Ilveksen pelitapa

[Rouhija]

Ilveksen pelitapa on vanhanliiton pakittelua ja keskustan puolustamista. Nähtiin 20-21 Lukkoa vastaan, 21-22 TPSsää ja 22-23 pelsuja vastaan, että sillä ei voi voiteta. Ei päästä edes lähelle. Kaikki muu on toiveajattelua ja paskanpuhumista. Mitä nopeammin päästetään irti takaperinluistelu/seisoskelu pelitavasta, sitä parempi.

Herra joka sanoi viime viikolla, että pisteillä ei ole v****akaan merkitystä. Herätys pikkuhiljaa näytön toisella puolella. Itse en ole ainakaan mitään seisoskelua nähnyt.

 

[IhanJuniori]

Herra joka sanoi viime viikolla, että pisteillä ei ole v****akaan merkitystä. Herätys pikkuhiljaa näytön toisella puolella. Itse en ole ainakaan mitään seisoskelua nähnyt.

Onhan se nyt seisoskelua kun ei pysytty Färjestadin kyydissä kun sellanen 45minuuttia. Siis joukkueen joka on pelannut tuota abaoluuttisen hullua vauhtilätkää sellaisen 10 vuotta ja sen harjoittelu aloitetaan siellä U16 junnuissa.

 

[Sheriffi]

Färjestad näytti viihdyttävän modernin pelitavan.
Jukurit pelaa viihdyttävää kiekkoa.
”Meidän peli” on kaikkea muuta kuin viihdyttävää. On aikansa elänyttä.
Oppia pitäisi ottaa länsinaapurista ja etenkin änäristä.
Liikkuva kiekko, pystysuunnan kiekko, pelinopeus, paineistaminen on nykypäivää.

Rohkenen olla eri mieltä Meidän pelin aikansa eläneisyydestä. Itselleni ei ainakaan tule viimeisen kymmenen vuoden ajalta mieleen yhtään joukkuetta, joka olisi voittanut Suomen mestaruutta ilman, että pelitavan juuret olisivat olleet syvällä Meidän pelissä. Eikä tule kyllä mieleen sellaisia kv-menestystä saavuttaneita Suomen maajoukkueitakaan. Lähin mikä itselleni tulee mieleen, on toissakeväinen Ilveksen pronssi tai Jukureiden hyvä runkosarjasijoitus. Ne eivät kuitenkaan liene sellaisia tyydyttäviä menestyksen etappeja, joita tämä organisaatio tällä hetkellä näkee tavoitteikseen.

Oma puhdas perstuntumani on, että viime vuosina liigassa muutaman joukkueenkin toimesta nähty nopeiden kääntöjen pystysuunnan peli sai saavuttamaansa vähäiseen kevätmenestykseen nähden suhteettoman paljon ihastelua mediassa juuri sen pelin viihdyttävyyden ja sen suoman runkosarjamenstyspotentiaalin vuoksi. Tästä seurasi puheenvuoroja siitä, onko tämä suomikiekonkin tulevaisuus. Kuitenkin tuolla pelillä kerta toisensa jälkeen tie on noussut pystyyn keväällä.

 

[Rantsukoff]

Meidän pelin nerous on tiiviit viisikot. Pystytään puolustamaan tiivisti ykkössektoria. Hyökkäyksiin lähdössä sentteri on tarpeeksi alhaalla, ja pelattavissa. Päästään hyökkäämään hyvillä rytmeillä ja kiihtyvillä vauhdeilla.
Tilanteiden tunnistaminen on myös keskiössä. Jos mahdollista, syvältäkin voi ottaa kiinni, Jos puolustava joukkue pääsee kiekottelemaan paineen pois, asetutaan träppiin.

Todella luottavainen olo Pendon pelikirjaan kevättä ajatellen.

 

[Robert ja Nollakulma]

Rohkenen olla eri mieltä Meidän pelin aikansa eläneisyydestä. Itselleni ei ainakaan tule viimeisen kymmenen vuoden ajalta mieleen yhtään joukkuetta, joka olisi voittanut Suomen mestaruutta ilman, että pelitavan juuret olisivat olleet syvällä Meidän pelissä. Eikä tule kyllä mieleen sellaisia kv-menestystä saavuttaneita Suomen maajoukkueitakaan. Lähin mikä itselleni tulee mieleen, on toissakeväinen Ilveksen pronssi tai Jukureiden hyvä runkosarjasijoitus. Ne eivät kuitenkaan liene sellaisia tyydyttäviä menestyksen etappeja, joita tämä organisaatio tällä hetkellä näkee tavoitteikseen.

Oma puhdas perstuntumani on, että viime vuosina liigassa muutaman joukkueenkin toimesta nähty nopeiden kääntöjen pystysuunnan peli sai saavuttamaansa vähäiseen kevätmenestykseen nähden suhteettoman paljon ihastelua mediassa juuri sen pelin viihdyttävyyden ja sen suoman runkosarjamenstyspotentiaalin vuoksi. Tästä seurasi puheenvuoroja siitä, onko tämä suomikiekonkin tulevaisuus. Kuitenkin tuolla pelillä kerta toisensa jälkeen tie on noussut pystyyn keväällä.

Niin kuin aikaisemmin kirjoitin pelitavalliseen muutoksen ei riitä se, että muutama joukkue Liigassa näin tekee. Jos Suomessa halutaan aidosti muutosta, niin se lähtee seurojen johdosta ja toisaalta myös kannattajien vaatimuksella/tuella. Kyllä ne valmentajat ja pelaajat ihan mielellään pelaavat viihdyttävämpää "high tempo" lätkää kunhan saavat siihen vain "siunauksen". Toisin sanoen kaatua saa kunhan sen tekee vain saappaat jalassa.

Mitä taas tulee siihen, mikä on tämän ns "avain" niin se ei ole mikään hyökkäypelin nopeat käännöt, vaan se millä tavalla puolustetaan. Voimakas karvaus, vahva eteenpäin puolustaminen, mitä suorittavat kummatkin joukkueet jäällä pitää pelin temmon korkealla ja avaa tilanteita kumpaankiin päähän. Jos tuohon päästäisiin, niin kaikki muu käytännössä ratkaisi itsestään. Pelaaminen tulisi enemmän selkärangasta, eikä pelaaja joutuisi miettimään "should I stay or go" tyyppisiä valintoja. Tämä taas nopeuttaa peliä entisestään.

Enivei tähän vaaditaan se, että myös toinen joukkue pelaa samalla tavalla. Se on vähän tekemätön paikka ja eräänlainen pelillinen "harakiri" jos tuolla tavalla lähtee pelaamaan sellaista joukkuetta vastaan, mikä haluaa hidastaa ja rikkoa peliä träpin kautta.

Ilveksestä vielä sen verran, että Ilveksen hyökkäyspelin rakenne on todella mielenkiintoinen ja hieman sekasotkuiselta vaikuttavasta pelistä olen omasta mielestäni löytänyt eräänlaisen toisteisuuden. Nimittäin Ilves pelaa kahdella erinlaisella hyökkäyksen variaatiolla ketjuittain. 1,3 ylittävät keski-alueen hitaammin ja vievät sen hyvin usein jo sisään laidan vierestä ja riippuen toisen aallon optiosta (neljäs hyökkääjä) lähtee liikkeelle pidempi ralli. Vastavaasti 2,4 menevät vahvasti pystysuuntaan. Palve mikä itseni on toisaalta yllättänyt täysin johtaa kenttäänsä hyvin P-Amerikkalaisittain. Jalalla yli keskialueen, joko itse haastaen tai sinisen jälkeen pienellä siirrolla viereen ja kaikilta kaistoilta kohti maalia. Hieman samalla konseptilla ja sattuneesta syystä myös 4.ketju pelaa näin, mutta toki ilman Baun isoa kiekollista vastuuta.

Enivei pelillisesti ei mitään täysin ainutlaatuista tai uutta, mutta hienoa ja harvinaista kyllä. Etuna on, että pelaajat pääsevät pelaamaan enemmän omilla vahvuuksillaan ja toisaalta myös vastustajan on hankalampi reagoida Ilveksen hyökkäyspeliin. Huono puoli tässä tietenkin on siinä, että ketjut ja pelaajisto elävät, joten varmasti tulee myös paljon tilanteita, missä ei olla täysin sillä samalla pelikirjan sivulla.

Voisi kai sanoa, että aika Pendolaista enkä välttämättä pidä kovin kaukaa haetulta, että vie tämän saman maajoukkueeseen asti.

Ihme kyllä ipa1970 on tietyllä tapaa oikeassa mutta ei meidän Ilvestä voi färjedtadiin verrata jotain oppia voidaan ottaa ja tarviikin mutta mitä se on sitten eri asia..kävin muutaman pelin viime vuonna katsomassa ja färjestad pelas jo silloin samalla tavalla kun nyt ja ihan erilaista kiekkoa kun mikään muu SHL joukkue..Tappara nyt yrittänyt paljon matkia..paineistus kiekko vaan on tosi kuluttavaa jos siinäkään ei ole rytmit kunnolla ja jokainen tiedä oman hommansa..pysty suunnan kiekkkoa jo Raipe yritti silloin mut huonoin tuloksin..se eilen opetti hyvin färjestadin pakit toimitti aina kiekkoa maalille eikä koskaan juuri vaihtaneet puolta toiselle pakille..

Niin ja ajattele, että joskus oli aika, jolloin Liigaa pidettiin lähempänä P-Amerikkalaista lätkää ja SHL oli se taktisempi sarja.

Liiga ei voi olla NHL tai edes SHL. Änärin puolella jo kaukalon koko määrittää pelitapaa yhdistettynä pelin viihteellisyyden vaateeseen. SHL on hieman sama, mutta toki variaatiota on enemmän jo puhtaasti isommasta kaukalosta johtuen. Silti isoin tekijä luonnollisesti on paremmat pelaajat. Nopea peli vaatii myös pelaajien taidoilta enemmän, ettei pelistä tule sitä "suunnistajien sählykerhoa" .

Mikä taas Liiga voisi olla ja mistä voisi hakea sitä mallia on NLA. Kyllä sielläkin on joukkueissa se pari kentällistä pelaajia, jotka ovat yleisesti parempia kuin valtaosalla Liigassa. Silti ja onneksi NLA:n säännöistä johtuen puolet joukkueista on natiiveja, ketkä eivät juurikaan ole tai ehkä jopa heikompia taidoiltaan kuin Liigassa. Toisin sanoen kokonaisuutta katsoen materiaalien erot kokonaisuutena eivät ole sitä luokkaa, etteikö Liigassa voisi pelata NLA:n tasoista/tyylistä lätkää.

 

[Meklari]

Ilveksen pelitapa on vanhanliiton pakittelua ja keskustan puolustamista. Nähtiin 20-21 Lukkoa vastaan, 21-22 TPSsää ja 22-23 pelsuja vastaan, että sillä ei voi voiteta. Ei päästä edes lähelle. Kaikki muu on toiveajattelua ja paskanpuhumista. Mitä nopeammin päästetään irti takaperinluistelu/seisoskelu pelitavasta, sitä parempi.

Nyky Ilveksellä tai sen pelitavalla ei ole kyllä mitään samaa jonkun 21 sarjan kanssa ihan ylivoimaista Lukkoa vastaan ja aika hyvin vähän samaa myös tuon Tps sarjan kanssa. Mielestäni ollaan tuosta Pelsut sarjastakin muuttunut pelitavallisesti. Vaikka sitä sarjaa ei pelitapaan hävitty vaan voitettiin maaliodottomat ja hävittiin heikkoihin yksittäisiin tilanteisiin kuten a-luokan maalipaikkojen sössimiseen ja puolustuksen virheisiin.

 

[ADX_03]

Jännästi Pendo mainitsi viime Ilves+ haastiksessa, että kuinka jotkut pelaajat kesken pelin alkavat pelaamaan jotain täysin muuta peliä, kun mitä pitäisi. Tjsp.

 

[tynamo]

Viikonlopun pelit katselleena sitä edelleen miettii, mitä valmennus tavoittelee? Mikä se Ilveksen pelitapa tai pyrkimys on? Sekavaa ja väsyneen oloista pyörimistä vailla kamppailuvalmiutta kummassakaan päässä.

 

[LuikuriTattinen]

Olenko yksin näkemyksen kanssa, että Ilveksen viisikko on käytännössä missä sattuu, kun pitää syöttää ja syötöt tulee pysähtyneelle pelaajalle, saman ongelman kanssa painittiin pari kolme kautta sitten myös?

 

[Grinder]

Viikonlopun pelit katselleena sitä edelleen miettii, mitä valmennus tavoittelee? Mikä se Ilveksen pelitapa tai pyrkimys on? Sekavaa ja väsyneen oloista pyörimistä vailla kamppailuvalmiutta kummassakaan päässä.

Väsynyt ulosanti voi kieliä kovasta harjoittelusta. Pelitapa ymmärtääkseni edelleen vaiheessa. Puolustusta ei ole sementoitu. Puolustukselliset puutteet lienee haitata pelin käynnistämistä.

 

[Grinder]

Olenko yksin näkemyksen kanssa, että Ilveksen viisikko on käytännössä missä sattuu, kun pitää syöttää ja syötöt tulee pysähtyneelle pelaajalle, saman ongelman kanssa painittiin pari kolme kautta sitten myös?

Ajoituksesta on puhuttu paljon. Selvästi ei natsaa vielä.

 

[LalaTa]

Voin olla pahasti metsässä, mutta jokin kaava tässä näyttää olevan kun "huonompia" joukkueita vastaan ollaan väsyneellä jalalla ja sitten niiden oletettujen päävastustajien kanssa putki kulkee ja ajatus pelaa kuin taikaiskusta.

Tahtoo sanoa, että eiköhän siellä ole kova reeni päällä kevään pelejä ajatellen, ja sen takia uhrataan/riskeetataan näitä "merkityksettömiä" pelejä tuloksen osalta, koska Saipan ynnämuut kanssa tuskin tullaan kisaamaan kotiedusta ja vaikka kaikki pisteet on yhtä tärkeitä, niin vielä tärkeämpiä on saada pisteet esimerkiksi Tapparalta ja Hifkiltä koska niillä pisteillä saadaan isompi ero aikaan samoista runkosarjasijoista taistellessa.

Joukkue on jo useasti näyttänyt, että silloin kun pelaajilla on ajatus ja jalat mukana pelissä, ollaan ihan kärkikastia (CHL mukaan luettuna). Ja sitten on tietty nähty totaalisia pannukakkuja, mikään ei toimi. Silti luotto on suuri, että vuodenvaihteen paikkeilla aletaan nähdä sitä kärkikastiesitystä peli toisensa jälkeen. Sylettää tosin viikonlopun kaltaiset esitykset, vaikkei niistäkään ilman pisteitä jääty.

 

[Robert ja Nollakulma]

Mihin Suomi-kiekko on menossa? Tuleva Leijonat-luotsi Antti Pennanen linjaa: "Jos se ei kaikille maistu, ei se mua haittaa"

Leijonat on takonut kovaa jälkeä viimeisten 10 vuoden aikana kansainvälisillä näyttämöillä. Samoin Nuoret Leijonat ja Pikkuleijonat. Mutta mitä jatkossa? Mihin Suomi-kiekko on menossa? Aiheeseen vastaavat muun muassa Antti Pennanen, Ville Peltonen, Tommi Miettinen, Olli Salo ja Tommi Niemelä.

www.mtvuutiset.fi

Siinä nyt iso osa Liigan valmentajista hyvin tiivistää, mitä itse on tullut jo muutaman vuoden jauhettua.

Tekstistä vielä muutama iso pointti:

"Suomen kansainvälinen menestys on verhoutunut identiteettiin. Yhteistyöjääkiekkoon, josta on käytetty tuttavallista termiä ”Meidän peli”."

Eli vielä kerran Meidän peli ei ole mikään pelitapa!

"– Uskon, että Suomi-kiekko on menossa ja on jo mennyt siihen suuntaan, että kaukalossa luistellaan enemmän ja uskalletaan antaa painetta. Niin, että tulee otteluita, missä pelaajat luistelevat enemmän etu- kuin takaperin, KooKoon päävalmentaja Olli Salo sanoo MTV Urheilulle."

"Toivon, että suomalainen jääkiekko uskaltaisi ottaa sellaisia askeleita, missä peliä nopeutettaisiin valintojen kautta. Niin, että peli ei pysähtyisi niin paljoa, mitä se on nyt tehnyt. "

"Niin, että pelaajat tekevät suhteessa vähemmän passiivisia puolustusvalintoja – ihan ensimmäisinä ratkaisuinaan, Pelicansin päävalmentaja Tommi Niemelä niputtaa."

Toisin sanoen mitkään nopeat käännöt tai viivelähdöt eivät määritä mitään tiettyä pelitapaa, vaan ovat seurausta vastustajan tavasta puolustaa.

 

[SearchAndDestroy]

Erinomainen juttu tämä "hymyilevän krutsevin" valinta päävalkuksi. Tuskin edes valkuksi mikään ihan täysi mul*ku. Pelitapa ei tule muuttumaan juurikaan, joten Pentan käynnistämä prosessi jatkuu !

Tosiaan, Ilves toimi nyt kerrankin erittäin johdonmukaisesti. "Smiles" eittämättä jatkaa Pentan aloittamaa prosessia pelitavan muutoksessa nähtyyn suuntaan. Nyt Ilves on kuin tosiaan se entinen tapolan tapu. Sehän näyttää hieman sellaiselta dieselmäiseltä pelinrakenteluna ja taas kiekottomana peli ilmineeraa tarkkaa ja tiivistä keskialueen tukkimista. Melko passiivisen oloinen "odottelu" antaa myös mahdollisuudet viekkaisiin kyttäilyläpiajoihin, kun yksi pelaaja voi maalirottamaisesti nuuskutella läpiajomahdollisuuksia. Pystyyn hyökkäävät joukkueet rikkovat viisikon tiiveytensä nopeasti ja siihen repaleisuuteen on sitten hyvä iskeä.
Ja Ilveksen pelitavassa on useampi rytmi ja pelaaminen ja sen eri tilannetyökalut pyrkivat vastaamaan tilanteisiin niiden vaatimalla tavalla.

Totta kai Ilveksellä on myös komponentit ajoittaiseen syvälle singottuun prässäämiseen ja siten mm. kiekon riistoihin vastustajan päässä, kunhan tilanne on aina tälläiseen todella otollinen. Eli asioita tehdään ilman mänttimäisiä turhia riskejä. Itseasiassa Ilves on ollut hyvä juuri näissä hyökkäyspään riistoissa. Kun niistä saadan kiekko, niin tilanne maalille syntyy todella nopeasti. Vaikkapa joku Ixa kyllä iskee maalin vaikka mistä vaikeasta "korposta", kunhan sinne lätkä toimitetaan.

Mikäli llves olisi langennut näihin kansan syvien rivien fanittamiin "mieliteko-valmentajiin", niin sitten olisi melkovarmasti ja täten poukkoilevasti palattu "nopeaan" pystykiekkoon. Mitä taas mm. tapun "parta" nyt peluuttaa ja sitä lähes samaa yritti Myrrä niillä markan pelikirjasivuillansa mitä nähtiin. Tokisen "parran" kirjassa viisikko on tiivimpi, orgaisoidumpi sekä peliteot ovat jopa toisteisempia kuin se oli Myrrällä. Tästä parralle hatunnostoa. Siltikin "parran" ongelmaksi koitunee (ja on jo muutaman kerran koitunut) joukkueen kollektiviinen väsyttäminen päättömässä polvihousupoikajuoksussa ja viisikkojen repimisessä vain täyteen reikiä. Tuollaisen jälkeen he ovat aseettomia niitä vastaan, jotka ovat jaksaneet ensin pelata maltilla tiiviin puolustuksen kautta ja sen jälkeen sitten aloittavat tekemään laadukkaita eri rytmisiä hyökkäyksiä ja pelaavat myös pitkiä päätymylleröintejä.

Ilveksen pelitapaprosessi on kuitenkin vasta alussa. Timantisoituminen voi viedä vielä hyvinkin 1-2 kautta.
Mielestäni Pentan virhe Ilves -pestin alussa oli jatkaa ja tai jotenkin vain osin kannibalisoida Myrrän pelitapaa sen sijaan, että olisi kylmän viileästi aloittanut heti totaalisen pelitapamuutoksen. Siinä meni miltei kausi hukanteille ! Joka tapauksessa näyttää myös siltä, että Ilveksen johto tajusi Myrrän aikana, että se sekavanlainen ja toivioajattelun täyteinen "max - attack " - pelitapatie ei vie paratiisiin. Jotenka sitten otettiin Penta messiin ehdoilla, että miekkonen aloittaa Ilveksessä heti kesken kauden, mutta saa sitten loikata halutessaan kesken sopsun maajoukkue - dippadappapippaloihin, mikäli sieltä kimallereunaista pahvia tarjotaan. Onneksi Ilves oli nyt järjissään ja teki (todennäköisesti) pääkoutsipahvin samanlaisen pelitapaideologian herralle, mitä Penta on ollut.

 

[LalaTa]

Eikös apukoutsit ole Niemelälle entuudestaan tuttuja, muistelenko omiani että tämmöstä olisi joskus jo aiemmin kirjoiteltu kun porukalla pähkittiin että voisiko se Hymypoika olla seuraava koutsi ja että apukoutsit tätä ajatusta tukisi?

Sitä vaan mietin tuosta Ilveksen pitkäjänteisyydestä, että oliko Pennasen lähtö majuun jo ns. varma keissi kevään korvilla, kuten myös Niemelän kanssa tuleva soppari Pendon lähdön jälkeen, ja sitä silmälläpitäen hommattiin ne apukoutsit (jotka varmasti myös Pennaselle sopi) valmiiksi keväällä? Jatkumoa nääs.

 

[Simultaanieläin]

Melko passiivisen oloinen "odottelu" antaa myös mahdollisuudet viekkaisiin kyttäilyläpiajoihin, kun yksi pelaaja voi maalirottamaisesti nuuskutella läpiajomahdollisuuksia.

Ööh ei kai Pennasen träpissä yksi pelaaja voi nuuskutella mitään kun ideana on tiivis viisikko, lyhyet etäisyydet ja "ansan sulkeminen" koordinoidusti muiden viisikon pelaajien tekemisiin reagoiden (klišeemäinen viisikko samassa tv-kuvassa)?
Sen sijaan Parran ja Myrrän pystysuunnan kiekossa nuuskuttelu hyvinkin onnistuu. Esimerkiksi Ismo Lehkonen on tuosta puhunut, että Sihvosen kritiikki yhden pelaajan "pölhäkustaana" karvaamiseen on aiheetonta, koska joka tapauksessa pelin alla on senkin jälkeen aina neljä pelaajaa. Lisäksi tuo yksi pölhäkustaa pitää vastustajan viisikon varpaillaan ja ylipäänsä ei Lehkosen mukaan pitäisi pelätä ylivoimahyökkäysten antamista vastustajalle (etenkin jos itsellä on sarjan paras maalivahti kuten meillä viime kaudella ja Tapparalla tällä kaudella), koska jos ylivoimahyökköys kääntyy taas vastasuuntaan, on se hyvä maalimahdollisuus itselle.
Ylipäänsä Ilves-Tappara asetelman kääntyminen pelitavallisesti päälaelleen on herkullinen asetelma, jossa mitataan myös epäsuorasti Sihvosen ja Lehkosen näkemyksiä. Voidaan mahdollisesti tehdä päätelmiä, johtuiko Ilveksen hyytyminen ja Tapparan tason nosto loppua kohti viime kausilla pelitavasta vai materiaalista, koska kyllähän Tapparan tämän kauden materiaali taitaa olla vielä parempi pystysuunnan kiekkoon kuin Myrrällä oli.
Sellainen huomio vielä, että vaikka vastahyökkäysmaalit nopeista käännöistä ovat meillä ehkä vähentyneet, niin aivan upeita suorahyökkäysmaaleja meillä on ollut. Esimerkiksi kaksi eilen ja Färjestad-pelin kolmannessa erässä. Tosin en maallikkona osaa arvioida miten paljon ne liittyvät suoraan pelitapaan.

 

[SearchAndDestroy]

Ööh ei kai Pennasen träpissä yksi pelaaja voi nuuskutella mitään kun ideana on tiivis viisikko, lyhyet etäisyydet ja "ansan sulkeminen" koordinoidusti muiden viisikon pelaajien tekemisiin reagoiden (klišeemäinen viisikko samassa tv-kuvassa)?
Sen sijaan Parran ja Myrrän pystysuunnan kiekossa nuuskuttelu hyvinkin onnistuu.

Ei siis niinkään trapissa, vaan silloin kun puolustetaan joko omassa päässä ja tai saadaan riisto omassa päässä.
Tai, miksei myös siinä oman siniviivan molemmin puolin. Tietenkin riippuen tilanteesta miten niin oma ja vastustajan viisikko ovat asettuneet. Kyllä tapolat saivat mm. Ilvestä vastaan useamman läpiajon (tai jo aikaisemminkin), kun puolustivat ensin viidellä, sitten neljällä ja yksi viisikosta haisteli jo läpiajoa. Tämähän on vain toki harvaan aktivoitu tehokeino, kuin jokin yksittäinen efekti, mitä aika-ajoin voi käyttää hyväkseen.

 

[Tarinankertoja]

Toisin sanoen mitkään nopeat käännöt tai viivelähdöt eivät määritä mitään tiettyä pelitapaa, vaan ovat seurausta vastustajan tavasta puolustaa.

No vertaapa sitten Myrrän (Ojanen) peliä vs. nyt Pennasen? Ihan samoja vastustajia samoine tapoine puolustaa on ollut, joten onko se määrittänyt Ilveksen tapaa pelata?





Aivan, ei mitenkään.

Myrrä luotti nopeaan kääntöön ja kiekon toimittamiseen avoimelle jäälle, josta sen oleteltiin nopeammalla luisteluliikkeellä olevana saatavan omaan haltuun. Samoin maalia yritettiin heti siniviivanylityksen jälkeen. Tätä kutsuttaan yleisesti ”pystysuunnankiekoksi”.



Pennasen Ilves taas ottaa viiveen, pyrkii ylittämään keskialueen rintamassa ja jos laatumaalipaikka ei synny heti sinisen jälkeen, kiekko viedään kulmaan ja laitaan ja pyritään pelaamaan pitkää hyökkäystä. Tätä kutsutaan suomessa aika pitkälti termillä "meidän peli" ja tämän tavan pelata paras esimerkki oli Tapolan Tappara.



Onko mikään pelitapa 100% jotain tiettyä tapaa pelata ja sisältyykö niihin mitään variaatiota.. no totta -tussa sisältyy. Mutta kutsut sinä asiaa pelilliseksi identiteetiksi tai minä pelitavaksi, on täysin saivartelua ja metakeskustelua kun keskustelun sisällön luulisi pelitavoista puhuttaessa olevan siinä... pelitavassa.. ei siinä, millä nimellä sitä kukin kutsuu.



Ja EI, vastustajan tapa puolustaa ei sanele hyökkäävän joukkueen valintoja pelitavallisesti. Hetkellisesti kentällä tapahtuviin tilanteisiin se vaikuttaa, mutta pelitavallahan tarkoitetaan sitä sapluunaa, jolla valmennus kehoittaan pelaajia reagoimaan tunnistamiinsa tilanteisiin kentällä, sekä opettamaan niitä tilanteiden tunnistamisia peilautuen tapaan, jolla joukkueen halutaan pelaavan.

 

[Robert ja Nollakulma]

No vertaapa sitten Myrrän (Ojanen) peliä vs. nyt Pennasen? Ihan samoja vastustajia samoine tapoine puolustaa on ollut, joten onko se määrittänyt Ilveksen tapaa pelata?


Aivan, ei mitenkään.

Myrrä luotti nopeaan kääntöön ja kiekon toimittamiseen avoimelle jäälle, josta sen oleteltiin nopeammalla luisteluliikkeellä olevana saatavan omaan haltuun. Samoin maalia yritettiin heti siniviivanylityksen jälkeen. Tätä kutsuttaan yleisesti ”pystysuunnankiekoksi”.



Pennasen Ilves taas ottaa viiveen, pyrkii ylittämään keskialueen rintamassa ja jos laatumaalipaikka ei synny heti sinisen jälkeen, kiekko viedään kulmaan ja laitaan ja pyritään pelaamaan pitkää hyökkäystä. Tätä kutsutaan suomessa aika pitkälti termillä "meidän peli" ja tämän tavan pelata paras esimerkki oli Tapolan Tappara.

Ehkä nyt hieman missasit pointin. Yleinen pelitapakeskustelu foorumilla on hyvin pitkälti ollut viime aikoina meidän peli vs pystysuunta & viivelähtö vs nopea kääntö. Oikeastaan missään kohtaan keskusteluun ei ole noussut isoin pelitavallinen eroavaisuus muihin kiekkokulttuureihin (NHL/NLA/SHL) mikä on siinä miten pelataan ilman kiekkoa. Taas tuo seikka yhdistettyna toki myös kaukalon kokoon on isoin asia, mikä muokkaa itse peliä = pelitapaa isossa kuvassa.

Ihan esimerkkinä tuo Maikkarin haastattelu, niin kiekottomasta pelistähän siinä pääasiassa puhutaan ja epäsuorasti siitä, mihin halutaan täällä muutosta. Jos tuo pelitavallinen muutos saataisiin valtavirraksi Liigassa, niin epäilemättä se toisi muutoksen myös kiekolliseen peliin = nopeuttaen sitä. Ja tämä oli tuon lauseen pointti, mitä nyt tulkitsit ehkä hieman väärin.

Jos taas mennään yleiseltä tasolta Ilvekseen, niin kiekollinen pelitapahan muodostuu hyvin pitkälti sen kautta, mikä tukee eniten joukkueen rakennetta maximoida laadukkaiden maalipaikkojen määrä. Taas tässä tullaan myös siihen, mikä on joukkueen kyky pelata prässäävää tai träppäävää joukkuetta vastaan. Eli kyllä oma kiekollinen pelitapa määräytyy myös sen mukaan, mikä on yleinen kiekoton tapa pelata jääkiekkoa.

Mitä Myrrään tulee, niin kyllähän siellä viime kauden alussa yritettiin tuoda mukaan enemmän kiekkokontrollia ja viivelähtöjä, mutta tätä ei oikein saatu toimimaan. Yksi syy tähän oli, ettei pakkien kiekollinen taito ja jalka tukeneet viivelähtöjä kovan prässin alla. Hyvänä esimerkkinä viime kauden CHL-matsit. Tämän taas Pennanen ymmärsi ja suoraviivaisti tai palautti Ilveksen peliä kauden 21-22 suuntaan. Niin kuin muistat tämä havainto tehtiin ensin täällä muistaakseni myös teikäläisen toimesta ennen kuin myös media otti tästä kopin ja mistä ainakin osittain Sihvonen jaksaa vieläkin höpöttää.

Mitä taas tulee tuohon boldattuun kohtaan, niin tässä tullaan siihen ratkaisevaan tekijään toimiiko pelitapa vai ei. Nimittäin siihen kuka tuon päätöksen jäällä tekee ja miten hän tulkitsee maalipaikan ja laatumaalipaikan?
Niin kuin olen muutamaan kertaan jo kirjoittanut, niin kyllä Ilveksessä tehdään aika useinkin kiekollisia ratkaisuja, missä tilanteen ensimmäinen kuva ei ole laatumaalipaikka, vaan puhtaalla haastolla siitä yritetään tällainen siitä luoda. Enivei näissä on hyvin pitkälti vaikuttaa pelaajan omat ratkaisut, mitä taas pelitavalla halutaan tukea ja tietenkin myös sitä, että muut pelaajat ympärillä toteuttavat ainakin ajatuksen tasolla samaa suunnitelmaa. Taas kun tullaan takaisin kiekottomaan peliin, niin siinä vastaavasti pelitapa on huomattavasti selkeämpi ja ohjeistetumpi, mikä myös tarkoittaa sitä, että tuossa valmentajan merkitys vaikuttaa itse peliin korostuu huomattavasti. Ihan esimerkkinä vaikka Niemelän mainitsema Gegenpress, joten myös jalkapallomiehenä ymmärrät hyvin tuon pointin.

Onko mikään pelitapa 100% jotain tiettyä tapaa pelata ja sisältyykö niihin mitään variaatiota.. no totta -tussa sisältyy. Mutta kutsut sinä asiaa pelilliseksi identiteetiksi tai minä pelitavaksi, on täysin saivartelua ja metakeskustelua kun keskustelun sisällön luulisi pelitavoista puhuttaessa olevan siinä... pelitavassa.. ei siinä, millä nimellä sitä kukin kutsuu.

Aamen! Juuri tuotahan minä olen täällä yrittänyt sanoa, mutta jos olet yhtään seurannut keskustelua, niin tästä on tehty hyvin mustavalkoista täällä ja myös muualla.

Niin ja puhutaanko sitten identiteetistä, pelitavasta tai vaikka taktiikasta, niin saattaa tosiaan olla sitä metakeskustelua. Silti näkisin, ettei ole mitenkään aiheetonta huomattauttaa, että se sisältö on huomattavasti enemmän kuin meidän peli ja pystysuunta. Vähän niin kuin keskuteltaisin koko kakusta, mutta ei maisteta kuin kermavaahtoa päältä.

Ja EI, vastustajan tapa puolustaa ei sanele hyökkäävän joukkueen valintoja pelitavallisesti. Hetkellisesti kentällä tapahtuviin tilanteisiin se vaikuttaa, mutta pelitavallahan tarkoitetaan sitä sapluunaa, jolla valmennus kehoittaan pelaajia reagoimaan tunnistamiinsa tilanteisiin kentällä, sekä opettamaan niitä tilanteiden tunnistamisia peilautuen tapaan, jolla joukkueen halutaan pelaavan.

Niin en tiedä onko tämä sitten muna vai kana kysymys vai enemmänkin, miten tulkitaan pelitapa ja taktiikka. Enemmän se on ehkä niin, että Liigassa pelitapa voidaan määrittää liikaa niiden tiettyjen pelillisten normien mukaan. Tyyliin "kun ne tekee noin te teette noin" . Tässä taas tullaan siihen, mitä todennäköisesti kaikki huippuvalmentajat ainakin haluaisivat tehdä, eli vastustajalta ei löydy vastausta sen "ne tekee" jälkeen.

Harmi vaan kun meillä on hyvän keskustelun pohjat olemassa, mutta todennäköisesti omasta heikosta kirjallisesta tuotannosta johtuen ei olla tulkinnallisesti täysin samalla sivulla. Koska itse en edes usko, että me oikeasti näistä asioista edes kovin eri tavalla ajattelemme.

 

[jalkakynä]

Eilinen ottelu valoi lisää uskoa. Ilves tulee olemaan kaiken järjen mukaan ihan helkutin kovassa pelitavallisessa tikissä helmikuun tammikuun jälkeen.
Ilveksen pelitavassa on niin monta erinomaista asiaa, että en oikeastaan tiedä mistä aloittaa. Ehkä tärkein on sen moniulotteisuus. Pelaajat oppivat tunnistamaan tilanteita yhdessä entistä paremmin ja paremmin. Naapuri jatkaa päätöntä luisteluaan ilman mitään sentteripelaamista. Ja meillä Palve hakee ihan helkutin upeasti vaikeissakin paikoissa keskustaan ja jakaa siitä maukkaita syöttöjä laitureille täyteen vauhtiin. Minä uskon Oikeasti Tämän Olevan Se Kausi. Hyvä Ilves!