Tarinankertoja
Luottopelaaja
- Viestejä
- 3 437
Vs: Ilveksen nykytilanne
Tämä vetovoimatekijätutkimus on vähän eri kriteerein tehty. Siinä suuret kaupungit on pohjalla vähän eri syistä. Tossa mittauksessa esim. jos vaikka kaksi 19-vuotiasta muuttaa Tampereelle opiskelemaan ja molempien valmistuttua ja työllistyttyä hyväpalkkaisiin töihin toinen muuttaa pois, niin yhteenlaskettu vaikutus on negatiivinen. Tuossa laskentatavassa kaikki isot opiskelupaikkakunnat kärsivät niitä ympäröiviin kuntiin verrattuna. Jokainen alueelle muuttava korkeakouluopiskelija on positiivinen yhteen indikaattoriin (opiskelijoiden nettomuutto) ja yleensä negatiivinen (valmistuttuaan) kolmeen indikaattoriin (korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto, 25-64-vuotiaiden nettomuutto ja hyvätuloisten nettomuutto). Siksi jos puoletkin paikkakunnalle opiskelemaan tulleista muuttaa pois valmistuttuaan, tuo näyttää tuossa listauksessa negatiiviselta, vaikka se jäljellejäävä puolikas tuokin alueelle pelkkää plussaa.
Tän laskemistavan takia yliopistokaupungit ei olis ton mukaan vetovoimaisia… näinkö tosiaan on?
Näihin vetovoimaisiin siipikuntiin (jotka on tässä tutkimuksessa kärjessä) ei muuttaisi yksikään, jos ei olisi vetovoimaista keskuskaupunkia. On hyvä muistaa, että esim tällä Tre seudulla Pirkkalan työpaikkaomavaraisuusaste on noin 40 %, kun Tampereella se on noin 130%. Pirkkalainen käy Tampereella töissä. Samoin Tampereella on seudun kunnista alhaisin veroprosentti ja vähiten velkaa. Näitä ei ole tossa tutkimuksessa käsitelty lainkaan.
WsQ sanoi:Lisää tutkittua tietoa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001196849.html
Tampere sijalla 131, Lappeenranta 141. Eli yllättävän pieni ero.
Tämä vetovoimatekijätutkimus on vähän eri kriteerein tehty. Siinä suuret kaupungit on pohjalla vähän eri syistä. Tossa mittauksessa esim. jos vaikka kaksi 19-vuotiasta muuttaa Tampereelle opiskelemaan ja molempien valmistuttua ja työllistyttyä hyväpalkkaisiin töihin toinen muuttaa pois, niin yhteenlaskettu vaikutus on negatiivinen. Tuossa laskentatavassa kaikki isot opiskelupaikkakunnat kärsivät niitä ympäröiviin kuntiin verrattuna. Jokainen alueelle muuttava korkeakouluopiskelija on positiivinen yhteen indikaattoriin (opiskelijoiden nettomuutto) ja yleensä negatiivinen (valmistuttuaan) kolmeen indikaattoriin (korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto, 25-64-vuotiaiden nettomuutto ja hyvätuloisten nettomuutto). Siksi jos puoletkin paikkakunnalle opiskelemaan tulleista muuttaa pois valmistuttuaan, tuo näyttää tuossa listauksessa negatiiviselta, vaikka se jäljellejäävä puolikas tuokin alueelle pelkkää plussaa.
Tän laskemistavan takia yliopistokaupungit ei olis ton mukaan vetovoimaisia… näinkö tosiaan on?
Näihin vetovoimaisiin siipikuntiin (jotka on tässä tutkimuksessa kärjessä) ei muuttaisi yksikään, jos ei olisi vetovoimaista keskuskaupunkia. On hyvä muistaa, että esim tällä Tre seudulla Pirkkalan työpaikkaomavaraisuusaste on noin 40 %, kun Tampereella se on noin 130%. Pirkkalainen käy Tampereella töissä. Samoin Tampereella on seudun kunnista alhaisin veroprosentti ja vähiten velkaa. Näitä ei ole tossa tutkimuksessa käsitelty lainkaan.