En ole tyytyväinen Zhirikin peliin, mutta kyllä siellä muillakin jatkosopimuspelaaja pisti silmään negatiivisella tavalla.
Lesiltä löysää pelaamista toisessa maalissa. Peliaika kolmannessa erässä tippui selvästi.
Lööfin aikailu kiekon kanssa kolmannessa maalissa johtaa kiekonhallinnan menetykseen. 2 muutakin vastaavaa tilannetta pisti silmään. Paljon hyviäkin juttuja kiekolla, mutta oman päähän pelaamisen pitää parantua alkukauden tasolle. Myös ekassa maalissa aika paljon tilaa Jolylle, vaikka siinä toki hyökkääjien (Mäntykiven ketju) karvaus hyvin näennäistä on. Pitkää avausta edelsi maltillinen 15 sekunnin pitkä kiekottelu omalla alueella.
Viidennessä maalissa taas samoja juttuja kuin Tapparaa vastaan, Päkkilältä taas kerran huono ratkaisu keskialueella, mikä johtaa kiekonhallinnan menetykseen. Näistä on vähän turhan paljon kolissut viime aikoina. 4.ketju otti kokonaisuudessaan eniten vastaan suhteessa luomiinsa paikkoihin. Virtasen ja Mäntykiven aloittaminen oli sangen kehnoa. Kokonaisuudessaan aloitusympyrässä Ilveksen prosentti oli kauden kolmanneksi heikoin tähän mennessä. Puolustusalueen aloituksista Ilves voitti vain 3/15, mikä on kauden matalin prosentti. 1 maalikin tuli suoraan tuon seurauksena.
Kateudesta keltavihreänä sai seurata ylivoimapelaamisen ylivoimaista helpputta. 100-0 aloitusvoitto -> välitön laukaus, hereillä irtokiekossa ja vahvalla maalineduspelaamisella lötä sisään. Kaikkeen tähän meni 4 sekuntia. Ilveksellä oli 3 minuuttia yv-aikaa, sillä saatiin aikaan 2 laukausta. HPK:lla 2 minuuttia ja 4 laukausta. Yksinkertainen on kaunista. Ironista, että kun itse tehdään yv-maali, tehdään se niillä opeilla joilla tasakentällisinkin pystytään useiten rokottamaan. HPK:n yltiöoptimistinen hyökkääminen alivoimalla +vaihto kesken, Ilveksen syötönkatko -> 3v1 hyökkäys -> maali. Tämä siis ylivoimalla.
Plussaa Baptistelle, joka loi useamman hyvän paikan, oli ylivoimamaalin aikaan kentällä, loi 3 hyvää paikkaa ketjukavereille. Missasi toki itsekin yhden. Tuo ketju oli muutenkin hyvä. Jonia on nyt kahdessa pelissä peräkkäin uskallettu peluuttaa vähän enemmän tasakentällisinkin. Masinin viime aikaisista otteluista annoin kritiikkiä alkuviikosta, mutta Kerhoa vastaan oli pitkästä aikaa hyvää tekemistä molempiin suuntiin.
Kokonaisuutena maalinteon suhteen peli oli kauden 3. vaikein Ilvekselle. Tätä vaikeampaa oli luonnollisesti nuo kaksi nollapeliä. 57 laukausta ja vain 1 sisään. Todella heikolla prosentilla vedot meni maalia kohti (47%), mikä on Ilveksen kauden viidenneksi pienin lukema tähän mennessä. Suhteessa vastustajaan laatupaikoille päästiin sinällään aika hyvin.
Noin muuten maalivahtipelaaminen teki kyllä ison eron, kun miettii vaikkapa Teemu Lepauksen veljen torjuntaa Oden-Päkkilä poikitaissyöttöön, tai siinä 3.erän Baptisten tontissa, jossa molarin kaverina oli puolustajakin kiimaisesti torjuntahommissa. Tuo vastaava kiima oman maalin suojeluun ja tuo viime kausien maalivahtipelaamisen tarjoama selkänoja puuttuu nyt tällä hetkellä Ilvekseltä. Maaottelutauon jälkeen Ilveksen maalivahtien yhteenlaskettu torjuntaprosentti 86,9%, ja noihin kahdeksaan otteluun 30 maalia omiin (1 tyhjiin). Tuollaisilla luvuilla alkaa olemaan aika överi vaatimustaso maalien tekemistä kohtaan pitkässä juoksussa. Jopa Parikalle.