Sain kahvikutsun itsekin. Älkää ampuko.
Nyt kun olen henkilökohtaisesti saanut tutustua molempien osapuolien kantoihin ja mielipiteisiin on tullut päivänselväksi, että avioliittoa Markon ja Ilveksen kanssa ei olisi koskaan voinut syntyä. En ota kantaa kummankaan osapuolen hyväksi, mutta olemassa olevien faktojen myötä kummallekaan osapuolelle ei olisi voinut syntyä sellaista hyötyä että kauppa olisi ollut mitenkään mahdollinen.
Asia on tottakai mahdottoman monimutkainen, mutta luovuttaessaan tiettyjä etuuksia Ilves olisi hävinnyt ja toisaalta pitäessään kiinni tietyissä vaateissaan Marko ei olisi saanut sitä mitä tavoitteli. Eikä kysymys ole rahasta, vaan Ilveksestä. Sen markkina-arvo voi olla millainen vaan, mutta tunnearvoa ei voi mitata rahassa. Tosin tunnearvoa nyt ei voi edes mitata. Eikä nyt ollut kysymys hallituksesta, Vinniestä, Markosta, vaan siitä millainen nyt ja tulevaisuudessa on Tampereen Ilves.
Ennenkaikkea tiedottamisessa olisi pitänyt olla enemmän läpinäkyvyyttä. Kohdeyleisö on suuri ja asialleen omistautunut, se ei mennyt ihan nappiin, sen myöntävät kaikki. Kaikista asioista ei voida tietenkään tiedottaa, niissä tulee vastaan henkilötietosuojalaki. Toisissa yleisiin sopimuksiin liittyvät salassapitosopimukset. Sen harmaan alueen ulkopuolelle olisi kuitenkin ehkä voinut jäädä enemmän sanottavaa.
Pari ransakalaista viivaa:
- Ilveksen tulevaisuuden kannalta ainoa vaihtoehto on tuulettaa hallitus täydellisesti, muutoin eripurat ja kuppikuntaisuudet jatkuvat ainakin seuraavan vuosikymmenen.
- Ilveksen tiedottamiseen pitää saada läpinäkyvyyttä. Tämänkin hetkinen tilanne pitää tuoda esiin tavalla tai toisella.
- Fanien tuki on tärkeämpää nyt jos koskaan.
- Ilveksen omistuspohjaksi on yhden pääomistajan sijaan saatava useampi suurosakas, joka Ilveksen tämänhetkisen myyntihinnan mukaan ei pitäisi olla tällä markkina-alueella minkäänlainen ongelma.
