Järvinen luonut paikkoja lähes joka pelissä kavereille. Jos saisi ketjukaverit jotka vireessä ja/tai vahvistusta laidalleen, sekä joukkue ylivoimaa siedettävälle tasolle, voisi puheet kehäraakkiudesta vähetä kummasti.
Kosilla on näkyvissä orastavaa pääsyä pistevireeseen, joten en nyt juuri tällä hetkellä alkaisi hätäilemään hänen kanssaan. Mestaruutta nyt ei hävitä syyskaudella siihen että Kosia peluutetaan. Tämä voi kantaa parhaassa tapauksessa keväälle isosti hedelmää. Kumman lyhytnäköistä porukkaa täällä siihen nähden, että näille kumminkin vaaditaan ennen kautta peliaikaa. Kukin saa toki olla vapaasti mitä mieltä haluaa, mutta itse en juuri nyt laittaisi katsomoon.
Se mihin Borg ja Engberg parhaimmillaan ovat pystyneet viime kaudella ja Engberg myös Kouvolassa, antaa kyllä odottaa paljon enemmän kuin mitä nyt nähty, vaikka olisivatkin vain alaketjujen puurtajia. Olivat Kouvolassa harmissaan Engbergin lähdöstä ja viime kausi parhaimmillaan kyllä näytti, miksi näin. Nyt tarvitsisi alkaa jotain tapahtua hyökkäyspäähän. Onneksi pieniä väläytyksiä on jo näkynyt ja päässyt paikoille ihan hyvin, tehokkuus vaan vielä uupunut.
Mikäli vanhat merkit pitää paikkansa, niin veikkaan että maajoukkuetauon jälkeen nähdään muutenkin kokonaisuudessaan freshimpi Ilves.
Järvisen kohdalla ongelma ei mielestäni ole pelkästään pisteiden puute, vaan kokonaisvaltainen pelaaminen. Hän on joukkueen kapteeni, kokenut pelaaja ja yksi niistä, joiden pitäisi näyttää esimerkkiä myös kaukalossa. Tällä hetkellä hän on omaan silmääni ollut koko hyökkäyksen heikoin lenkki.
Erityisesti JMJ:n hitaus pistää silmään. Eikä kyse ole pelkästään luistelunopeudesta, vaan myös pelin ja ratkaisujen hitaudesta. Yksittäiset hyvät syötöt tai luodut maalipaikat eivät poista sitä, että pelin tempo tuntuu jatkuvasti olevan liikaa. Ylivoiman heikkouttakaan ei mielestäni voi käyttää selityksenä, kun Järvisen pitäisi itse kuulua sen keskeisiin vastuunkantajiin.
Toivon tietenkin, että vanha diesel vielä käynnistyy, mutta tällä hetkellä en näe kovin valoisia merkkejä. Miksi kapteenin kohdalla pitäisi odotella parempia ketjukavereita, kun hänen pitäisi olla se, joka tekee ympärillään pelaavista parempia?
Kosin kohdalla todettakoon, etten olisi häntä ensimmäisenä katsomoon lähettämässä. Näen kyllä kehityspotentiaalin, mutta se ei tarkoita, että nykyinen rooli olisi automaattisesti oikea. Olisiko esimerkiksi Mestis-komennus sittenkin parempi vaihtoehto? Siellä Kos voisi saada enemmän vastuuta, kehittää pelaamisensa kaikkia osa-alueita ja onnistumisten kautta rakentaa itseluottamustaan. Kunnon pisteputki ja mahdollisuus hioa kokonaisvaltaista pelaamista voisivat palvella kehitystä paremmin kuin jatkuva "selviytymistaistelu" Liigassa.
En myöskään väitä, että mestaruus hävittäisiin syksyllä Kosin peluuttamiseen. Kyse on paljon suuremmasta ongelmasta: mielestäni koko hyökkäyksen rakenne on tällä hetkellä pielessä.
Borgin ja Engbergin aiemmista onnistumisista en kiistele. Erityisesti Engberg on varmasti näyttänyt pystyvänsä parempaan. Mutta menneiden kausien näytöillä ei tämän kauden pelejä voiteta. Itse en kummallekaan asettanut kauden alussa kovin suuria pisteodotuksia. Olisi mukava olla väärässä.
Toivottavasti maajoukkuetauko herättää koko hyökkäyksen. Itsekin näkisin mielelläni huomattavasti pirteämmän Ilveksen, mutta pelkkään toiveajatteluun en joukkuetta rakentaisi. Toisin mieluummin sisään pelaajan, jolla on jo näyttöjä maalintekotaidostaan, kuin jäisin odottelemaan, että nykyisestä materiaalista löytyy yhtäkkiä puuttuva viimeistelytaito.
Ja sitten siihen olennaiseen. Nuorilta vaaditaan näyttöjä ja vastuun ansaitsemista, mutta miksi sama vaatimus ei koskisi kokeneita pelaajia ja ennen kaikkea kapteenia?
JMJ:n kohdalla tarjoat selitykseksi ketjukavereita ja toimimatonta ylivoimaa. Mutta eikö juuri hänen pitäisi olla yksi niistä pelaajista, jotka saavat sen ylivoiman toimimaan?
Vai onko kapteenin tehtävä odotella parempia ketjukavereita ja sitä, että muut ratkaisevat ongelmat hänen puolestaan?
Kaikesta kritiikistä huolimatta toivon todella, että voin kauden päätteeksi kaivaa tämän viestin esiin ja todeta olleeni väärässä lähes kaikessa. Että oma luottoni ei yksinkertaisesti riittänyt ja joukkue osoitti epäilykseni turhiksi. Mikään ei olisi sen hienompaa.
