Vs: Ilveksen nykytilanne
paksukallo sanoi:
Nykyjohdon haluukkus muutokseen. Tämä aiheuttaa eniten ihmetystä, se kuva minkä nämä veijarit ovat itsestään ja toimintatavoistaan luoneet, johtaa välittömästi (ainakin omalla kohdalla) epäilyksiin epärehellisyydestä kun suostuvat luopumaan lypsylehmästään.
Tässäpä taas saamme lukea samaa vanhaa ulkoa opittua epämääräistä mutuilua.
Jälleen kerran: mitä tarkoitetaan 'nykyjohdolla?' Manngardia, Ilves-Hockey Oy:n hallitusta, toimitusjohtajaa vaiko toimiston muuta palkattua väkeä, vaiko näitä kaikkia yhdessä? Voisit myös esittää joitakin todisteita niistä toiminnoista, joiden avulla he pystyvät lypsämään mahoa lehmää.
En epäile ollenkaan, etteikö esimerkiksi Ilveksen hallitus ja myös toimitusjohtaja ymmärrä täysin realiteetit ja myös hyväksy ne. He ovat aivan varmasti yhtä helpottuneita asioiden saamasta käänteestä kuin me kaikki.
Manngardillekin on varmasti mieluisampaa luovuttaa pääomistajuus tamperelaiselle, Ilves-taustaiselle säätiölle kuin jollekin yksittäiselle rahamiehelle. Kun Ilves jälleen alkaa menestyä, Manngardkin saa varmasti sitä arvostusta, jota hän ansaitsee pelastettuaan Ilveksen useamman kerran konkurssilta (ensimmäisen kerran jo 1990-luvun puolivälissä, vaikkei hän edes ollut omistaja.) Silloin Vinnie voi asemoitua hyvillä mielin takavasemmalle nauttimaan mesenaatin asemastaan.
Ainoa porukka, josta itse olen
edes pikkuriikkisen huolissani, ovat nämä Ilves-Hockey Oy:n haudankaivajat: hehän ovat ainoita, jotka jäävät nuolemaan näppejään. Joukossa on todennäköisesti sellaisia, jotka naiviuttaan ovat nielaisseet kaiken, mitä ovat kavereiltaan kuulleet ja netistä lukeneet ja toistavat sitten sitä kuin opetetut papukaijat. He ovat luultavasti iloisia nyt tapahtuneesta käänteestä ja palannevat katsomoon viimeistään siinä vaiheessa, kun joukkokeräys alkaa. Sitä vastoin boikotin puuhamiehille kynnys saattaa olla paljon korkeampi. Heidän voisi kuvitella olla hyvinkin noloja huomatessaan, että muutos voikin tapahtua ilman konkurssia. Ja sitten ovat vielä varsinaiset kuppikuntalaiset, joilla on ihan oma agendansa. Heidän suustaan saanemme kuulla lähiaikoina jotakin sen tapaista kuin "olen mukana, jos ... jos ... jos ..." eli selkokielellä sanottuna: "Jos ja kun en saa omaa agendaani lävitse, jatkan myyräntyötäni Oy:tä vastaan."
Yksi joukkorahoituksen arvokkaista puolista on se, että sen avulla tavoitettaneen myös ne suuret kannattajajoukot, jotka tähän asti eivät ole juurikaan kiinnittäneet huomiota Ilveksen omistajakuvioihin ja jotka eivät ole koskaan edes harkinneet osakkeiden ostamista.
Jos ja kun joukkorahoitus onnistuu ja laajapohjainen säätiö perustetaan, silloin voidaan todellakin puhua Meidän Ilveksestä. Se on Meidän Ilves jopa enemmän kuin vanha Liiga-Ilves.
Ensimmäistä kertaa Ilveksen kohtalo on ihan aidosti kannattajien käsissä. Olemme luomassa sellaista, joka on ainutlaatuista suomalaisessa urheilussa.