harkkapilli
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 122
1. puolivälierä
la 25.2.2023 HPK–Ilves 5–0 (1–0, 2–0, 2–0)
Torjunnat 33–19
Katsojia 160
-Ottelun tilastot
Eilen ei valitettavasti ollut tietoakaan siitä tasaisesta puolivälieräsarjasta, jota runkosarjan peräkkäisille sijoille päättäneille hämäläisjoukkueille povattiin. Ilves voitti neljästä runkosarjakohtaamisesta kolme yhdellä maalilla ja HPK voitti kotonaan yhden selkeästi 4–0. En nähnyt itse tuota HPK:n voittoa runkosarjassa, mutta kaikesta päätellen eilinen ottelu oli aika lähellä sitä.
Runkosarjakohtaamiset
2.10.2022 Ilves–HPK 1–0
16.11.2022 HPK–Ilves 1–2
28.1.2023 HPK–Ilves 4–0
4.2.2023 Ilves–HPK 2–1
Avauserä oli eilen varmaankin tasaisin erä, jossa Ilves oli jollain tavalla mukanakin pelissä, mutta silti täytyy sanoa, että sekin oli lievästi HPK-merkkinen erä. Avauserän loppuvaiheessa kotijoukkue siirtyikin lopulta 1–0 johtoon, kun Julia Matejkova pääsi muistaakseni laukomaan B-pisteiden välistä kiekon Juuli Kivimäen ohi. Tilastoista katsottuna Noora Räty oli työllistetympi torjuntojen valossa, mutta en muista Ilvekseltä kovinkaan montaa vaarallista maalipaikkaa, vaikka ylivoimaakin tarjottiin 4 minuuttia.
Toinen 20-minuuttinen oli tietyllä tavalla pelin ratkaissut erä. 24 minuutin jälkeen Jade Mäkivaara harhautti 1–1-hyökkäyksessä itsensä läpiajoon ja seuraavalla minuutilla Karolina Erbanova päätti 2–1-hyökkäyksen itse laukomalla kiekon takakulman ylänurkkaan Kivimäen kilpikäden ohi. Hienoja maaleja molemmat.
Kolmannen erän maaleja en muista kovin tarkkaan, mutta viimeinen naula Ilveksen arkkuun tuli 45 minuutin jälkeen Kiti Seikkulan lavasta. Tämän jälkeen Ilves otti kaksi jäähyä, joista HPK iski jälkimmäisellä ylivoimalla ottelun päätöslukemat 5–0. Ilves sai vielä reilut puoli minuuttia 4–3-ylivoimaa, mutta lupaavasti pyörinyt ylivoima ei kuitenkaan saanut maalia aikaiseksi.
Ylivoiman tehottomuus oli yksi merkittävä syy, miksi Ilves ei päässyt tässä ottelussa tulostaululle. Molemmille joukkueille tuomittiin 5 jäähyä, mutta vain HPK iski yhden YV-maalin. Tosin runkosarjatilastojen perusteellakin täytyy sanoa, että Ilves teki YV-maaleja selvästi enemmän kotikaukalossa. 31 YV-maalista 21 syntyi kotikaukalossa ja 10 vieraskaukalossa. 105 runkosarjamaalista Ilves teki 31 ylivoimalla eli 29,5 %. HPK:n lukemat olivat tasaisemmat 11-10 sekä 116 maalista 21 YV:llä (18,1 %). Tämä tilasto on Ilveksen kannalta tietenkin iso haaste, koska ylivoima on ollut niin merkittävä osa Ilveksen maalintekoa ja ottelusarjan kotietu on HPK:lla.
Eilisessä ottelussa HPK pelasi paremmin viisikkona. Ilveksen peli meni jo viimeistään toisesta erästä lähtien pakottamiseksi ja puskemiseksi, jossa pelaaja kerrallaan yritettiin kuljettaa kiekkoa yksin hyökkäysalueelle. Liian monta kertaa nämä alivoimaiset hyökkäykset päättyivät joko siihen, että HPK-puolustus ohjasi ja pysäytti hyökkäyksen laitaan tai hyökkäys päättyi lähes vaarattomaan laukaukseen, joka oli helppo poimittava Noora Rädylle ilman uhkaa maskista tai irtokiekkoihin luistelevista Ilves-hyökkääjistä. Toki maalivahti-ikoni joutui joitain kertoja venymään vaativampiinkin torjuntoihin nollan säilyttääkseen, mutta HPK ei varsinaisesti tarvinnut tällä kertaa voittoon mitään Rädyn ihmesuoritusta.
Tälläkin kaudella Ilves on kyllä onnistunut voittamaan Rädyn kertaalleen marraskuussa siinä ottelussa, jossa jouduttiin vaihtamaan hallia kolmanteen erään harjoitushallin rikkoutuneen jään vuoksi. Räty torjui tosin nollapelin myös siinä HPK:n ainoassa runkosarjavoitossa.
Sarjan edetessä on mielenkiintoista nähdä kummankin joukkueen maalivahtivalinnat. HPK:lla on kaksi hyvää maalivahtia, kun Rädyn lisäksi tolppien väliin on laittaa myös Ilves-kasvatti Salla Sivula. Ilveksellä iso vastuu kasautunee Juuli Kivimäen harteille, koska kauden aikana ykkösvahdin viittaa harteilleen ottanut Melisa Mörönen ei ole ollut kokoonpanossa yhdessäkään ottelussa 22.1. jälkeen, jolloin hänet jouduttiin vaihtamaan Turussa pois maalin suulta ilmeisesti loukkaantumisen vuoksi. Mörönen oli kyllä Hämeenlinnassakin katsomon puolella. Kivimäki torjui runkosarjan lopun ihan hyvin eli kovin suurta romahdusta ei tolppien välillä tapahtunut, mutta tälläkin kaudella melko pienelle vastuulle jääneen Neea Pohjamon kohdalla taso oletettavasti putoaa enemmän kuin HPK:lla toisen maalivahdin kohdalla. HPK pystyy todennäköisesti jakamaan maalivahtien kuormaa tasaisemmin kuin Ilves.
Tänään Ilveksen täytyy saada puolustus sille tiiviille tasolle, millä se on parhaimmillaan ollut runkosarjassa ja oli myös viimeisillä kierroksilla. Hyökkäämiseen täytyy saada enemmän järkeä ja yhteispeliä pelkän kiekon kuskaamisen sijaan. Ylivoimalla täytyy saada myös onnistumisia. Kaikki nuo on tehtävissä ja kolmessa ottelussa Ilves on HPK:ta vastaan jo onnistunutkin tällä kaudella. Maalintekokilpailu ei todennäköisesti kuitenkaan suosi Ilvestä ja ainakaan heti alussa ei saa soida omissa, jotta Ilves ei joudu takaa-ajajaksi heti alusta asti.
Toinen puolivälieräottelu on kaikesta huolimatta Ilveksen paikka iskeä itsensä takaisin mukaan ottelusarjaan, vaikka eilisen perusteella HPK lienee tänäänkin jonkinlainen ennakkosuosikki. Ilves tarvitsee voittaakseen myös kotiyleisön tuen, vaikka valitettavasti kannustaminen on Tesomalla jäänyt yleensä vain muutaman ihmisen harteille, muun yleisön istuessa kuin kirkossa, jossa on tunnetusti syntiä edes taputtaa käsiä.
Hämeenlinnassa oli eilen hieman yllättävästikin noin 15-20 HPK Kannattajan porukka pitämässä ääntä rumpuineen ja lippuineen Hämeenlinnan kaikuisassa harjoitushallissa. En muista nähneeni tuollaista kuin todella harvoissa yksittäisissä Naisten Liigan otteluissa, mutta ilmiö on toki tervetullut. Mielenkiintoista nähdä tulevatko tänään myös Tesomalle. HPK oli rakentanut fiksusti porkkanan, jossa klo 14 alkavan naisten ottelun 10 € lipun kylkiäiseksi sai klo 17 alkavaan miesten otteluun lipun seisomakatsomoon. Kaikesta tuollaisesta Ilveksessä saadaan vain haaveilla, kun sen paremmin Hockey Oyta kuin Osasto 41- tai Ilves Ikuisesti -kannattajayhdistyksiäkään ei tunnu juuri kiinnostavan naisten joukkueen ottelutapahtumien nostaminen omalla panoksellaan uudelle tasolle. Hämeenlinnassa eilen nähty 160 katsojaa on 50 katsojaa enemmän kuin Ilveksen tämän kauden isoin kotiyleisö syksyltä. Edellisen Espoo-kotiottelun 35 katsojaan en viitsi edes verrata.
Kuten aiemmassa viestissäni tulikin kirjoitettua, Tesomalla juhlitaan tänään myös naisten Suomen mestaruuden 40-vuotista merkkipaalua yhdessä paikalle kutsuttujen alumnien kanssa. Toivottavasti tämän päivän Ilves-joukkue juhlii tuota voiton muodossa.
la 25.2.2023 HPK–Ilves 5–0 (1–0, 2–0, 2–0)
Torjunnat 33–19
Katsojia 160
-Ottelun tilastot
Eilen ei valitettavasti ollut tietoakaan siitä tasaisesta puolivälieräsarjasta, jota runkosarjan peräkkäisille sijoille päättäneille hämäläisjoukkueille povattiin. Ilves voitti neljästä runkosarjakohtaamisesta kolme yhdellä maalilla ja HPK voitti kotonaan yhden selkeästi 4–0. En nähnyt itse tuota HPK:n voittoa runkosarjassa, mutta kaikesta päätellen eilinen ottelu oli aika lähellä sitä.
Runkosarjakohtaamiset
2.10.2022 Ilves–HPK 1–0
16.11.2022 HPK–Ilves 1–2
28.1.2023 HPK–Ilves 4–0
4.2.2023 Ilves–HPK 2–1
Avauserä oli eilen varmaankin tasaisin erä, jossa Ilves oli jollain tavalla mukanakin pelissä, mutta silti täytyy sanoa, että sekin oli lievästi HPK-merkkinen erä. Avauserän loppuvaiheessa kotijoukkue siirtyikin lopulta 1–0 johtoon, kun Julia Matejkova pääsi muistaakseni laukomaan B-pisteiden välistä kiekon Juuli Kivimäen ohi. Tilastoista katsottuna Noora Räty oli työllistetympi torjuntojen valossa, mutta en muista Ilvekseltä kovinkaan montaa vaarallista maalipaikkaa, vaikka ylivoimaakin tarjottiin 4 minuuttia.
Toinen 20-minuuttinen oli tietyllä tavalla pelin ratkaissut erä. 24 minuutin jälkeen Jade Mäkivaara harhautti 1–1-hyökkäyksessä itsensä läpiajoon ja seuraavalla minuutilla Karolina Erbanova päätti 2–1-hyökkäyksen itse laukomalla kiekon takakulman ylänurkkaan Kivimäen kilpikäden ohi. Hienoja maaleja molemmat.
Kolmannen erän maaleja en muista kovin tarkkaan, mutta viimeinen naula Ilveksen arkkuun tuli 45 minuutin jälkeen Kiti Seikkulan lavasta. Tämän jälkeen Ilves otti kaksi jäähyä, joista HPK iski jälkimmäisellä ylivoimalla ottelun päätöslukemat 5–0. Ilves sai vielä reilut puoli minuuttia 4–3-ylivoimaa, mutta lupaavasti pyörinyt ylivoima ei kuitenkaan saanut maalia aikaiseksi.
Ylivoiman tehottomuus oli yksi merkittävä syy, miksi Ilves ei päässyt tässä ottelussa tulostaululle. Molemmille joukkueille tuomittiin 5 jäähyä, mutta vain HPK iski yhden YV-maalin. Tosin runkosarjatilastojen perusteellakin täytyy sanoa, että Ilves teki YV-maaleja selvästi enemmän kotikaukalossa. 31 YV-maalista 21 syntyi kotikaukalossa ja 10 vieraskaukalossa. 105 runkosarjamaalista Ilves teki 31 ylivoimalla eli 29,5 %. HPK:n lukemat olivat tasaisemmat 11-10 sekä 116 maalista 21 YV:llä (18,1 %). Tämä tilasto on Ilveksen kannalta tietenkin iso haaste, koska ylivoima on ollut niin merkittävä osa Ilveksen maalintekoa ja ottelusarjan kotietu on HPK:lla.
Eilisessä ottelussa HPK pelasi paremmin viisikkona. Ilveksen peli meni jo viimeistään toisesta erästä lähtien pakottamiseksi ja puskemiseksi, jossa pelaaja kerrallaan yritettiin kuljettaa kiekkoa yksin hyökkäysalueelle. Liian monta kertaa nämä alivoimaiset hyökkäykset päättyivät joko siihen, että HPK-puolustus ohjasi ja pysäytti hyökkäyksen laitaan tai hyökkäys päättyi lähes vaarattomaan laukaukseen, joka oli helppo poimittava Noora Rädylle ilman uhkaa maskista tai irtokiekkoihin luistelevista Ilves-hyökkääjistä. Toki maalivahti-ikoni joutui joitain kertoja venymään vaativampiinkin torjuntoihin nollan säilyttääkseen, mutta HPK ei varsinaisesti tarvinnut tällä kertaa voittoon mitään Rädyn ihmesuoritusta.
Tälläkin kaudella Ilves on kyllä onnistunut voittamaan Rädyn kertaalleen marraskuussa siinä ottelussa, jossa jouduttiin vaihtamaan hallia kolmanteen erään harjoitushallin rikkoutuneen jään vuoksi. Räty torjui tosin nollapelin myös siinä HPK:n ainoassa runkosarjavoitossa.
Sarjan edetessä on mielenkiintoista nähdä kummankin joukkueen maalivahtivalinnat. HPK:lla on kaksi hyvää maalivahtia, kun Rädyn lisäksi tolppien väliin on laittaa myös Ilves-kasvatti Salla Sivula. Ilveksellä iso vastuu kasautunee Juuli Kivimäen harteille, koska kauden aikana ykkösvahdin viittaa harteilleen ottanut Melisa Mörönen ei ole ollut kokoonpanossa yhdessäkään ottelussa 22.1. jälkeen, jolloin hänet jouduttiin vaihtamaan Turussa pois maalin suulta ilmeisesti loukkaantumisen vuoksi. Mörönen oli kyllä Hämeenlinnassakin katsomon puolella. Kivimäki torjui runkosarjan lopun ihan hyvin eli kovin suurta romahdusta ei tolppien välillä tapahtunut, mutta tälläkin kaudella melko pienelle vastuulle jääneen Neea Pohjamon kohdalla taso oletettavasti putoaa enemmän kuin HPK:lla toisen maalivahdin kohdalla. HPK pystyy todennäköisesti jakamaan maalivahtien kuormaa tasaisemmin kuin Ilves.
Tänään Ilveksen täytyy saada puolustus sille tiiviille tasolle, millä se on parhaimmillaan ollut runkosarjassa ja oli myös viimeisillä kierroksilla. Hyökkäämiseen täytyy saada enemmän järkeä ja yhteispeliä pelkän kiekon kuskaamisen sijaan. Ylivoimalla täytyy saada myös onnistumisia. Kaikki nuo on tehtävissä ja kolmessa ottelussa Ilves on HPK:ta vastaan jo onnistunutkin tällä kaudella. Maalintekokilpailu ei todennäköisesti kuitenkaan suosi Ilvestä ja ainakaan heti alussa ei saa soida omissa, jotta Ilves ei joudu takaa-ajajaksi heti alusta asti.
Toinen puolivälieräottelu on kaikesta huolimatta Ilveksen paikka iskeä itsensä takaisin mukaan ottelusarjaan, vaikka eilisen perusteella HPK lienee tänäänkin jonkinlainen ennakkosuosikki. Ilves tarvitsee voittaakseen myös kotiyleisön tuen, vaikka valitettavasti kannustaminen on Tesomalla jäänyt yleensä vain muutaman ihmisen harteille, muun yleisön istuessa kuin kirkossa, jossa on tunnetusti syntiä edes taputtaa käsiä.
Hämeenlinnassa oli eilen hieman yllättävästikin noin 15-20 HPK Kannattajan porukka pitämässä ääntä rumpuineen ja lippuineen Hämeenlinnan kaikuisassa harjoitushallissa. En muista nähneeni tuollaista kuin todella harvoissa yksittäisissä Naisten Liigan otteluissa, mutta ilmiö on toki tervetullut. Mielenkiintoista nähdä tulevatko tänään myös Tesomalle. HPK oli rakentanut fiksusti porkkanan, jossa klo 14 alkavan naisten ottelun 10 € lipun kylkiäiseksi sai klo 17 alkavaan miesten otteluun lipun seisomakatsomoon. Kaikesta tuollaisesta Ilveksessä saadaan vain haaveilla, kun sen paremmin Hockey Oyta kuin Osasto 41- tai Ilves Ikuisesti -kannattajayhdistyksiäkään ei tunnu juuri kiinnostavan naisten joukkueen ottelutapahtumien nostaminen omalla panoksellaan uudelle tasolle. Hämeenlinnassa eilen nähty 160 katsojaa on 50 katsojaa enemmän kuin Ilveksen tämän kauden isoin kotiyleisö syksyltä. Edellisen Espoo-kotiottelun 35 katsojaan en viitsi edes verrata.
Kuten aiemmassa viestissäni tulikin kirjoitettua, Tesomalla juhlitaan tänään myös naisten Suomen mestaruuden 40-vuotista merkkipaalua yhdessä paikalle kutsuttujen alumnien kanssa. Toivottavasti tämän päivän Ilves-joukkue juhlii tuota voiton muodossa.