Pari sivua taaksepäin puhetta Konnan maalista ja sen hehkutuksesta. Minun mielestäni sen hehkutus oli ihan aiheellinen. Se oli se kulminaatiopiste, jossa Ilves nosti itsensä takaisin sinne top-jengeihin johon se kuuluu (tähän viittasi myös se surullisenkuuluisasti väärinymmärretty ”Tärkein on jo saavutettu”). Enää ei olla se sympaattinen altavastaaja jonka suorituksissa katsotaan asioita herkemmin sormien läpi. Sen maalin myötä Ilveksellä altavastaajan paineettomuus muuttui mestariehdokkaan paineiksi. Ja niitä paineita ei pysty käsittelemään muulla kun kokemuksella. Sitä kokemusta tässä kerrytetään, vaikkei sitä uskoisi. Pennanen oli varsin looginen vaihdos sen vuoksi ja kun tämmönen kortti tuli tarjolle, niin pakkohan se oli käyttää. Ja se kortti katsotaan loppuun saakka. Tämä on osa sitä kuuluisaa ”oppimisprosessia”. Tällä kertaa vaan tuo sana merkitsee jotain. Se oli vain sanahelinää Tuokkolan aikana (syyt kaikki tietää, niitä turha tässä käydä läpi). Vituttaahan tämä tilanne nyt ankarasti, mutta tämä on kuitenkin osa sitä polkua joka on valittu ja joka on oikeasti näyttänyt parhaalta sen hetkisen tilanteen mukaan. Jälkiviisaus on niin typerää näissä asioissa, että siihen ei kannata lähteä.
