Erikoistilanteet kierroksen 32 jälkeen
Kun näitä valitettavia taukoja nyt tulee, niin otetaan pientä katsausta erikoistilanteiden taakse. Ilveksellä on nyt ensimmäistä kertaa tällä kaudella menossa viiden ottelun jakso, jossa se ei ole päästänyt alivoimamaaleja.
Ilveksellä on nyt menossa viiden ottelun jakso, jossa se ei ole voittanut peliään tasakentällisin. Sekin on Ilveksen pisin jakso tällä kaudella. Kaksi näistä otteluista on päättynyt tasan (Jyp 0-0, HPK kotona 3-3) ja kolmessa pelissä on tullut takkiin. HPK vieraissa 1-3, KooKoo 1-2 ja Jukurit 1-3. Ilveksen pistekeskiarvo tällä viiden ottelun jaksolla on 1,6, mitä voidaan pitää vallitsevissa olosuhteissa ihan kelpo suorituksena. Erikoistilanteet ovat siis olleet varsin merkittävässä roolissa noiden pisteiden taustalla. Rankkareista vielä 2/2 voittoa. Poissaoloilla on ollut oma vaikutuksensa Ilveksen pelaamiseen tasakentällisin, mutta kärkiäijät ovat ottaneet hyvin roolia erikoistilanteissa.
Vielä joulukuussa Ilves oli lähes toistuvasti sijalla 14 yv-prosenteissa, sen oltua huonoimmillaan jotain 11%:n luokkaa. Nyt prosentti on koko kauden otannalla 15,2%. Alivoima% on 82,1 ja se on 8. paras liigassa. Alivoima oli vielä marraskuussa toiseksi huonointa ja prosentti taisi huonoimmillaan olla siinä 75% hujakoilla.
Ilves on nyt koko kauden otannalla saanut enemmän ylivoimamahdollisuuksia verrattuna pelaamiinsa alivoimakertoihin. Muutos tapahtui kierroksen 42 (KooKoo) jälkeen. Ilvestä on nyt pitemmän aikaan rikottu enemmän kuin mitä se itse rikkoo. Alkukaudesta tuo oli aika rujostikin miinuksen puolella, mikä oli poikkeuksellista monen kauden otannalla. Ylivoimakertoja Ilveksellä on ollut 138, av-kertoja 134. 30 pelin jälkeen yv-kertoja oli keskimäärin 3,00/O, nyt niitä on 3,14. Alivoimakerroissa lukema oli 3,20, nyt se on 3,05.
Lähiaikoina varsinkin Eemeli Suomi on hankkinut paljon yv-mahdollisuuksia Ilvekselle, 4 kappaletta viimeiseen 6 pelaamaansa otteluun. Se on saman verran, mitä kapteeni hankki 32 ensimmäiseen peliin. Ilveksen kokonaisaika ylivoimalla olisi nykyisillä lukemilla jäämässä ensimmäistä keraa alle kuuteen minuuttiin sitten kauden 2017-2018. Tällä hetkellä se on 5:22. Alivoima-aika 5:16 sen sijaan olisi pienintä kaudesta 2014-2015 alkaen.
| YVA | YVK | AVA | AVK | Aik | Ker |
14-15 | 6:39 | 4,30 | 7:04 | 4,47 | -0:25 | -0,17 |
15-16 | 5:59 | 3,73 | 6:04 | 3,83 | -0:05 | -0,10 |
16-17 | 5:14 | 3,20 | 5:29 | 3,18 | -0:15 | +0,02 |
17-18 | 5:48 | 3,60 | 4:43 | 3,15 | +1:05 | +0,45 |
18-19 | 6:23 | 3,72 | 5:49 | 3,62 | +0:34 | +0,10 |
19-20 | 6:05 | 3,90 | 5:42 | 3,49 | +0:23 | +0,41 |
20-21 | 6:40 | 3,91 | 6:08 | 3,81 | +0:32 | +0,10 |
21-22 | 5:22 | 3,14 | 5:16 | 3,05 | +0:06 | +0,09 |
Joulutauon jälkeen Ilveksen ylivoimaonnistumiset ovat alkaneet jakaantumaan laajemmin. Sebök on ottanut isoa vastuuta tuolla saralla. Hän on ollut seitsemän kertaa jäällä ylivoimamaalin aikaan tuon jälkeen eli eniten koko joukkuueesta. Pisteitä Sebökille on kertynyt 3+1, mikä on maalit ja peliaika huomioiden kovinta luokkaa joulun jälkeen. Ensimmäiseen 30 peliin hän oli jäällä vain kerran, tehoilla 0+0. Alivoimallakin hän ollut jäällä vain kerran takaiskun aikaan joulutauon jälkeisellä otannalla. Sebök on pelannut noin 18 minuuttia alivoimaa edellä mainitulla jaksolla, kun taas kauden ensimmäisellä puolikkaalla hän pelasi 25 otteluun noin 13 minuuttia alivoimaa. Kun unkarilainen tuli puheeksi, niin Sebök oli tällä kaudella myös ensimmäinen Ilves-pelaaja, joka on hankkinut 3 ylivoimaa Ilvekselle yhdessä ottelussa. Noista seurauksena oli 2 ylivoimamaalia Ilvekselle HPK:ta vastaan. Sattumoisin juuri joulutauon jälkeisissä peleissä Ilves on sekä ylivoimassa että alivoimassa ollut kuuden joukossa prosenteissa mitattuna. Ylivoimalla kuudes, alivoimalla neljäs. Sebök on ollut isossa roolissa molemmilla osa-alueilla. Sebök on myös tehnyt eniten tehopisteitä Ilvekselle 5vs5 pelissä yhdessä Odenin kanssa. Parikka on tasakentällisin tehnyt 2. eniten maaleja Saarelan jälkeen. Parikan tahti on hirvittävää ihan historiallisessakin mittakaavassa, josta tulikin jo miehen omassa topicissa mainittua.
Myös Johanssonilla on tapahtunut vastaavanlainen noste. Ensimmäiseen 30 peliin Simme oli kerran jäällä yv-osuman aikaan, nyt viimeiseen 14 peliin hän ollut jäällä viidesti ja lisäksi ollut mukana kahdesti jäällä Ilveksen tehtyä maalin ilman maalivahtia. Noissa edellä mainituissa tilanteissa Johansson on iskenyt tehot 3+2, joista yksi oli siis se ihana tasoitusmaali Ässiä vastaan ilman maalivahtia pelatessa. Tällä viikolla myös hyvää stunttaamista alivoimassa. Laajuutta erikoistilanteisiin on alkanut löytymään myös ylivoiman osalta, kun Baptistekin on saanut sillä saralla onnistumisia. Ennen joulutaukoa Baptisten ainoa erikoistilannepiste oli tyhjiin tehty osuma Jyppiä vastaan tehty tyhjä maali. Kierroksilla 31-44 Baptiste teki ylivoimalla 3+1, ilman maalivahtia 1+0 ja vielä rankkarista maalin TPS:ää vastaan. Tämän lisäksi Baptisten alivoimavastuu on kasvanut myös selvästi.
Mieho ja Joona Ikonen ovat olleet myös tärkeitä palasia alivoimalla. Edellisen kerran kaksikko on ollut jäällä av-maalin aikaan Tapparaa vastaan Ilveksen isännöimässä Nokia Areenan pelissä. Myös erityisesti Parikan, Lööfin, Horsen ja Suomen osuus on ollut aika merkittävä tuossa.
Taulukkomuodossa myös vähän keskiarvoja erikoistilanneajan jakautumisesta. Ylivoimapelaajat on laitettu liigan sivuilta kopioituun pistejärjestykseen. Alivoimapelaajat on jaettu puolustajiin ja hyökkääjiin ja niin, että eniten keskiarvollisesti pelanneet on laitettu ensin. Alivoimien kohdalla tehpisteet on laitettu sulkuihin.
| M+S (+/-) | YV/O | YV-aik |
Lancaster | 1+10 (+15 -1) | 3:28 | 145:19 |
Kontiola | 4+6 (+14 -1) | 3:41 | 147:22 |
Suomi | 2+7 (+16 -1) | 3:39 | 138:56 |
Joni | 3+5 (+12 0) | 2:28 | 106:01 |
Johansson | 2+3 (+6 0) | 1:54 | 82:01 |
Baptiste | 3+1 (+9 -1) | 2:45 | 110:18 |
Mieho | 0+4 (+9 0) | 2:22 | 97:16 |
Sebök | 3+1 (+8 0) | 1:43 | 66:45 |
Joona | 2+0 (+5 -1) | 1:58 | 82:46 |
Mäntykivi | 1+1 (+5 0) | 1:51 | 70:23 |
Oden | 0+1 (+3 0) | 0:32 | 21:32 |
Pulli | 0+1 (+1 0) | 0:01 | 0:17 |
| | AV/O | AV-aik |
Salmela | +1-10=-9 | 3:00 | 99:11 |
Parikka | +2-13=-11 | 2:59 | 130:58 |
Lööf | +1-4=-3 (0+1) | 1:59 | 69:23 |
Elorinne | +1-11=-10 | 1:53 | 75:33 |
Masin | 0-6=-6 | 1:35 | 47:21 |
Johansson | 1-1=0 | 0:26 | 18:51 |
| | | |
Joo.Ikonen | +2-6=-4 (0+2) | 1:45 | 73:41 |
Mieho | +1-7=-6 (1+0) | 1:40 | 68:34 |
Saarela | +1-8=-7 (1+0) | 1:32 | 56:51 |
Suomi | 0-4=-4 | 1:16 | 47:58 |
Päkkilä | +1-7=-6 | 1:12 | 44:31 |
Virtanen | 0-1=-1 | 1:11 | 26:03 |
Mäntykivi | 0-2=-2 | 0:59 | 37:34 |
Sebök | +1-2=-1 (1+0) | 0:48 | 31:09 |
Nalli | 0-2=-2 | 0:44 | 26:37 |
Kontiola | 0-4=-4 | 0:35 | 23:06 |
Baptiste | 0-1=-1 | 0:18 | 11:41 |
Kärkipelaajien alivoima-ajat ovat jakaantuneet hieman tasaisemmin viime kausiin verrattuna. Esimerkiksi viime kaudella hyökkääjistä Mieho pelasi 2:32, Joona 2:03, Are 2:03, Suomi 2:01. Pakeista Parikka 3:19, Elorinne 3:17, Horse 2:30. Kaudella 2019-2020 Leino 2:39, Suomi 2:07 pakeista Peltola 3:18. Kaudella 18-19 Suomi 2:28, Ruotsalainen 2:17, Joona 2:10, Mieho 2:08. Erittäin laajasti jakaantunut nyt Ilveksen alivoimavastuu tällä kaudella ja muutenkin paljon pelaavia pelaajia ei mahdottomasti ole täytynyt kuormittaa tuossa. Myös pienentynyt alivoimakertojen määrä vaikuttaa hieman.
Muihin uutisiin: Kuten ylempänä olevassa viestissä todetaan, puolustajien maalimäärä on nyt 35 tai 0,8 maalia / ottelu. Edellisen kerran noin korkeaan maalimäärään Ilves on yltänyt kaudella 2011-2012, jolloin toki kaikki muu menikin sitten ihan päin sitä itseään. Maali/ottelu mittarilla lukema oli 0,58. 2000-luvulla edellä ovat vielä kaudet 2003-2004 (50 maalia / 0,89 M/O), 2000-2001 (39 maalia / 0,70 M/O). 60 ottelun runkosarjalla nykytahdilla määrä olisi 47-48 kauden päätteeksi, jos nyt tuohon ottelumäärään edes yllettäisiin. Puolustajat ovat edelleen tehneet noin 23% Ilveksen maaleista eli tahti on pysynyt samana verrattuna tammikuun 2. päivä tehtyyn päivitykseen, joka löytyy tästä ketjusta. Ilveksen kokonaismaalien osuus on kasvanut edellä mainitun päivämäärän jälkeen lukemasta 3,25 -> 3,36. Pakeilla 0,75 -> 0,80, hyökkääjillä 2,41 -> 2,45. Päästettyjen maalien osuus on vähentynyt aika saman suuntaisesti lukemasta 2,84 -> 2,77.
Vielä joulukuussa kultakypärän osuus Ilveksen tehdyistä pisteistä oli harvinaisen alhainen, hieman alle 20%. Eemeli Suomen hirmuisen alkuvuoden myötä kultakypärän osuus pisteistä on nyt 24,5%. Kaudesta 1975-1976 alkaen parhaan pistemiehen osuus on ollut siis keskimäärin 29% eli lähemmäs tuota keskiarvoa kohti ollaan hivuttautumassa.