Säännöt uusiksi vai mennäänkö vanhoilla?

[sentteri]

Brooks taas provoilee ja ajaa kukkahattu lätkäänsä, onneksi se porukka on vielä äänekäs vähemmistö.

 

[Brooks]

Brooks taas provoilee ja ajaa kukkahattu lätkäänsä, onneksi se porukka on vielä äänekäs vähemmistö.

Lienee turha toivo, että vaivautuisit analyyttiseen ajatteluun, mutta tässä hieman rakennuspalikoita siltä varalta, että muuttaisit mielesi.

Suomessa taklauksia koskeva keskustelu alkoi toden teolla 2000-luvun alussa äänekkäimpänä puhetorvenaan silloisen Veikkaajan toimittaja Vesa Rantanen. Hänen mielestään taklaukset SM-liigassa olivat vähentyneet, kun liigan johto oli ryhtynyt lajin siivoustalkoisiin kevään 1999 finaalien jälkeen. Westerlundin-Summasen ajan ja tilan jääkiekon vankkumaton ihailija Rantanen ei huomannut, ettei syy taklausten vähenemiseen suinkaan ollut SM-liigan ohjeistus, vaan juuri ajan ja tilan jääkiekko. Pelaajat kun olivat huomanneet, että vastustajan pysäyttäminen kahvaamalla oli paljon helpompaa kuin taklaamalla.

Kun NHL:ssä haluttiin antaa lisää tilaa taidolle vuodesta 2005 lähtien, lähestymistapa omaksuttiin pian Suomessakin.

Mutta vieläkin oleellisempaa oli Meidän pelin läpimurto. Tiivis viisikkopelaaminen nousi niin keskeiseen asemaan, että se teki taklaamisen ei vain tarpeettomaksi vaan jopa haitalliseksi. Nykyään pelaajilla ei yksinkertaisesti ole varaa ajaa itseään ulos muodostelmasta.

SM-liigan kurinpidolla ei siis ole mitään tekemistä taklausten vähentymisten kanssa, vaikka Lehkonen sellaista väittääkin. Lajin evoluutio on yksinkertaisesti tehnyt taklaamisen melko vähämerkitykselliseksi elementiksi.

Lehkosen mukaan on "fakta", että esimerkiksi SHL:ssa taklataan roisimmin. Kuitenkin esimerkiksi Juhani Tyrväinen, jota ei voine luonnehtia kovinkaan pehmeäksi pelaajaksi, on sanonut: "Peli on Ruotsissa niin nopeaa, että fyysisyys ei ole kovin tärkeää ... Vastaan ajaminen ja taklaaminen on harvoin järkevää ... Kun pelit alkoivat, lähdin peruuttamaan takaperin. Valmentaja sanoi, että mieluummin kohti vastustajaa pienellä kaarreluistelulla. Pelataan Ruotsissakin fyysisesti, mutta eri tavalla."

Nähdäkseni suomalaisilla ei ole ollut sen kummempia ongelmia sopeutua pohjoisamerikkalaiseen pelitapaan, vaikka Lehkosen mukaan se on tullut suomalaisille "shokkina."

Paljon suurempi uhkatekijä on viime vuosina nopeasti yleistynyt tapa, että nuorten talenttien pitää saada pelata "vahvuuksillaan" ja "vaistoillaan." Jos takavuosina sanottiin Suomen tuottavan "maailman parhaita kolmosketjun laitureita", nykyään täältä tulee kikkapoikia, jotka suurella itseluottamuksella uskaltavat heittää kärkikyniä ja jalkakikkoja, mutta jotka uhkaavat jäädä kilpakumppaneistaan jälkeen monilla muilla pelin osa-alueilla, kuten joukkuepelissä, kokonaisvaltaisuudessa ja fysiikassa.

 

[El Reino]

Kyllä eri sarjoissa on nähtävissä se, että myöhäisten "tööttien" määrä on vähentynyt. Ei sillä saavuta mitään ja riski itsensä pelaamisesta ulos on suurempi kuin joukkueelle saatava hyöty.

Avojään vastapalloissa on puolestaan niin suuri riski pääosumaan ja pitkään pelikieltoon, että nekin ovat vähentyneet radikaalisti. NHL:ssa on vielä "ensimmäinen osumakohta" ratkaiseva, mutta eiköhän sielläkin edetä kohti tiukempaa linjaa pelaajien suojelemiseksi. NHL on hyvin onnustunut kitkemään mailan käytön härskiin estopelaamiseen, mistä muut sarjat saisivat ottaa oppia.

Kyllä taklauksia tullaan edelleen näkemään, mutta vanhaan ei ole paluuta pelin nopeuduttua lyhyessä ajassa merkittävästi.

 

[Ipanmies98]

Kysehän ei nyt ole pelkistä avojään tööteistä, mutta senkin voi antaa jos paikka siihen tulee. Senkään ei tarvitse olla mikää tappava tai suoraan päähän. Taklaajan ja taklattavan vastuu. Liiga on tällä hetkellä niin läpsyttelyä paikoin, että hyvän kun uskalletaan toiseen koskea. Kyllä silloin täytyy taklata, kun sen paikka tulee. SHL pelejä olen katsonut, niin kyllä sielä ollaan selkeästi enemmän iholla. Jos sitä ei kestä, saattaa olla väärä laji kyseessä. Tämä on jääkiekkoa ei sählyä. Taklaukset kuuluu tähän lajiin ja tuovat peliin tunnetta.

 

[sentteri]

NHL:ssä on aina ymmärretty, että jääkiekon pitää olla yleisölle viihdyttävää. Suotta ei NHL:ää Kanadassa kutsutakaan The Show:ksi. Usein Suomessa ja etenkin tällä palstalla NHL-koutseja haukutaan takametsien miehiksi, jotka hädin tuskin pystyy muodostamaan lauseen ja kehittämään jonkinlaisen pelitavan. Itse taas ajattelen, ettei he siellä NHL:ssä halua optimoida kaikkea iloa pelistä ulos.

Muutenkin ärsyttää kun ihmiset haluaa muuttaa jääkiekkoa ringeten suuntaan. Jos ei laji maistu tai tuntuu liian väkivaltaiselta, niin vaihtoehtoja on lukematon määrä, voi alkaa seuraamaan vaikka shakkia.

 

[Caleido]

Taklaukset sytyttävät pelaajia ja etenkin yleisöä, joka taas antaa energiaa joukkueelle. Välillä on ikävä parinkymmenen vuoden takaista menoa, kun taklattiin kunnolla ja otettiin sillä tavalla yleisö mukaan, peli sähköistyi ja kaikki sai boostia. Ymmärrän pelin kehityksen, mutta ei tätä elementtiä sovi kokonaan väheksyä ja poistaa, kuuluu kiinteästi peliin.

 

[El Reino]

Ei kai sitä väheksytä. Aina vain taktisempi peli johtaa tähän ja valmentajat painottavat tietynlaista riskittömyyttä.

Taklaukset sytyttävät edelleen. Niiden osalta on vain entistä tarkemmin vältettävä älyttömyyksiä.

 

[Tarinankertoja]

ikävä parinkymmenen vuoden takaista menoa, kun taklattiin kunnolla

20 vuotta sitten pelattiin kahvakiekon kulta-aikaa. Silloin mitään taklattu, vaan vietiin vauhti ja taito pois mailankäytöllä. Tuolloin naapurikin sai lempinimekseen "kahvara", sillä Rautakorpi kehitti pelitavqn äärimmilleen Aravirran JYPn alottamalla tiellä. Kannattaa kattella sen ajan matsheja, niin ajan kultaus kyllä äkkiä rapisee.

 

[Alfred Lammas]

No joo. Roikkumisen varaan rakentuva kiekko ei ole kovin kivaa. Mutta robottikin voitaneen säätää ajamaan päin hullun lailla. En siis pidä kovin väkivaltaisesta kiekottelusta. Mieluummin katselen taktista osaamista ja taidokasta pelin kehittelyä. Olen reliikki. En voi muuta. Kiintoisaa nähdä, minne tämäkin mielipide siirretään.

 

[Caleido]

20 vuotta sitten pelattiin kahvakiekon kulta-aikaa. Silloin mitään taklattu, vaan vietiin vauhti ja taito pois mailankäytöllä. Tuolloin naapurikin sai lempinimekseen "kahvara", sillä Rautakorpi kehitti pelitavqn äärimmilleen Aravirran JYPn alottamalla tiellä. Kannattaa kattella sen ajan matsheja, niin ajan kultaus kyllä äkkiä rapisee.

Kyllä huomattavasti enemmän taklattiin 90- ja 2000-luvuilla ja niiden taitteessa, kuin nykyään. Etenkin kuumissa matseissa, joissa tunnetta.

Ja jäsen El Reinolle toistan, että edelleenkin ymmärrän pelin kehittymisen siihen suuntaan, että pitää huomattavasti tarkemmin miettiä, koska taklaa ja koska ei, mutta tuntuu että jotkut tahot haluavat vähätellä ja siloitella taklaukset kokonaan pois jääkiekosta.

 

[Brooks]

Oleellista Suomessa käydylle taklauskeskustelulle on se, että äänekäs vähemmistö on koko ajan syyttänyt taklausten vähenemisestä SM-liigaa, siis sitä, että kovia taklauksia ei sallita. Että SM-liiga on pyrkinyt poistamaan taklaukset ajatellessaan lajin imagoa.

Kuitenkin todellisena syynä on koko ajan ollut pelin evoluutio.

Nythän esimerkiksi Vesa Rantanen ja Petteri Sihvonen ovat jo kääntäneet kelkkansa. Lehkonen on melkeinpä ainoa, joka enää inttää asiasta.

Ja yritän vielä vääntää rautalangasta: kyse ei nyt ole siitä, kuuluvatko taklaukset jääkiekkoon tai onko niistä jotakin hyötyä. Kyse on Lehkosen väitteestä, että Liigan pitäisi sallia kovemmat taklaukset, koska suomalaiset jäävät muuten pelin kehityksestä jälkeen. Lehkonen siis jatkaa sitä vanhaa väitettä, että Liigan linjaukset ovat poistaneet taklaukset ja että se on tapahtunut vain täällä.

Mikä ei pidä paikkaansa.

 

[Brooks]

Westerlund toi kahvauksen SM-liigaan kaudella 1987-88 ja Aravirta hänen seuraajanaan kehitti sitä nopeasti niin, että jo keväällä 1989 JyP aiheutti Ilveksen taito- ja tähtisikermälle shokin välierissä.

Saatuaan potkut Lukosta Westerlund vetäytyi Jääkiekkoliiton tutkijankammioon ja kehitteli surullisenkuuluisan pelianalyysin, jonka pohjalta hän loi ajan ja tilan jääkiekon. Sen hän Summasen kanssa jalkautti SM-liigaan kaudella 1997-98. Taas jalkoihin jäi Ilveksen taitojoukkue. Kuten muistamme, ajan ja tilan jääkiekko hallitsi kotimaista kiekkoajattelua aina Meidän pelin läpimurtoon saakka ja se levisi dominantiksi myös junioreihin. Ajan ja tilan jääkiekko näki kiekollisen pelin vain välttämättömänä pahana; tärkeintä oli päästä mahdollisimman nopeasti karvausvaiheeseen, koska pelianalyysin mukaan maalin tekeminen oli sitä todennäköisempää, mitä lähempänä maalia kiekko saatiin riistettyä vastustajalta. Vastustaja pysäytettiin ensi sijassa kahvaamalla, koska siitähän päästiin sitten nopeasti hyökkäämään kohti maalia.

 

[sentteri]

Liiga joutuu poistamaan taklauksia ulkoa tulevan paineen takia. Joka kerta kun tulee iso töötti, ne kädet ristissä toivoo, ettei kukaan poliitikko ala kyselemään miksi taklauksista ei automaattisesti tehdä rikosilmoitusta.

Sihvonen ja Rantanen on toimittajia ja joutuu varmasti editoimaan ja suodattamaan paljon ajatuksiaan.

 

[Ipanmies98]

Oleellista Suomessa käydylle taklauskeskustelulle on se, että äänekäs vähemmistö on koko ajan syyttänyt taklausten vähenemisestä SM-liigaa, siis sitä, että kovia taklauksia ei sallita. Että SM-liiga on pyrkinyt poistamaan taklaukset ajatellessaan lajin imagoa.

Kuitenkin todellisena syynä on koko ajan ollut pelin evoluutio.

Nythän esimerkiksi Vesa Rantanen ja Petteri Sihvonen ovat jo kääntäneet kelkkansa. Lehkonen on melkeinpä ainoa, joka enää inttää asiasta.

Ja yritän vielä vääntää rautalangasta: kyse ei nyt ole siitä, kuuluvatko taklaukset jääkiekkoon tai onko niistä jotakin hyötyä. Kyse on Lehkosen väitteestä, että Liigan pitäisi sallia kovemmat taklaukset, koska suomalaiset jäävät muuten pelin kehityksestä jälkeen. Lehkonen siis jatkaa sitä vanhaa väitettä, että Liigan linjaukset ovat poistaneet taklaukset ja että se on tapahtunut vain täällä.

Mikä ei pidä paikkaansa.

Väännetään nyt sitten. Kyllähän tuomarilinja menee täälä valitettavasti siihen suuntaan, että pienistäkin tööteistä tulee jäähyä. Kun Halmo pelasi täälä, hän ajoi aina loppuun asti, mutta useimmiten puhtaasti. Silti sai jäähyn, vaikka taklaus osui olkapäähän. Miksi? Koska vastustaja lensi ja ei osannut odottaa, että joku voi oikeasti taklata. Ei tuosta syystä pitäis antaa jäähyä. Tuommoinen menee varmasti pelaajilla pään sisään ja varmasti moni miettii myös, että viitsiikö taklata, ettei vaa tule jäähyä.
Halmohan lopetti taklaamisen melkein kokonaan, kevättä kohti mentäessä ja samalla katosi kuvasta.



Tässä myös hyvä esimerkki. Hyvä ja puhdas taklaus, Tuppuraiselle ei käy mitään. Silti 2+10? Minkä takia?
Tuollaisten taklauksien pitäisi nyt olla ihan peruskauraa.

Joo peli kyllä kehittyy ja vauhti kasvaa. Mutta se ei pois sulje sitä ajatusta, että taklaamaan ei kerkiä tai että se olisi muka jotenkin turhaa. Kyse on siinäkin pelisilmästä, että osaatko ajoittaa taklauksen oikein. Taklauksen idea ei ole tappaa ketään, vaan riistää kiekko omille.
Kyllä se peli muuallakin maailmassa kehittyy, mutta niin vain taklaukset pysyy.

 

[Brooks]

Lehkosen ideamyllyn tasosta kertoo jotakin se, että hän vetää yhtäläisyysmerkit oman ihannelätkänsä ja poliisin, palomiehen ja kalastajan ammattien välille. Sillä toisin kuin Lehkosen hokiäijän kuplassa, muussa yhteiskunnassa nimen omaan pyritään onnettomuusriskien minimointiin.

Pidän todella huolestuttavana, jos meillä kiekkokeskustelua pääsevät ohjaamaan neandertalilaisen ajatusmaailmalla varustetut henkilöt, jotka ovat kadottaneet todellisuuden- ja suhteellisuudentajunsa.

Tärkein keino selvitä kaukalossa on pelata pää ylhäällä. Se on taito, joka on opetettu nuorille tosi hyvin. Jos katsotte nuoria suomalaispelaajia, peliasento on kuin oppikirjasta. Puistolat ovat poikkeuksia, mutta niitähän on aina.

 

[Pazze]

Jääkiekko on oma lajinsa niinkuin nyrkkeily tai häkkitappelut,eli ne on viihdettä yleisölle.kenenkään ei ole pakko olla ammattikiekkoilija.Venäläinen kuoli kiekosta eli pitäisikö kohottaminen kieltää?
Liigan tarjoamaa nopeutettua ikämieskiekkoa ei vaan jaksa katsella,missä ei tapahdu mitään!

 

[El Reino]

Kyllä huomattavasti enemmän taklattiin 90- ja 2000-luvuilla ja niiden taitteessa, kuin nykyään. Etenkin kuumissa matseissa, joissa tunnetta.

Ja jäsen El Reinolle toistan, että edelleenkin ymmärrän pelin kehittymisen siihen suuntaan, että pitää huomattavasti tarkemmin miettiä, koska taklaa ja koska ei, mutta tuntuu että jotkut tahot haluavat vähätellä ja siloitella taklaukset kokonaan pois jääkiekosta.

Olen jälkimmäisestä samaa mieltä. Näitäkin tahoja voi olla, mutta uskoakseni aika pieni vähemmistö.

Taklaaminen kuuluu olennaisena osana jääkiekkoon. Sen sijaan Scott Stevensin ja kumppaneiden harrastamaan vahingoittamispeliin ei toivottavasti haluta palata.

 

[Tarinankertoja]

se levisi dominantiksi myös junioreihin.

..ja aiheutti sen, että suomalaisten NHL pelaajien "tuotanto" tyrehtyi vuosikymmeneksi.

Monet, esim Sihvonen, vieläkin syyttävät "kaikki pelaa" ideologiaa syypäänä junnutuotannon taantumisesta, mutta kyllä suurin syy oli, että junnujoukkueet alko pelaan "voitosta" tilan ja ajan kiekolla.

Henkilökohtainen taito, kiekonkäsittely ja luistimen teränkäyttö jäi vähemmälle. Tärkeintä oli olla vahvempi kuin kaveri, jotta sai kiekon kaivettua kulmasta.

Junnuille täysin tuhoisa pelitapa, koska asia, jonka voi hankkia aikuisiälläkin, lihasvoiman, harjoittelu oli poissa niistä harjoitteista, joita et enää aikuisiällä hanki. Pelikäsitys, mailatekniikka, Ja kyllä, parhaat luistelijat harjaantuu jo junnuna, vaikka nykymetodein teränkäytön ja luisteluasennon voi viä aikuisiälläkin oppia, kuten Kapteenimme on osoittanut.

 

[Brooks]

Vähän samantapaista keskustelua ja myös samantapaisista asetelmista on käyty myös lajin emämaassa.

Kun vuonna 2013 Hockey Canada kielsi taklaukset alle 13-vuotiailta junioreilta, monet hokiäijät väittivät - ja väittävät yhä - Lehkosen tapaan, että siitä maksetaan hintaa myöhemmin vanhemmissa ikäluokissa, kun pelaajat eivät ole tottuneet vastaanottamaan taklauksia. Lehkosen tapaan tällaisia väitteitä on esitetty "faktoina."

Vaikkei tutkimustieto sitä väitettä tuekaan.

Kanadassa asiaa on ollut helppo tutkia, koska ennen vuotta 2013 eri liigoissa oli erilaisia käytäntöjä.

Oli tilastoitu, että enemmistö junioripelaajien loukkaantumisista aiheutui taklaustilanteista, riippumatta pelin tasosta tai ikäluokasta. Havaittiin myös, että tilanne oli sama kaikissa sarjoissa riippumatta siitä, missä ikävaiheessa taklaaminen hyväksyttiin.

Esimerkiksi 13-14-vuotiailla junioreilla kaudella 2008-09 Albertassa oli 272 loukkaantumista (51 aivotärähdystä) ja Quebecissa 244 (49 aivotärähdystä), vaikka Albertassa pelaajat olivat totutelleet taklauksiin kaksi vuotta kauemmin.

 

[Veisun Höylä]

..ja aiheutti sen, että suomalaisten NHL pelaajien "tuotanto" tyrehtyi vuosikymmeneksi.

Monet, esim Sihvonen, vieläkin syyttävät "kaikki pelaa" ideologiaa syypäänä junnutuotannon taantumisesta, mutta kyllä suurin syy oli, että junnujoukkueet alko pelaan "voitosta" tilan ja ajan

Tästähän muodostui myös sanonta, mitä käytettiin paljon vuosituhannen alussa, että Suomi tuottaa maailman parhaat 3. kentän laitahyökkääjät.