Ratinen on pystynyt tekemisellään viemään pelin painopisteen hyvin johdonmukaisesti vastustajan alueelle, tämä siis jo ennen nykyistä tehojaksoa. Tämähän oli hyvin silmiinpistävä ominaisuus jo ennen Ilvekseen tuloa. Nyt toki kun tärkeitä poissaoloja on niin hienoa, että on myös ihan konkreettisilla teoilla ollut paikkaamassa tuota pistevajettakin.
Vaikka tehoja ei viime kaudella tai alkukaudella niin tullutkaan, on tämä painopisteasia tärkeä ominaisuus, erityisesti koutseille. Jos kaikki olisivat kunnossa, niin uskoisin Ratisen olevan erittäin hyödyllinen palanen tuonne alempiinkin kenttiin olemaan eräänlainen "kiekollinen" moottori(jos alakenttien sentterit ovat Borg ja Nättinen), jonka ansiosta nelosen jälkeen kärkiäijät pääsisivät lähtökohtaisesti hyökkäämään hieman paremmasta tilanteesta. Vertaisin tätä tilanteeseen, joka Ilveksellä oli esimerkiksi ketjun Päkkilä-Koskiranta-Virtanen kanssa kauden 22-23 loppupuolella. Se oli kokonaiskuvan kannalta aika tehokas nelosketju, helpottaen juurikin kärkijätkien hyökkäyspelaamisen aloittamista. Pudotuspeleissä ei sitten kärkiheppojen tehokkuus enää niin hyvää ollut. Oman tulkintani mukaan nelosen toiminta ei tuossa se isoin ongelma ollut. Tehokkuutta on myös tehopisteiden ulkopuolella, vaikka se tuntuu niin hirveän vaikeasti ymmärrettävältä asialta isolle osalle seuraajista onkin.
Painopisteen vieminen vastustajan alueelle jää jossain määrin hyödyntyämättä tilanteissa, joissa Ilveksen nelonen on tasoa Bau-Grégoire-X tai Könönen-Väisänen-X. Tuollaisten "nelssonien" kanssa se aikaisemmin tehty hyvä työ valuu hieman hukkaan, pelin virtauksen näkövinkkelistä. Siksi en pitäisi mitenkään katastrofaalisena asiana, jos Ilveksellä olisi jossain vaiheessa(joko tämä tai seuraava kausi) "nelosessa" kaksikko Ratinen-Borg, jolloin Borgin kiekollinen rooli jäisi pienemmäksi. Tällä voisi olla pelin kokonaisvirtauksen kannalta positiivinen vaikutus, vaikka yksilön tehopisteissä se ei näkyisikään, ja jonkun yksilön kohdalla se poru sitten lisääntyisi miettimättä vaikutusta kokonaiskuvaan.
Borginkin tekeminen näyttää melko vaikealta silloin, jos siinä rinnalla on heppoisia pelaajia, jotka eivät pysty pysymään kiekossa kiinni. Nyt kun Meskanenkin uskaltaa ja oikeasti laadukkaasti pystyy haastaamaan kiekkoa kuljettaen, päästään Borgia hyödyntämään paremmin kiekottoman pelin osaamisen kautta. Eilinen 2-0 maali oli tästä kiekottomuudesta mainio esimerkki. Siinäkin vaihdossa tapahtui muutakin kuin vain 1 viivakuti voimakkaalla maskilla.