Maaottelutauko on mitä mainioin ajankohta ottaa ensimmäistä katsausta erikoistilannepörsseihin. Aloitetaan alivoimasta.
aika=kokonaisaika alivoimalla AV- tarkoittaa kuinka monta kertaa pelaaja on ollut jäällä maalin aikaan. Aik / O = ottelukohtainen keskiarvo. - / min tarkoittaa, kuinka tiiviiseen tahtiin näitä miinusmerkintöjä on tullut
| Aika | O / AV- | Aik / O | - / Min |
Friman | 51:23 | 18 / -4 | 2:51 | 12:51 |
Latvala | 50:46 | 18 / -4 | 2:49 | 12:42 |
Borg | 42:05 | 18 / -6 | 2:20 | 7:01 |
Nättinen | 41:48 | 18 / -6 | 2:19 | 6:58 |
Parikka | 39:28 | 18 / -6 | 2:11 | 6:35 |
Bau | 25:21 | 12 / -2 | 2:06 | 12:41 |
Björkqvist | 24:35 | 13 / -2 | 1:53 | 12:28 |
Väisänen | 21:06 | 12 / -1 | 1:45 | 21:06 |
Pelli | 17:18 | 18 / -3 | 0:57 | 5:46 |
Najman | 15:30 | 18 / -2 | 0:51 | 7:45 |
Rautanen | 14:38 | 18 / -1 | 1:27 | 14:38 |
Könönen | 10:12 | 18 / -1 | 0:36 | 10:12 |
- Frimanin ja Latvalan edellinen miinus tuli Porissa kierroksella 8. Tuon ottelun jälkeen pari on pelannut noin 26 minuuttia olematta kertaakaan jäällä av-maalin aikaan. Kaudesta 21-22 alkaen yli 2 minuutin keskiarvolla pelanneista pakeista paras suoritus on ollut Mašínin 21:26 kaudella 22-23. Nämä Niken ja Latvalan suoritukset olisivat sijoilla 2 ja 3
- Hyökkääjien osalta kärki pelaa nyt näitä tilanteita hieman aikaisempaa enemmän. Viime kaudella kärkien peliaikakeskiarvo oli melko tasaista: Virtanen 1:59, Grégoire 1:53, Bau 1:49, Päkkilä 1:49, Ikonen 1:36. Ilveksen alivoima-aika ottelukohtaisella on muuten tasan sama 5:12 kuin viime kaudella. Toisin kuin viime kaudella niin nyt tuolla ei erotu sellaista negatiivista kahden kerroksen väkeä, kun Kodýtek, Suomi ja Palve olivat todella rumasti pakkasella tuossa tilastossa.
- Könösen av-vastuu alkoi vähenemään selvästi Väisäsen leiriltä paluun jälkeen. Myös Najmanin av-rooli on ollut hiipumaan alun jälkeen. Kelpo lukemia hyökkäjiltä, mutta muilla osa-alueilla tarvittaisiin monelta paljon enemmän
Ylivoimapörssiä. YVL tarkoittaa ylivoimalla suoritettuja laukauksia, ensin maalille menneet ja sitten kaikki laukaukset. Laukaisutahti otettu kaikista laukauksista
| YVP | YV +/- | YV+ / min | YVP / Min | YVA / O | YVL | L / Min |
Lööke | 18 2+7=9 | +12-0 | 4:16 | 5:41 | 2:50 | 6/17=35% | 3:00 |
Suomi | 17 3+5=8 | +11-0 | 4:24 | 6:04 | 2:51 | 9/12=75% | 4:02 |
Mäntykivi | 18 2+5=7 | +12-0 | 4:19 | 7:05 | 2:53 | 5/11=45% | 4:43 |
Johansson | 14 4+2=6 | +9-0 | 4:15 | 6:22 | 2:44 | 14/26=54% | 1:28 |
Stránský | 17 2+2=4 | +4-1 | 7:39 | 7:39 | 1:48 | 4/4=100% | 7:39 |
Pelli | 18 1+1=2 | +3-0 | 8:21 | 12:32 | 1:24 | 5/7=71% | 3:35 |
Najman | 18 0+2=2 | +10-0 | 5:02 | 25:09 | 2:48 | 6/13=46% | 3:52 |
Meskanen | 13 0+1=1 | +2-1 | 8:07 | 16:13 | 1:15 | 5/8=63% | 2:02 |
Gazda | 16 0+1=1 | +2-1 | 15:58 | 31:55 | 2:00 | 5/16=31% | 2:00 |
Nättinen | 18 0+0 | +2-1 | 14:58 | | 1:40 | 5/6=83% | 4:59 |
Könönen | 17 0+0 | +1-0 | 7:06 | | 0:26 | 0/0 | 0 |
Björkqvist | 13 0+0 | +1-1 | 16:29 | | 1:16 | 2/2=100% | 8:15 |
Borg | 18 0+0 | +1-0 | 4:11 | | 0:14 | 0/0 | 0 |
Ratinen | 14 0+0 | 0-0 | - | | 0:56 | 3/6=50% | 2:11 |
- Iso on ero ykkös- ja kakkosnyrkkien välillä. Jotenkin kuvaavaa, että osa tuosta meinaa olla jopa miinuksen puolella. Viime kaudella 18 kierroksen jälkeen eniten yv-plussien kärki näytti tältä: Suomi +8, Ikonen +8, Kodýtek +7, Stránský +7, Lancaster +6, Pelli +6, Palve +5, Mäntykivi +5, Nyman +4, Könönen +3
- Lööken sihdissä erittäin paljon parantamisen varaa, liikaa vetoja jää menemättä maalille. Sama juttu Great Gazdan kanssa
- Ykkösylivoimassa pelataan kyllä erittäin korostuneesti Johanssonin laukauksen kautta. Viime kaudella peliaikaan suhteutettuna aktiiviisin laukoja oli Ikonen ja Nyman lukemilla 2:39. Pakeista Clendeningillä oli 2:56, Nikulla 4:54, Lancasterilla ja Pellillä 2:50
- Najmanin +10 suhteessa kahteen tehopisteeseen on kyllä räikeä ero. Mesellä oli viime kaudella myös jonkin verran eroa noissa, mutta se tuli enemmän tuolta maskipelaamisen ja irtokiekkojen kaiveluiden kautta
Loppuun vielä Sesepörssi eli hankitut ylivoimat. Könösen Juse on eniten hankkinut ylivoimia Ilvekselle alkukaudesta. Tämähän on perinteisesti ollut Mäntykiven Mänän leipälaji: Tähtimerkintä tarkoittaa salomon-tuomiota:
Pelli 3-0=+3
Könönen 6-4=+2
Bau 4-2=+2
Meskanen 4-2=+2
Björkqvist 4-2=+2
Mäntykivi 4-2=+2 *1
Lööke 3-1=+2 *1
Najman 2-0=+2
Nättinen 4-4=0
Väisänen 1-1=0
Kos 0-0=0
Friman 3-4=-1 *1
Stránský 3-4=-1 *1
Borg 3-4=-1
Parikka 2-3=-1
Soini 1-2=-1
Ratinen 1-2=-1 *1
Utunen 1-2=-1
Rautanen 0-1=-1
Latvala 0-2=-2
Johansson 0-2=-2
Gazda 2-5=-3
Suomi 4-8=-4 *2
Kiekko katsomoon ja epäurheilijamainen käytös ovat molemmat tuottaneet yhden ylivoiman.
Kädetön möyrijä ei selvästikään pärjää vauhdissa mukana muuten kuin kahvaamalla ja rottailemalla. Ilman noita salomonejakin Suomi olisi ottanut 0,35 kakkosta / ottelu. Aikaisempi jäähyennätys on kaudelta 19-20, jolloin kakkosia tuli 0,28 / ottelu. Jäähytasapainossa viime kaudella alkaen uusimmasta vanhimpaan: +7, +10, 0 ja +10.
Jos katsotaan vaikka Könösen hankittuja ylivoimia ovat nuo tulleet:
- Lukkoa(kotipeli) vastaan poikkari selkään 4kertaa vahvan laitakamppailun seurauksena. Samassa pelissä kuumensi vastustajaa pelin ulkopuolella antamalla ensin itse mailaa, mistä Peters(?) hermostui ja hommasi itselleen jäähyn väkivaltaisuudesta
- Jukureita vastaan mailasta kiinnipito pitkän hyökkäyksen yhteydessä vahvan laitakamppailun seurauksena
- Ässiä vastaan alivoimalla riisto puolustussiniviivalla, Tiivola koukkasi turhaan miehen kumoon, kun Ässillä oli tuossa hyvin pelaajia pelin alapuolella
- Kärppiä vastaan kiinnipitojäähy, singahti hyvin irtokiekkoon voitetun aloituksen jälkeen hyökkäysalueella
- Turussa kiekollisena hyvällä vauhdilla siniviivan ylitys, jonka vastustaja pysäytti koukkaamalla
- Mäntykivellä oli viime kaudella tässä kohtaa 5 hankittua ylivoimaa. Vikaan 42 peliin niitä tuli 20 kappaletta
Tämän perusteella voisi heittää hyvin opportunistisesti väitteen, että nämä vahvasti kiekossa pysyvät taitopelaajat eivät ole kovasti hyötyneet "sääntöuudistuksesta" ja esim. aikaisemmin vahvat puolustavat puolustajat kuten Mašín ja Parikka ovat yleensä olleet selvästi häntäpäätä tässä, ymmärrettävistä syistä johtuen. Esimerkiksi Domin lukemat olivat -8, -9 ja -9, Parikalla -8, -9 ja -7. Latvalalla viime kaudella -12. Korostan kuitenkin opportunistista otantakokoani, en ole tätä asiaa niin syvällisesti seuraillut kokonaisuudessaan.
Pari random-huomiota vielä loppuun:
Viime vuonna oltiin 18 ottelun jälkeen 117 pisteen vauhdissa. Maaliero oli 58-46. Lopussa ei saatu kulmaa, vaan hävittiin KalPalle. Tällä hetkellä 107 pinnaa, maaliero 55-50.
Virallisiin pöytäkirjoihin kirjataan, että Kouvolassa Ilveksen maalia kohti lauottiin 43 kertaa. Kaudesta 14-15 alkaen tuo on runkosarjan peleissä 2. korkein määrä, joka on otettu vastaan. Otantakoko on 610 ottelua. Kaudella 15-16 kierroksella 51 Hakametsässä Lukolle merkittiin 50 laukausta lopulta jatkoaikatappioon päättyneessä kotiottelussa. Kaudella 14-15 kierroksella 31 kotiottelussa Sportia vastaan merkintöjä tuli 43 voittoon päättyneessä pelissä.