Ilveksen pelitapa

[LuikuriTattinen]

Pipalätkää ja kaikilla on kivaa. Viis pelitavasta.

 

[OTP]

Otsikko on kyllä kieltämättä hämäävä, vai osaako joku valaista, että mikä on se Ilveksen pelitapa, jota kaikki pelaajat toteuttavat ?

Ilveksessä on todettu, että on parempi antaa kaikkien pelata omalla tavallansa ja toivotaan parasta.

 

[Simultaanieläin]

Pääsiäisen jälkihöyryissä tulee mieleen eräänlainen muna vai kana -mietelmä. Vaikka peli parani jo ennen koronataukoa, niin eilen pelitapa tuntui toimivan erityisen hyvin, vaikka Spprt on usein pystynyt tukahduttamaan pelimme. Hyökkäykset lähtivät nopeasti ja syöttötarkkuus ja juonikkuus olivat oikein hyvällä tasolla. Jäsen Brooks jaksaa painottaa pelitavan merkitystä esimerkiksi niin, että hänen mukaansa kun pelitapa ei toimi, niin pelaajatkin näyttävät haluttommilta ja väsyneiltä. Entä jos kausaalisuhde toimii myös toisin päin? Väsyneet ja vammojen vaivaamat pelaajamme saivat levätä ja nyt pelitapakin tuntuu toimivan, vaikka sitä ei ole edes pystytty harjoittelemaan kahteen viikkoon.

 

[Tarinankertoja]

nyt pelitapakin tuntuu toimivan, vaikka sitä ei ole edes pystytty harjoittelemaan kahteen viikkoon.

Kattellaas Lukkoa vastaan miten se toimii... Sport ei nyt kauhean hyvä mittari eilen ollut.

Mutta siis pelitavallisia kolmen ja neljän kaistan hyökkäyksiä saatiin aikaseksi ihan kivasti ja käännöt oli nopeita ja liikkeessä oleveille. Puolustuspäässä Spora pidetiin aika tehokkaasti pois ykkössektorilta ja siltä tulleet harvat laukaukset Mäkkäri hoiti hienosti.


.. ja ei, ei tietty harjoiteltu ole, mutta taatusti on zoompalavereita pelaajien kanssa pidetty. Nimittäin Rockwood oli ensimmäistä kertaa kartalla siitä, mitä pitää milloinkin tehdä. Nyt ei lähdetty väärään suuntaan ja väärään aikaan, vaan selvästi pelitilanteita oli miehen kanssa käyty läpi. Ja toki laiturin paikalla pelaaminen muutenkin soveltuu, taas kerran, kanukkisentterille paremmin. Ei se mikään seppä viäkään ole, mutta nyt pelasi osana viisikkoa. ”Kuivaharjoittelukin” tuo näemmä parannusta, ainakin jos nollista lähtee.

 

[T_Kuusisto]

Myrrä sanoi Aamulehdessä, että pelitavasta ei pidetty videosulkeisia karanteenin aikana. Tai siis tarkalleen ottaen näin lehdessä luki:

Ilves-valmennus antoi pelaajilleen ohjeita fyysisen kunnon ylläpitämiseen kotioloissa. Pelitapavalmennusta etänä ei tehty. Myrrä pyrki analysoimaan menneen kauden otteita ja suunnitteli tulevan kauden harjoitus- ja pelitapa-asioita.

Se ei tietysti tarkoita, etteikö yksittäisten pelaajien kanssa olisi asioita käyty läpi.

 

[Seisomisurheilu]

Kyllä Myrrä on hyvin tuonut jo fyysisyyttä peliin, joka siis on täysillä pelaamista. 60 ottelun runkosarjassa se ei ole kovin hyvä taktiikka, koska lepo ja loukkaantumiset. Välillä vaan toivon että liigan runkosarjassa olis vain 44 ottelua, jolloin pelit alkaa olemaan heti tärkeitä.

 

[Simultaanieläin]

Viime aikoina ainakin KooKoo, Ilves ja HIFK ovat tulleet pitkältä tauolta takaisin voitolla ja raikkaalla ilmeellä, vaikka mitään jäällä tapahtuvaa ja etenkään pelitapaa ei ole voitu harjoitella tauon aikana. Ja kuitenkin pelitapadogmaatikoiden mielestä pelitavan merkitys korostuu kevättä kohti mennessä, koska sen pitää kauden mittaan kehittyä, jotta sillä saatava kilpailuetu säilyy. Tiedän, että johtopäätöksiä ei pitäisi tehdä yhden pelin perusteella, mutta pelitapadogmaatikot itse kommentoivat usein heti jonkun pelin jälkeen, miten se osoitti (tuloksesta riippuen) pelitavan toimimisen tai toimimattomuuden. Kuitenkin juuri yhdessä pelissä moni muu asia voi ratkaista; päivän kunto, sairaslista, ottelukohtainen taktiikka ja sen toteutus, motivaatiotekijät (merkityksellinen peli vai ei), maalivadin onnistuminen, sattuma, onni...
Tästäpä muotoilen oman epädogmaattisen pelitapadogmini: toimivan pelitavan merkitys on siinä, että se lisää pitkän sarjan aikana voiton todennäköisyyttä huonompina päivinä, kun edellä luetellut muut tekijät eivät toimi joukkueen hyväksi.

 

[Tarinankertoja]

toimivan pelitavan merkitys on siinä, että se lisää pitkän sarjan aikana voiton todennäköisyyttä huonompina päivinä, kun edellä luetellut muut tekijät eivät toimi joukkueen hyväksi.

Korjasin hieman niin, että nyt se pitää paikkansa.


”huonompina päivinä” nimittäin ei oikein sovi tähän, sillä kentällä on aina kaksi joukkuetta jotka molemmat ovat päivän kunnon, sairaslistan, ottelukohtaisen taktiikan ja sen toteutuksen, motivaatiotekijöiden, maalivadin onnistumisen, sattuman ja onnen alaisia. Joskus molemmilla menee kaikki päin P:tä, joskus molemmilla on huippupäivä...

(huippupäivien määrä on valmennuksellinen asia, eli miten ryhmänjohtaminen onnistuu pääsääntöisesti, miten tunnetaan joukkueen yksilöt ja näiden vire ja miten sitä virettä voidaan parantaa jne. ryhmädynaamiikan psykologiaa)

... joskus sitten toinen on vireessä, toinen ei.

Kaikissa näissä tilanteissa toimiva pelitapa... hyvin opeteltu pelitapa ja pelin rakenteet lisäävät voiton todennäköisyyttä.

Jos sulla on huono päivä, voit tukeutua pelitapaan ja saada mahdollisuuden voittaa, jos kaverilla on huippupäivä, voit taas tukeutua pelitapaan, jos kaverilla on vire pielessä, toimiva pelitapa antaa yksilöille enemmän tilaisuuksia tehdä pelitavanmukaisia toistoja, joista on sitten etua päinvastaisessa tilanteessa, kun maalipaikkoja onkin vaan muutama.

Kaiken mennessä tasan (yleistä varsinkin finaaleissa), se on yleensä yksilö joka ratkaisee.

Siksi onkin harvinaista nähdä esim MM19 kaltaista voittojen sarjaa, koska vastustajilla oli niin paljon parempia yksilöitä kuin Marko Anttila. Mutta yksi asia kallisti pelit aina kuitenkin Suomelle.. hemmetin hyvin sisäistetty, opeteltu ja toteutettu pelitapa.

 

[jurgen]

Ilveksen pelitapa on jo pitkään ollut pitkä päätyyn ja perään. Jos sama jatkuu ensi kaudella, niin Myrrä tai Tillu saa pakata kamppeensa. Ihan karmeeta kattoo.

Niin, ja tämä liittyy sikäli Tapparaan, että siellä ymmärretään jotakin pelitavan päälle.

 

[Brooks]

Kuitenkin juuri yhdessä pelissä moni muu asia voi ratkaista; päivän kunto, sairaslista, ottelukohtainen taktiikka ja sen toteutus, motivaatiotekijät (merkityksellinen peli vai ei), maalivadin onnistuminen, sattuma, onni...

On itsestään selvää, että yksittäisessä pelissä sattumanvaraisuuden merkitys korostuu, muttei pitkässä juoksussa.

Hävisi ManCitykin tänään kotonaan Leedsille. Molemmilla seuroilla toki eliittiluokan valmentaja.

 

[Brooks]

Oli aika huolestuttavaa, että kun naapuri ei eilen sortunut ylipelaamiseen ja oli palannut aika pitkälle Rautakorpi-lätkään (muutamaa tämän kauden Tapparalle tyypillistä merkkausvirhettä lukuun ottamatta), Ilves oli täysin aseeton. Hyökkäyspeli oli lähes olematonta. Pelaajat eivät saaneet minkäänlaista pelitavallista tukea. Kaukalossa oli vain parvi hätääntyneitä pikkupoikia pelaamassa isiään vastaan.

 

[Tarinankertoja]

muokataas viestiä toisaalta tähänkin ketjuun…

Jos nyt eilistä peliä ajattelee, niin Myrrä osui aivan oikeaan, hävittiin fysiikassa. Tappara oli oppinut miten Ilves hyydytetään, samoilla keinoilla, joilla KooKoo on Ahokaan aikana pitänyt meitä kurissa ja nuhteessa.


Eli menemällä kiinni kiekollisiin Ilvespelaajiin jo siniviivan alla. Siis karvata kiekollista iholle ja tehdä avauspelaamisesta kamppailupelaamista. Ja siis niin kun "heti" ennen kuin avausta pystyyn voidaan tehdä. Ja kas, Ilves joutuu avaamaan perinteisesti keskelle, vastustaja on jo puolustusasemissa eikä ylivoimahyökkäyksiin päästä (tai parikertaa päästiin ja tehtiin maali). Sitten lähdetään pelaan pitkää hyökkäystä ja siinä se fyysisyys tulee jälleen eteen.



Lukkopelissä fysiikka riitti hyvin, ja peli olisi voitu jopa voittaa ilman niitä henkilökohtaisia virheitä. Toisaalta Lukko luottaa omaan pelinopeuteensa niin paljon, ettei heillä ehkä ollut edes ajatuksena paineistaa Ilveksen avauspeliä mitenkään erityisesti. Sport ei tehnyt sitä lainkaan ja oli siksi ”kusessa” nopeiden vastahyökkäysten alla.



Mutta se tosiasia, että eilen taktisesti meidän pystyavauksia eliminoimaan tehdyllä pelitavalla saatiin aikaan kamppailu, joka hävittiin fyysisesti on huono merkki. Pelijarein pelitahdilla pitäisi jaksaa painia, ja painia, ja painia, sillä tuomarilinja löystyy jälleen ja roikkuminen, ja kiinnipitäminen ja peruspaini lisääntyy. Jos Ilves eiliseen tapaan hyytyy jo omalla alueella eikä saa oman pelitapansa mukaisia pystyavauksia, niin noutaja tulee fysiikan pettäessä nopeasti. Siis jos yhtään osviittaa antaa 3 pelin viikon viimeisen pelin fyysinen ilme.

 

[Simultaanieläin]

Hienoa analyysiä, mutta edelleen, miten paljon pitäisi tehdä johtopäätöksiä eilisen ottelun perusteella, kun jääharjoittelutauon vaikutus todennäköisesti näkyi nyt viiveellä juuri fyysisyydessä ja luistelussa? Eiköhän pudotuspelit näytä totuuden pelitavan toimivuudesta, jos vähänkään tarpeeksi terve ja määrältään riittävä miehistö saadaan kaukaloon. Uskon, että sinne kaikki taktiset kivet käännetään ja sitten nähdään onko eväitä ja mihin asti.

 

[SearchAndDestroy]

Ilveksen tämän hetken pelitavalla ei ole tulevaisuutta taktisessa sm-liigassa. Tupsukorvien pelitapa nojaa käytännössä ja todellisuudessa avain liigaa sattumanvaraisuuteen tuloksessa kuin myös konkreettisessä tekemisessä.

Sm-liigan korkean taktisen puristuksen sisällä Ilveksen köykäiseen pelitapaan ei sovi missään nimessä edes osittain keskinkertainen joukkue eikä etenkään välttävähköt maalivahdit. Toisin päin kääntäen: alkukauden tärkeimpien pelaajien huippuosaaminen, eräänlainen absoluuttinen sm-liigatason virtuositeetti (etenkin niin Ruotsalainen ja Dostal) oli ehkä se tarvittava turbonapin painallus, jolla Ilves oli sarjassa niinkin korkealla. Tässä toki auttoi myös aina yksittäisen pelit. Olisi tietenkin ollut mielenkiintoista nähdä, että miten Ilveksen alkukauden kokoonpano olisi pärjännyt pitkissä play-off - sarjoissa.

Joka tapauksessa kun Ilveksen terävin kärki lähti, niin Ilves ei sentään romahtanut, mutta tottakai tulostahti hiipui. Sitä ei voi kyllä kieltää, että Ilves saavutti runkosarjassa ehkä eräänlaisen torjuntavoiton, kun se ei kuitenkaan sukeltanut aivan pelätyllä tavalla.

Takaisin pelitavan pureskeluun. Valitulla lähestulkoon pelkällä pystyynpelaamisella ei tulla voittamaan eri rytmeillä pelaavia ja etenkin eri vallalla oleviin pelitilanteisiin reagoivia joukkueita. Ilveksella on työkalupakissaan vain muutamat pelaajilta todella paljon vaativat sapluunat, kun monella taktisesti kypsemmällä joukkueella on monta eri ja toisteisuuteen nojaavaa kiekollista ja kiekotona sapluunaa.

Pidän itse ammattivirheenä, jos kuvitellaan houreisesti, että mm. Petri Kontiolan pitäisi loistaa tämän kauden pelitavalla. Hieman verkkaisen oloinen pelaaja on lähes poikkeuksetta ongelmissa pelkässä pystysuunnan pelitavassa, joka toki siis sopii noin 20+ ikäisille Kanadan nopeille NHL-tähdille, mutta ei missään nimessä sovi etenkään edes hiukkasen dieselmäisille peliä kiekollisina rakentaville pelaajille. Ja kun 5-5 peli ei toimi, niin silloin myös ylivoima on usein heikkoa, vaikka siellä olisi taitotasoltaan absoluuttista kärkiosaamistakin. Joten pelkona on myös Kontiolan tapaisten pelaajien hyytyminen heidän erikoistehtävissään, eli mm. ylivoimapelissä.

 

[Simultaanieläin]

Minä taas olen kallistumassa sille kannalle, että tämän kauden pelaajiston vaihtuvuudella, loukkaantumisilla ja koronatauolla ei pelitapamme todellista iskukykyä ole voitu loppuun asti nähdä. Parhaimmillaan se on toiminut kuitenkin niin hyvin NHL-apujen lähdettyäkin, että olen edelleen toiveikas, ja väitän että pudotuspeleissä vasta lopullinen totuus nähdään.

 

[Tarinankertoja]

Pidän itse ammattivirheenä, jos kuvitellaan houreisesti, että mm. Petri Kontiolan pitäisi loistaa tämän kauden pelitavalla.

Juuri tämän takua pidin hyvänä, ettei Konnaa syksyllä palkattu.. ja Jos pelitavallisesti jatketaan nykyisellä, niin ihmettelen hankintaa ensikaudeksi. Juurikin mainitsemistasi syistä.

Ei myöskään voi olla toimiva ratkaisu, etä rakennettaisiin eri pelitemmolla pelaavia viisikoita. Se kun edellyttäs ettei kukaan ole pois loukkien tak6ua, ja vaikka tämmönen ihme toteutuisi, se ei harjottelun osalta voisi mitenkään toimia...

Joten mikähän ajatus ensikauden pelikirjaksi on?

 

[Brooks]

Ilveksen pelaaminen näyttää juuri siltä miltä sen pitääkin näyttää, kun Meidän peliä ja pystysuunnan lätkää aletaan sekoittaa toisiinsa.

Varmuuden vuoksi muutama selvennys, jälleen kerran. Nykyään monet vetävät yhtäläisyysmerkit hitaan pelaamisen, peruuttelun ja Meidän pelin välille ja katsovat nopean pelin ja kovan karvauksen kuuluvan pysysuunnan kiekkoon. Mutta myös Meidän pelissä pyritään nykyään hyökkäämään mahdollisimman nopeasti ja etenkin keskialueen kiekonriistojen jälkeen myös alivoimaisina. Liigan uhkarohkeimmin karvaavat joukkueet ovat olleet Lukko ja Kärpät. Viisikkoa venytetään ja hyökätään neljällä kaistalla (toki jotkin, kuten Lukko ja TPS, luottavat kolmen kaistan pelaamiseen.) Myös Meidän pelissä puolustetaan nykyään pääosin eteenpäin. Alempia viivelähtöjä nähdään vähän, koska useimmat joukkueet paineistavat ylhäältä.

Oleellisin ero on siinä, että pystysuunnan kiekko on sanan täydessä merkityksessä "omilla vahvuuksilla" pelaamista tai "selkäydinlätkää": kiekollinen pelaaja tekee ratkaisun ja muiden on reagoitava näihin liikkeisiin. Meidän pelissä viisikolla taas on pelaamisessaan selkeät raamit ja ratkaisumallit, joiden puitteissa kiekollinen pelaajakin operoi. Toinen ero on siinä, että pystysuunnan kiekossa voitetaan tilaa (eteenpäin), kun taas Meidän pelissä sekä voitetaan tilaa että luodaan sitä.

Kun pystysuunnan kiekon lähtökohdista lähdetään toteuttamaan Meidän pelin elementtejä, kuten alempia viivelähtöjä, lopputuloksena ei voi olla mitään muuta kuin epäröintiä, epätietoisuutta ja lopulta täydellinen kaaos.

Kontiolan kiinnittäminen herätti itselleni ohikiitäväksi hetkeksi toiveen siitä, että Koskela & Co. olisi ottanut itseään niskasta kiinni ja lähtenyt viemään ensi kauden Ilvestä kiekkokontrollin suuntaan. Mutta muut hankinnat viittaavat päinvastaiseen: Ilves aikoo olla entistäkin nopeampi, suoraviivaisempi ja fyysisempi.

 

[Pika1]

Eilen kyllä Ilvekseltä oli myös bensa loppu.
Fysiikka ei tunnu kestävän kolmea peliä viikossa ja samaa on näkynyt aiemminkin. Onko meidän pelitapa fysiikkaa rasittava, vai onko fysiikkavalmennuksessa menty pöpelikköön?

 

[Paatelainen]

Minä taas olen kallistumassa sille kannalle, että tämän kauden pelaajiston vaihtuvuudella, loukkaantumisilla ja koronatauolla ei pelitapamme todellista iskukykyä ole voitu loppuun asti nähdä. Parhaimmillaan se on toiminut kuitenkin niin hyvin NHL-apujen lähdettyäkin, että olen edelleen toiveikas, ja väitän että pudotuspeleissä vasta lopullinen totuus nähdään.

Se taisi toimia liigan 10 parhaiten NHL-apujen lähtemisen jälkeen? Tälle kaudelle valittu pelitapa lienee pahin tai toiseksi pahin virhe mitä tälle kaudelle tehtiin. Pidän täysin itsestään selvänä, että johdossa on sen verran näkemystä, että siitä luovutaan kauden päätteeksi (jos tämä siis oikeasti on sieltä valittu asia).

 

[Soho]

Se taisi toimia liigan 10 parhaiten NHL-apujen lähtemisen jälkeen? Tälle kaudelle valittu pelitapa lienee pahin tai toiseksi pahin virhe mitä tälle kaudelle tehtiin. Pidän täysin itsestään selvänä, että johdossa on sen verran näkemystä, että siitä luovutaan kauden päätteeksi (jos tämä siis oikeasti on sieltä valittu asia).

Lainojen lähtemisen jälkeen pistekeskiarvo oli 1,35p/p. Että kauhean hyvin ei tosiaan toiminut. Tuommoinen hallittu pudotus edes 1,5 pisteen tasolle olisi tuonut sen verran pisteitä, että nyt odoteltaisiin suht rauhassa poffeja. Nimenomaan niitä oikeita, eikä säälejä.