Ilveksellä en tiedä vastaavaa, enkä oikeastaan voi sanoa, että tietäisin mitä on ilvesläinen kiekkoilu. Enkä usko, että on olemassa ilvesläisiä, jotka sellaista doktriinia pystyisivät luomaan. Jalolla ja kumppaneilla on ollut nyt yli kaksi kautta aikaa, eikä toiminta vakuuta; sarjatalukko ja ennen kaikkea peli ei valehtele.
Kirjoituksessasi esimerkkiseurojen osalta mainitset mielestäni sen oleellisen, jota ei voida unohtaa eli peruskiven valamisen. Kuten rakentamisessakin peruskivi tulee valaa pitävälle maalle. Kärppien dynastiaa ihastellessa tulee helposti unohdettua, että seura oli +10 vuotta pois Liigasta valahtaen aina II-divariin. Peruskiveä ei rakennettu sielläkään hetkessä. Kari Heikkilällä oli tuossa menestyksen rakentamisvaiheessa iso rooli, kuten kirjoititkin.
Ilveksen uuden ajan lähtötilanne oli poikkeava. Käytännössä oltiin viittä vaille konkassa. Muutosta alettiin tekemään lennosta ja toiminnan rakentamista haittasi upottavasta suosta löytyvät yhä syvemmät suonsilmäkkeet. Peruskiven valaminen tuossa ympäristössä oli äärimmäisen haastavaa. Kirjoitin hyvissä ajoin ennen omistajamuutosta, että matkasta pinnalle tulee pitkä, jos edes onnistuu, ja mm kannattajilta vaaditaan kärsivällisyyttä. Ilveksessä ei siis voitu pysäyttää aikaa, vaan pelastustoimenpiteiden ja uudelleenrakentamisen lisäksi tuli selvitä päivittäisestä toiminnasta osallistumalla Liigaan. Urheilutoiminnassa vanhan johdon viimeisiä toimenpiteitä oli mm urheilujohtajasta luopuminen ja harjoitusolosuhteiden kaventaminen.
Omasta ajatellustani aikataulusta Ilves kulkee etuajassa. Taloudessa on tehty nyt kaksi ennätyksellistä vuotta peräkkäin ja liiketoiminnan tuloksella mitattuna Ilves taisi olla jopa 5-6 joukossa viime tilikaudella. Ikäviäkin takaiskuja on tullut, kuten tämä viimeinen case-Vinnie. Koska harvempaa kiinnostaa talous, strategia, liiketoiminnan organisoiminen, niin mielestäni urheilutoiminnassakin on otettu tärkeitä askeleita kaiken tämän toiminnanvakauttamisen keskellä. Valmennustoimintaan on satsattu, harjoitteluolosuhteisiin panostettu (Kauppi Center), KooVee-yhteistyö ja urheilujohtajan pestaaminen (Timo Koskela).
Peruskiven valamiseen ei ole oikopolkua. Se vaatii paljon työtä. Peruskiven onnistumisen mittarina en itse pidä ottelujen lopputuloksia. Voittoputkessa en halua uskotella, että Ilves on onnistunut pysyvästi rakentamaan vankan perustan, enkä taas vastavuoroisesti panikoidu tappioputkessa ajattelemaan, että pohjatyöt ovat perusteellisesti epäonnistuneet. Kun matkataan ajassa reilu kymmenen päivää taaksepäin, niin valtaosan mielestä Ilves oli "tikissä" ja jotkut intoutuivat ajattelemaan mm, että naapuriseura Tapparassa jo pelätäänkin Ilvestä. Nyt tilannetta kuvataan jo toivottamana tai Mestis-tasoisena etc.
Varmasti Ilveksen johto olisi ottanut mielellään Kristian Kuuselan, Janne Pesosen ym huippupelaajat joukkueeseensa. Taloudellisesti tuo vain ei vielä ole realistista. Omasta mielestäni Timo Koskela (Jalon ja Sepän tukemana) on onnistunut luomaan valmentajille kohtuullisen hyvän tilanteen valmentajille. Ilveksen lähihistoriaan nähden jopa poikkeuksellisen hyvin. Joukkue oli valmis hyvissä ajoin ja valmentajat ovat päässeet harjoittamaan joukkuetta mielekkäällä tavalla. Koskelan aikakaudella on tämän kauden joukkuevahvuuteen kiinnitetty Peltola, Dostal, Maalahti, Leino, Elorinne, Saarela, Kolppanen, Maccelli, Thomson, Hatakka, Ahopelto ja Ikonen. Jos Ilveksessä oli leima, että tänne tulee ne pelaajat, joita muut eivät huoli, niin näkisin, että tuossa ryhmässä on useita pelaajia, jotka kelpaisivat vallan hyvin muihinkin liigajoukkueisiin.
Risto Jalohan on tänne tullessaan todennut, että Kerhon toiminnasta on paljon opittavaa. Heidän viime kauden mestaruus oli monien osien summa. Joukossa oli Pennasen hyvyyden lisäksi mm tätä Jukka Jalosen perintöä, HPK:n junioreiden menestystä 2010-luvulla kuin myös luottamista oman seuran osaajiin. Floppikaudella he eivät kenkineet Pennasta ja lopun me tiedämmekin.
Itseäni nakertaa tappiot rajusti, mutta yritän katsoa edelleen pidemmälle. Mielestäni Timo Koskelan pään laittaminen pölkylle olisi tässä kohtaa luonnollisesti hätiköityä (ellei hän ole kulisseissa tehnyt jotain täysin hölmöä). Katse on enemmänkin valmennuksessa. Mitä tapahtui hyvien harjoituspelien ja liigapelien välissä vai tapahtuiko mitään poikkeavaa? Itse otan viidestä pelistä vielä hyvän mukaan eli Kärppä-pelin ja sen tunteen, kun paikallispeli oli kääntynyt takaa-ajosta Ilveksen hallinnaksi (läpiajo, rankkari, tolppa ja ylärima).
Ilveksellä en tiedä vastaavaa, enkä oikeastaan voi sanoa, että tietäisin mitä on ilvesläinen kiekkoilu. Enkä usko, että on olemassa ilvesläisiä, jotka sellaista doktriinia pystyisivät luomaan. Jalolla ja kumppaneilla on ollut nyt yli kaksi kautta aikaa, eikä toiminta vakuuta; sarjatalukko ja ennen kaikkea peli ei valehtele.
Olisin voinut korvata tämän pitkän kirjoitukseni myös tällä vastauksellani. Ilvesläisiäkin löytyy ja näistä ensimmäisenä tulee mieleen Lauri Marjamäki.
