Kuinka monessa muussa joukkueessa ykkösentteri on yleisesti viihtynyt pidempään kuin vuoden tai kaksi, sitten kun vielä rajaa Lehterät jne. pois niin taitaa edelleen vähentyä tuo lukumäärä.
Liigan palkat suhteessa muun Euroopan palkkoihin yhditettynä senttereiden markkinoihin takaa kyllä aika tehokkaasti sen ettei tänne huippunimien kannata juuri vuotta pidempää pahvia tehdä, vuosi täällä ja sitten voi rahastaa jossain muualla, kuten Palve teki. Erikseen tosiaan sitten nämä Lehterät jotka eivät enää ns. "tottele rahaa".
Sitten tietysti nämä ”westerholmit”, joista ei olekaan kärkisenttereiksi, mutta pitkän sopimuksen vuoksi ei päästä eroon tai ajautuvat kalliiksi alaketjujen keskusmiehiksi. Viime kauden alussahan mietittiin sitä, että kuka joukosta Westerholm, Fröberg, Carlsson ja Palve onnistuu parhaiten. Aidon ykkössentterin tasoa taisi olla vain Palve.
Ei ole helppoa kenellekään. Tapparakaan ei viime kaudella löytänyt kärkisentteriä ennen kuin Kontiola rekrytoitiin Valavuoren podcastista ja eläkkeeltä.
Burke ja Bunnaman tulivat isolla hehkutuksella, mutta tulos jäi tyngäksi. Morandin piti olla varmahko haku sarjan sisältä, mutta laitaan näyttää päätyneen hänkin.
Holmström on oikeastaan poikkeus, mutta väitän keskeisen syyn Vaasassa jatkamiseen olleen loukkaantumiset. Muuten SHL-seurat olisivat olleet apajilla.