Ammattilaissarjat pyrkivät yleensä mahdollisimman laajaan autonomiaan, minkä vuoksi lakituvan käyttöä pyritään välttämään. Asioista päätetään mieluummin Liigan sisällä, jottei yhteiskunta pääsisi sotkeutumaan kuvioihin. Liigaseurat ovat esimerkiksi tehneet omia etujaan suojellakseen sopimuksia, jotka eivät pätisi oikeudessa (kuten case Keränen), ja jos joku seura lähtisi keikuttamaan venettä, siinä voisi kaatua koko järjestelmä, joka on kuitenkin pystytetty seurojen etujen suojelemiseksi. Viime kädessä on seurojen etu, että Liiga voi päättää pelikielloista ja rangaistuksista itse, sillä jos asioita alettaisiin käsitellä oikeudessa, sillä voisi olla kauaskantoisia ja odottamattomia seurauksia, joista olisi seuroille enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi: jos noudatettaisiin lain kirjainta, kaukalotappelut ja päähän kohdistuvat taklaukset olisivat julkisella paikalla tapahtuvia pahoinpitelyitä, joista langetettaisiin paljon kovempia rangaistuksia kuin muutaman ottelun pelikieltoja. Kiekkoseurat tuskin haluavat ottaa sitä riskiä, että lajiin alettaisiinkin soveltaa yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä ja normeja.
