Huhhuh
Siinä se, mitä jäi päällimmäiseksi mieleen, kun näitä Kolppasen juttuja kuunteli. Pysäyttävää tavaraa.
Jos ette meinaa kuunnella itse Greippi-podcastista kyseisiä haastatteluja, niin lukekaa ainakin tämä viesti mieluummin kuin vedätte johtopäätöksiä joistakin mielivaltaisista ja kontekstista irrotetuista referoinneista tästä ketjusta.
On tavallaan sääli, että materiaalia on niin hirveästi, että sieltä on vaikea poimia kuunneltavaksi kaikki mielenkiintoisimmat Ilves-taustoja käsittelevät osuudet. Toivottavasti jollakin käyttäjällä on jossain vaiheessa aikaa ja jaksoa koota ne aikaleimoina tähän ketjuun. Itse en sitä nyt enää jaksa tehdä, mutta kuuntelin siis pätkät ja koostan tähän jotain.
On tärkeää huomioida, että Kolppanen on ilmiselvästi äärimmäisen vittuuntunut saamastaan kohtelusta ja (omasta mielestään) vähäisestä mahdollisuudesta Ilveksessä tällä viimeisimmällä pätkällään. En puhu välttämättä katkeruudesta, mutta tämä on silti tarinan osuus nimenomaan Kolppasen näkökulmasta ja se täytyy pitää mielessä.
Tillu
Kolppanen kritisoi Tillua, mutta lähinnä vain siitä näkökulmasta, että sama mies joka hänet seuraan palkkasi oli lopulta vahvin vaikuttaja siihen, ettei hän saanut kunnolla peliaikaa tai todellista mahdollisuutta, eikä päässyt lähtemään seurasta muualle, vaikka tilaisuutta muualta siihen tarjottiin. Mitään kovin henkilökohtaista en Tillusta näissä pätkissä kuullut, mutta kävihän jutuista selväksi, ettei Kolppanen pitänyt Tillun toimintatavoista ainakaan omassa tapauksessaan.
Myrrä
Samassa yhteydessä, kun spekuloidaan oman aikansa jälkeen tapahtunutta vaihdosta Myrrästä Pennaseen, Kolppanen viittaa siihen, ettei vaatimustaso Myrrän aikana kuitenkaan ollut lopulta erityisen kova ja touhu oli jollain tapaa mukavuudenhaluista. Mutta sitten viimeisessä jaksossa putoaa pieni pommi, kun Kolppanen kertoo päättäneensä lopulta kaiken epätoivon keskellä mennä puhumaan kahden kesken Myrrän kanssa. Keskustelu oli sujunut loistavasti ja Myrräkin oli kiitellyt siitä. Kuitenkin Kolppanen kertoi myöhemmin kuulleensa (omasta mielestään) luotettavasta lähteestä, mitä keskustelun jälkeen tapahtui. Lainataan nyt sanasta sanaan:
"Myrrä oli mennyt valmentajien pukukoppiin ja sanonut, että mä oon päästäni ihan sekaisin, että mua ei voi laittaa tonne maaliin ollenkaan. Että mä oon ihan huppauuno, ettei tommosta jätkää voi laittaa tonne".
Henkiset ongelmat, ihmisten suhtautuminen tosielämässä ja somessa
Kaikki se, kuinka huonosti asiat menivät Ilveksessä, ajoi siihen, että mies alkoi miettiä, mitä jos epäonnistuu elämässä lätkän ulkopuolellakin, millainen veli on siskolleen jne. Ammattiapuakin Kolppanen lopulta haki, (mikä on hienoa).
Kolppanen kertoo myös siitä, kuinka fanit alkoivat suhtautua häneen ihan arkipäiväisessä tosielämässä vain siksi, että pelit kulkivat huonosti. Tuntui, että kaupassa käydessä joku ihminen jota morjesti, katsoi vain takaisin vihaisesti.
Somessa palaute tuntemattomilta ihmisiltä oli arkipäivää. Kolppanen mainitsee esimerkkinä heiton "tapa ittes". Lopulta somen käyttö oli jätettävä.
Aika rankkaa tarinaa...
Tässä kohtaa olisi syytä taas hetki pohtia sitä, että jääkiekkoilijat tosiaan ovat vain ihmisiä ja kannattaa muistella tätäkin kaikkea ennen kuin tänne nettiin ja someen suoltaa sitä, kuinka vitun paska joku pelaaja on. Nykyisestäkin Ilves-joukkueesta löytyy esimerkkejä.
Toivoisin silti, että jokainen, jolla vain aikaa on, kuuntelee nämä jaksot itse, niin saa asiat kontekstiin, eivätkä jutut lähde elämään pelkästään tänne palstalle kirjoitettujen osin epäselvien kuvausten perusteella. Ainakin jaksoista 1 ja 4 löytyy näitä Ilves-taustoja käsitteleviä pätkiä, joihin tässä tekstissä on viitattu.
Kaikenlaista muutakin haastatteluista selviää, kuten fiiliksiä siitä, kun muuan Dostal tuli joukkueeseen ja jätti omilla otteillaan kaiken muun varjoonsa jne.