Niin on kolme viimeistä vuotta putkeen kultaa ollutkin.
Hazardeja varmasti tulee jokaiselle, jollakin vain on kyky ne minimoida toisia paremmin, toisella toisinpäin.
Mikä nyt kenenkä mielestä on paskaa?
Kritiikki ja eriävä mielipide?
Hazardeja:
Alvarez
Tuulola
Ruokonen
Jurmo
Onnistumisia:
Masin
Langhamer
Malek
Stransky
Kodytek
Palve
Baptiste
Tikka
Lancaster
Lööf
Räty
Mäntykivi
Aika vakuuttava lista. Vai kerro toki millä tavalla Koskela on jotenkin poikkeuksellisen hazardialtis?
Foorumilla mennään samaa kaavaa pennasen ja koskelan kanssa.
Loputon usko näyttää yhdistävän täällä molempia.
Samat nimimerkit kaataa paskaa niskaani molemmissa tapauksissa.
Kannattaa lukea sihvosen tarina uudelleen.
Ei nyt varsinaisesti vaadi edes "Johtavan analyytikon" mielipidettä todetakseen että Tappara on onnistunut joukkueensa kokoamisessa varsin hyvin. Se, että toteaa että mestarijoukkue on varsin hyvin kasattu ei tee kenestäkään kiekon syvän päädyn asiantuntijaa.
Koskela ollut jo monta kautta toimessaan.
Perustan kantani nähtyyn, kuten tein myös pennasen suhteen.
Niin, onhan tätä Hölön aikaa pelattukin jo kolme peliä. Kyllä se kaiken tarvittavan tästäkin joukkueesta kertoo.
Todella pitkään olen kirjoittanut;
ei osaa kannujoukkuetta rakentaa.
Vaatii muutakin kuin hyviä yksilöitä, roolittamisen.
Aina jää vajaaksi.
Utjn homma on tuon kokoamisen lisäksi paljon muutakin.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Ja sinä syytät Koskelaa asioista joihin ei voi vaikuttaa kuten vaikka koronaan sairastumisesta, Meskasen isosta loukkaantumisesta tai Kontiolan alkoholismista.
Koskelan aikakaudella ovet käy jatkuvalla syötöllä molempiin suuntiin niin pelaajistossa kuin valmennuksessa.
Ilveksen vaihtuvuus ei ole mitenkään poikkeuksellisen suurta. Samalla tavalla ne ovet Tapparassakin käy, koska siellä tiedetään että joukkueen pitää aina uudistua tietyssä määrin joka kausi. Tapparasta on pantu monta hyvää ja markkina-arvoltaan vielä monelle kelpaavaa pelaajaa mäelle. He ovat ymmärtäneet että pelaajasta kannattaa luopua kun muistot on vielä hyviä. Tällaisia vaikka Jasu, Elorinne, Sählä-Salonen, Davidssonit...
Ei ole punaista lankaa, pelitavallista jatkumoa, peli-identiteetti kadonnut.
Ei ole mitään pohjaa/perustaa mille tätä touhua rakennetaan.
Jälleen lähdetään alusta.
Tällä tavalla on päätyyn pitkä matka.
Matka on pitkä, mutta urheilussa harvoin saa pikavoittoja. Nekin harvat mitkä on olleet kuten TPS 2010, Ässät 2013 ja HPK 2019 ovat jääneet yksittäisiksi tähdenlennoiksi eikä niistä mitään jatkumoa tai dynastiaa rakennettu.
Saa ottaa jälleen talteen.
Koskela ei kannua meille tuo.
Väännetään tämä nyt niin rautalangasta kuin ikinä pystyy:
Liigassa pelaa 16 joukkuetta.
Vain yksi niistä voi voittaa mestaruuden.
16 - 1 = 15
Se tarkoittaa että 15 joukkuetta tulee olemaan sellaisia jotka eivät voita mestaruutta.
Tarkoittaako se siis että liigassa pelaa 15 epäonnistunutta joukkuetta?
Silloin se tarkoittaa myös että liigassa on 15 epäonnistunutta utj.:ta.
Silloin Koskela on ihan yhtä epäonnistunut kuin muutkin utj:t.
Todellakin olen sitä mieltä että naapurissa ollaan monella saralla edellä josta voi, ja kannattaa katsoa mallia.
Tulos näkyy taululla jos ihmetyttää että miksi.
Tuurilla ei naapuri menesty jos joku näin yhä kuvittelee.
Ihanko totta? Ei se silti tarkoita että kaikki mitä Tappara tekee muuttuu kullaksi. Kyllä ne dynastiat aina jossain vaiheessa hiipuu. Niin kävi myös Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä aikoinaan.
Vaati se huipulle pääseminen myös pitkän harjoittelun ja monta kivuliasta tappiota oppia voittamaan ne tärkeimmät pelit. Ja kärsivällisyyttä. Niitä viirejä välttämättä olisi yhtään jos -14 olisi Tapola pantu pihalle. Teikäläisen logiikalla kannu jaetaan jo harjoituskaudella. Näkyykö Tapparassa paljon paniikkia kun harjoituspelit ei ole ollut kovin tuloksekkaita? Ei varmasti koska siellä luotetaan prosessiin.
Tapparalla on suunnitelma, päämäärä ja jokainen osa alue otteessa, vältetään riskit.
Me rimpuillaan yhä toiveikkaiden odotusten kanssa tyyliin ”lähtisköhän näillä” .
Ainahan sitä takaraivossa toivoo olisiko tämä kausi vihdoin se kausi.
Itse uskon kuitenkin kirjoittamaani.
Meillä kokonaisvaltaisesti luodaan liikaa kysymysmerkkejä ja monessa lähdetään taas luomaan täysin uutta.
Koskelan tavaramerkki.
Jos ei vanha tuota menestystä, on lähdettävä luomaan uutta. Me ollaan koitettu ostaa sitä menestystä kopioimalla sitä muualta, ei ole toiminut. Tämä prosessi on aloitettava alusta ja mentävä pitkän kaavan mukaan, koska se on ainut keino saavuttaa menestystä. Yksittäisiä otteluita voi aina voittaa, sarjoja ei voiteta kuin valamalla pohjat kunnolla pitkän kauden aikana.
Onneksi jokainen saa luoda oman näkemyksensä mahdollisuuksista , joukkueesta, toimistosta jne.
Toden näköisesti kauden päätteeksi joku pettyy toista enemmän tai sitten yllättyy toista iloisemmin.
Niin, 15 joukkueen kannattajat pettyy enemmän tai vähemmän.