun tasoaan huimasti syksystä nostanut Kolppanen ja kokenut Hübl muodostivat loppukauden ajan vakuuttavan maalivahtikaksikon.

Se on toki selvää, että Tuokkolan astuttua valmennukseen Ilveksen kiekollinen peli parantui pikkuhiljaa alun tappioiden jälkeen.

Kaiken kaikkiaan valmentajanvaihdos ja myös Tuokkolan sopimuksen tekeminen aiemmin talvella ajoitettiin mielestäni juuri oikein tulevaa (eli tätä) kautta ajatellen. Tuokkola pääsi vaikuttamaan hyvissäajoin tuleviin pelaajahankintoihin sekä ajamaan omaa pelitapaansa sisään joukkueelle.

Itse en näe tarvetta Raipen valmentamisen ylenmääräiselle arvostelulle, vaan nostan hattua Raipelle, koska hän jaksoi valittamatta luotsata rosteriltaan puutteellisen joukkueen läpi vaikeiden aikojen taustaorganisaation sekoiluista huolimatta. Itse en ukso, että viime kauden Ilves olisi menestystä niittänyt, vaikka valmentajaksi olisi jostain syystä saatu kuka tahansa niinkutsuttu huippuvalmentaja.

Minäkään en näe tarvetta Raipen valmentamisen ylenmääräiselle arvostelulle, vaan tosiasioiden myöntämiselle. Taustaorganisaatio oli molemmilla koutseilla käytännössä sama viime kaudella. Pelaajavahvistukset menivät Raipen hyväksi reilulla kädellä. Vain Näppilä ja Hubl oli selviä onnistujia paniikkihankinnoista, jotka hyödyttivät vain Tuokkolaa. Viinanen, Hölli, Ruuttu, Huhtanen ja Laaksonen eivät niminä olleet kummoisia vahvistuksia. Raipe sen sijaan sai käyttöönsä trion Talbot, Paille ja Lindbäck, jotka voidaan taatusti lukea giganttisiksi vahvistuksiksi.

 

[M_M]

Vs: Raipelle kenkää. Tuokkola korvaajaksi.

Parhaimmillaan Ilveksen peli oli organisoituja rintamahyökkäyksiä ja aktiivista karvausta. Tarvittaessa keskialuetta sumputettiin ja kiekon riistot käännettiin nopeiksi vastahyökkäyksiksi. Lisäksi jopa hyökkäyspään ristikulmiin heitetyt kiekot toimivat parhaimmillaan hienosti, kun omat pelaajat kerkesivät ensimmäisinä oikein ajoitettuihin päätykiekkoihin

oho.. missähän peleissä mää oon käyny?

Luulin nähneeni yli 60 peliä paikanpäällä tai töllöstä.. olinko mää känissä koko viimekauden?

Itse näin kaikki Ilveksen viime kauden pelit mukaanlukein kaikki karsintapelit.

Ongelmasi on selvästi se, ettet osannut seurata yksittäisten pelaajien onnistuneita suorituksia tai joukkueen onnistumisia yksittäisissä peleissä, vaan keskityit liikaa synkkään kokonaiskuvaan. Onnistuneita suorituksia ja valmentajien haastatteluja seuraamalla voi saada edes jonkinlaisen kuvan siitä, millaista peliä joukkueen haluttiin pelaavan. Ja jopa epäonnistuneista suorituksista pystyi usein näkemään mihin pyrittiin, vaikka se syöttö napsahtikin lavan sijasta pelaajan luistimiin.

Kaiken kaikkiaan kauden aikana tehtiin myös pelitavallisia muutoksia, kun valmentajakaksikko Helminen-Viitakoski yritti epätoivoisesti kääntää tappioissa rämpivän Ilveksen peliä parempaan suuntaan. Mm. syksyn aikana kokeiltua oman puolustusalueen kiekollisempaa peliä viilattiin toistuvien harhasyöttöjen jälkeen hyvin nopeasti siihen suuntaan, että kiekko saatiin pelattua mahdollisimman nopeasti ja riskittömästi oman puolustussiniviivan yli.

Nimitän tuo on kertomus siitä, että meillä olisi ollut pyrkimyksenä pelata nopea kääntöpeliä. Ei se ainakaan kentällä näkynyt. Eikä se mistään pelaajamateriaalista johtunut (koska Tuokkola sai joukkueen pelaaman omalla haluamallaan tavalla).

Edustat ilmeisesti sitä koulukuntaa, jonka mielestä pelaajien puutteelliset taidot ja kyvyttömyys toteuttaa sovittua pelitapaa on valmentajan syytä. Todellisuudessa pelitavan toteuttaminen on hyvin pitkälti pelaajien vastuulla. Valmentaja ei esimerkiksi voi mennä kentälle antamaan sitä helppoa oikein ajoitettua syöttöä ketjukaverin lapaan.

En usko, että Ilves pelasi viime kevään tärkeimmissä peleissä eli liigakarsinnoissa täysin Tuokkolan haluamalla tavalla. Ilves pyrki toki pelaamaan kiekollista peliä, mutta en usko, että Tuokkola oli tyytyväinen niihin lukuisiin harhasyöttöihin ja kiekonmenetyksiin, joihin Ilves syyllistyi omalla alueellaan Jukureiden vahvan prässin alla. Myöskään puolustuksen nukahduksien seurauksena avautuneet avopaikat tuskin olivat Tuokkolan toivoman pelitavan mukaisia.
Vaikka Tuokkola saikin hyvin aikaa karsintoihin valmistautumiseen ja joukkueeseen hankittiin useita uusia pelaajia, eivät karsinnat olleet Ilvekselle pelillisesti tai pelitavallisesti mikään riemuvoitto, vaan pikemminkin päinvastoin. Muutamien tärkeiden avainpelaajien loukkaantumisista kärsinyt Jukurit laittoi Ilveksen varsinkin karsintasarjan alkupään peleissä yllättävän tiukoille ja pelitapahtumiin nähden Ilves sai kiittää voitoista lähinnä maalivahti Kolppasta ja Jukureiden huonoa viimeistelytaitoa - ei niinkään Tuokkolan joukkueelle opettamaa pelitapaa. Ja vastassa oli kuitenkin divarijoukkue...

Pelitapa-ajatus oli varmaan tollanen, mutta mitään säännöllisiä ja strategisesti toistuvia kuvioita tuota toteuttamaan ei ollut. Välillä painettiin kolmella pelaajalla painollisella puolen laidan ja vastustajan välistä, välillä roiskittiin ristikulmaan, välillä karvattiin ylhäältä ja välillä oltiin takakarvassa. Täyttä sillisalattia.

Nopeaan pystysuunnan kiekkoon sopivat varsin hyvin niin heitot ristikulmaan kuin karvaus ylhäältä sekä takakarvauskin. "Sillisalaattia" pitää toteuttaa oikea-aikaisesti ja hyvällä työmoraalilla, jotta lopputulos on halutun pelitavan mukainen.

Se on totta, että varsinkin Raipen Ilves-pestin loppumetreillä poikittaussyöttöjä välteltiin liikaa, mistä taas seurasi hyvin usein pelaajien väkinäistä puskemista laitoja pitkin. Ilmeisesti poikittaissyöttöjen karsimisella ja pelin yksinkertaistamisella pyrittiin välttämään turhia riskejä esimerkiksi keskialueen kiekonmenetyksille.

Mutta water under the bridges of Tammerkoski.

Raipella ei ollut metodeja ajaa ideoitaan joukkueeseen, oli ne sitten hyvä tai huonoja, oikeita tai vääriä. Joukkueeseen niitä ei saatu ajettua ja peli oli sillisalattia, kunnes paikalle tuili valmentaja jolla nämä metodit oli hallussa.

Raipella ei ollut joukkueessaan riittävän hyviä pelaajia, jotta hänen metodiensa ja ideoidensa toimivuutta olisi päästy kunnolla testaamaan SM-liigassa. Ehkäpä divaritasolla viime vuoden syksyllä esiintynyt Ilves olisi pystynyt pelaamaan Raipen toiveiden mukaista peliä.

Kuten aiemmin postaamistani rostereista näkyy, niin valmentaja kuin pelaajatkin ovat hyvin pitkälti vuoden sisällä vaihtuneet, joten sikäli on aika turhaa ja hedelmätöntä alkaa vertailemaan Raipea ja Tuokkolaa keskenään.

Tuokkola on pirun miellyttävä valmentaja ja pelitavallisesti pidän nyky-Ilveksestä erittäin paljon. Lisäksi olen tyytyväinen siihen, että joukkueeseen on hankittu useita hyvän pelikäsityksen omaavia pelaajia, vaikka osa pelaajista onkin tullut divarista ja kunnon näytöt SM-liigatasolla on vielä antamatta (esim. Asplund & Rajala).