Vs: Täällä puramme Ilveksen aiheuttamaa pahaa oloa
En tiedä oliko tämä nyt minulle tarkoitettu mutta omia lainauksiani siinä nyt ainakin on.
Brooks sanoi:
toskala sanoi:
On ollut Meskasta, on ollut Lumpeen strategiaryhmää ja Sjöblomia. Kaikki ovat omalla tavallaan yrittäneet Ilveksen syöksykierrettä katkaista, kaikki on savustettu seurasta muutosajatuksineen pois.
Anteeksi nyt vaan, jos alkaa tuntua siltä, että toistan itseäni. Mutta viime kuukausina käydyissä palstakeskusteluissa minua suoraan sanoen harmittaa juuri tämä: se, että mutuilu esitetään tosiasioina. Yhtä paljon minua harmittaa näkemysten historiattomuus. Kaikkein eniten taitaa kuitenkin harmittaa se, että nykyisten vakaumuksellisten kriitikoiden joukossa on monen monta sellaista, joiden mielestä vielä puoli vuotta sitten Ilves-johdon arvosteleminen oli "väärien tietojen levittämistä" ja median kirjoittelu "sensaatiohakuista ajojahtia". Sitten, yhtäkkiä, he tulivat uskoon ja näkivät valon.
Mitäs mutuilua tuossa on? Meskanen on kertonut että halusi muutoksia Ilvekseen ja kertoi myös miksi yhteistyö Manngardin kanssa osoittautui mahdottomaksi. Lumme kertoi että hänen strategiaryhmällään oli selkeät suunnitelmat Ilveksen pelastamiseksi, mutta törmäsi "siihen samaan syyhyn". Sjöblomin toimia tällä palstalla on käsitelty varmasti tarpeeksi, mutta hänkin halusi Ilveksen urheilullista profiilia nostaa, ja törmäsi muutosvastarintaan ja toimintakulttuurit törmäsivät. Tosiasioitahan nuo ovat.
Jos syytät minua historiattomuudesta, niin et ole selkeästikään lukenut viestiäni kunnolla. Minähän siinä nimenomaan kartoitan sitä, että mielestäni ratkaisevat virheet tehtiin jo silloin kun Ville Sirenin kokoaman hyvän joukkueen rungon annettiin hajota ja nämä korvattiin mm. Tommi Turusella, Jussi Pesosella ja Jukka Tiilikaisella. Sen jälkeen alkoikin Juha Hautamaan aika, jolloin tehtiin useita ratkaisevia virheitä. Vaikka kärkihankinnoissa joskus onnistuttiinkin (Toni Koivisto, Mike Bishai, Steve Kariya) niin moni asia osoittautui myöhemmin katsottuna ratkaisevan huonosti hoidetuksi kuten se että Raimo Helmisen uskottiin pelaavan ikuisesti eikä hänelle hankittu tarpeeksi laadukasta korvaajaa, scouttauksessa epäonnistuttiin ja vahvistuksiksi hankitut pelaajat osoittautuivat flopeiksi (Lauris Darzins, Tomas Kurka, Hannu Toivonen, Eric Werner, Lauri Tukonen), omia ei junioreita sitoutettu seuraan vaan nämä korvattiin pelkillä liigatason täytemiehillä (Turo Järvinen, Henrik Juntunen, Kevin Kantee, Teppo Tuomanen, Matti Uusivirta) sillä seurauksella että nämä ovat pelanneet tai pelaavat nyt muissa joukkueissa runkomiehinä, eikä missään vaiheessa seuran hallitukseen hankittu oikeaa kiekkotietämystä vaan päätöksiä tehtiin pienessä kolmen hengen hallituksessa. Raipen uran lopettaminen jälkeinen kausi (!) vielä tapeltiin läpi kun tuohon kauteen panostettiin (edelleenkin täysin käsittämätöntä että miksi seuralegendan jälkeinen kausi oli se mihin haluttiin satsata), mutta sitten tuli romahdus kun heikko johtaminen ja huono sitoutuminen tulivat karulla tavalla esiin. Mälkiän palkkaaminen olivat vain viimeiset pisarat jotka saivat tynnyrin tulvimaan. Sen jälkeen energia on mennyt vain enimpien tulipalojen sammuttamiseen.
Sivussa käynnistettiin lukuisa määrä erilaisa projekteja, joista ei ole jaksettu pitää kiinni ja on haudattu kaikessa hiljaisuudessa. Kaikki ovat menneet pieleen, miksi? Olisiko se syy jossain seuran johtamisessa ja sen rakenteissa, vai onko Ilveksellä vain äärettömän huono tuuri?
Näistä asioista nämä nykyiset vaikeudet mielestäni juontavat juurensa ja niiden satoa tässä nyt niitetään, joten ihmettelen jos joku voi syyttää nakemysten historiattomuudesta.
En tunnista ainakaan itseäni siitä, että olisin ollut puoli vuotta sitten ollut täysin johdon puolella ja kieltänyt arvostelun. Olen aina antanut johdolle kritiikkiä silloin kun siihen mielestäni aihetta on ollut.
Jotta esimerkiksi tuolla edellä lainaamallani jäsen toskalan mielipiteellä olisi jotakin muuta merkitystä kuin osoituksena yhden jääkiekkofanin turhautumisesta, kirjoittajan olisi pitänyt osoittaa, mikä oli se muutos, jota Meskanen, Lumme ja Sjöblom tavoittelivat ja miksi heidät sen vuoksi olisi savustettu Ilveksestä pois.
Kerro nyt sinä, jos kerran paremmin tiedät. Turha minun on muuten täällä näppäimistöäni pieksää
Tyyppiesimerkki lyhytnäköisestä faniajattelusta. Mutta siitähän nykyinen ahdinkotilakin loppujen lopuksi johtuu, kuten edellä kirjoitin.
Olen myös kirjoittanut useammin kuin kerran, että keskivertokannattajan perspektiivi on kaksi ottelua suuntaansa. Kaksi peräkkäistä voittoa, niin joukkue on Suomen paras ja johdon arvosteleminen ehdottomasti tabu, kaksi tappiota putkeen, niin pelaajat ovat aivan paskoja ja johto ansaitsee kalossinkuvan takalistoon. Lyhytnäköistä sekin.
Missä sitten menee lyhytnäköisen faniajattelun ja huolestuneisuuden raja. Sen voin ainakin vakuuttaa että oma ja monen muunkin fanin turhautuneisuus juontaa kyllä paljon kauempaa kuin parista tappiosta. Se juontaa vuosia jatkuneesta alisuorittamisesta, petetyistä lupauksista, huonosta johtamisesta. Pettymyksestä siihen, että Suomen menestyneimmästä seurasta on tullut suomalaisessa urheiluympäristössä täydellinen huono vitsi. Siihen että kerran Ilves, joka symboloi taitoa, menestystä, voittamista ja kunnianhimoa, on nykyään pelkkä surkea rätti, jolle nauraa koko Suomi. Ja siihen, että tämä on täysin hyväksytty ja haluttu olotila. Sekö tekee fanista keskivertofanin, että on huolissaan seuransa tilasta? Mikä sitten tekee keskivertoa paremman tai huonomman fanin?
Lyhytnäköistä ajattelua on sekin, jos "muutoksella" tarkoitetaan sitä - sehän ajatus jäsen toskalankin kirjoituksesta loppujen lopuksi huokuu -, että pitäisi olla rohkeutta korottaa pelaajabudjettia niin, että saataisiin kokoon "liigakelpoinen" joukkue.
Samalla unohtuu, että täksi kaudeksi pelaajabudjetti nousi jo puoli miljoonaa - ja se on todellinen toivotaan, toivotaan -budjetti. Yksi nykyisen taloudellisen alamäen syitä oli Raipen jäähyväisiä seuranneelle kaudelle koottu liian kallis joukkue. Sitä vastoin meillä ei ole mitään todistetta siitä, että "tarjolla ollut muutos" olisi tuonut mukanaan isompia pelajabudjetteja. Marko Sjöblomkin ehti jo muistuttaa, että hänen aikanaan Ilves ei saa tehdä tappiota. Mahdollisen lisärahoituksen ehtona olisi ollut se, että Sjöblom olisi käynyt pienosakkaiden kukkarolla.
Kolmen miljoonan pelaajabudjetti olisi varmaan ihan kiva, mutta se nyt ei ole se, mitä minä "muutoksella" hain. Liigasta löytyy joukkueita kuten Jokerit, HIFK, Lukko ja Kärpät jotka eivät ole isoista budjeteista huolimatta sanottavammin menestyneet. Sitten on taas HPK tai SaiPa jotka tekevät hyvää tulosta pienellä budjetilla. "Muutos" ei ole mikään synonyymi isolle pelaajabudjetille. Se ei paljoa lämmitä jos ei ole taitoa sitä käyttää.
"Muutos" olisi minun silmissäni sitä, että Ilveksessä lakattaisiin keksimästä tekosyitä ja selityksiä omalle menestymättömyydelle. Seuraan uskallettaisiin ottaa tekijöitä ulkopuolelta ja uskallettaisiin kyseenalaistaa vanhoja toimintamalleja. Alettaisiin vaatimaan enemmän, niin päivittäisessä tekemisessä kuin pitkällä tähtäimellä. Ilveksen toiminnassa tähtäin olisi pidemmällä kuin ensi kuussa. Sitä minä muutoksella haen.
Se on sinänsä ihan mukavaa että Ilves nosti pelaajabudjettinsa täksi kaudeksi ja ainakin vielä tuo riski saattaa kannattaa, kun Ilves on vielä kauden puolivälissä 10 joukossa. Mutta tätä kautta on enää noin neljä kuukautta jäljellä ja ne kuluvat todella nopeasti. Mitäs sitten? Milläs sitten joukkue kasataan, jos ei rahaa ole? Tai milläs joukkueen kasaat, jos kukaan uraansa ajatteleva pelaaja ei Ilvekseen tule, koska täällä seuran taustakuviot sotkevat koko ajan asioita eikä menestymismahdollisuudetkaan kovin ruusuisia ole? Siitä minä olen huolissani pikemminkin kuin vain itkisin isomman pelaajabudjetin perään.
