IkuisestiILVES
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 576
Kumma ettei noinkaan monessa putkessa ole 3p voittoja ollenkaan
Mielenkiintoinen tilasto.
Ilveksen tilastoketju
- Viestiketjun aloittaja Battery
- Alkaa
Kumma ettei noinkaan monessa putkessa ole 3p voittoja ollenkaan
Mielenkiintoinen tilasto.
Crueman
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 641
Jep, on kyllä todella omituista kun tätä rämpimistä on reilut kaksikymmentä vuotta kärsitty.Kumma ettei noinkaan monessa putkessa ole 3p voittoja ollenkaan
Mielenkiintoinen tilasto.
IkuisestiILVES
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 576
Niin, siis mobutun ansiokkaaseen taulukkoon oli päässyt erhe ja 3p voitot olivat lähes kaikki nollana. Nyt kun taulukkoa katsoo, niin ei se niin kummalliselta näytä.
S_Kuusisto
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 543
Ei taulukossa sinänsä kai virhettä ollut, kun noina vuosina 3p voittoja ei ollut mahdollista ottaa. Lähes kaikki noista Ilveksen voittoputkista on ajalta miekka ja kilpi, jolloin suorasta voitosta sai 2 pistettä. Nykyinen esitysmuoto toki ehkä helpompi tulkittava, kun suorat voitot on aina ensimmäisenä lukuna.
IkuisestiILVES
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 576
Mää oon varmaan ihan sekasin kun olin näkevinäni nollia juurikin niissä 3p kohdissa. No, oli miten oli, nyt taulukko on ainakin itselleni selkeämpi
Tupsukorva35
Tähtipelaaja
- Viestejä
- 14 830
Varmaan jossain asia on mainittu, mutta olikos se niin, että Ilveksen puolustajat ovat tehneet sarjassa eniten maaleja? Puolustajat ovat takoneet tällä kaudella yhteensä 35 maalia.
Liigan puolustajien maalipörssin TOP12:sta löytyy kolme ilvesläistä (10 maalin Parikka sekä kuuden maalin Lancaster ja Johansson). Sijalla 16 viidellä maalillaan luontaisena maalintekijänä tunnettu Aleksi "Sohva" Elorinne. Tuo Parikan lukema on kyllä kova siihen nähden, ettei pelaa ylivoimaa. On pakkien maalipörssissä kolmantena.
On meillä erinomainen puolustus.
Liigan puolustajien maalipörssin TOP12:sta löytyy kolme ilvesläistä (10 maalin Parikka sekä kuuden maalin Lancaster ja Johansson). Sijalla 16 viidellä maalillaan luontaisena maalintekijänä tunnettu Aleksi "Sohva" Elorinne. Tuo Parikan lukema on kyllä kova siihen nähden, ettei pelaa ylivoimaa. On pakkien maalipörssissä kolmantena.
On meillä erinomainen puolustus.
UglyHouse
Luottopelaaja
- Viestejä
- 4 464
No joo, yleensä noin. Ilveksen YV ei ole koko kauden otannalla maaleilla mässäillyt, viime peleissä toki viitteitä paremmasta.
Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 755
Kun näitä valitettavia taukoja nyt tulee, niin otetaan pientä katsausta erikoistilanteiden taakse. Ilveksellä on nyt ensimmäistä kertaa tällä kaudella menossa viiden ottelun jakso, jossa se ei ole päästänyt alivoimamaaleja.
Ilveksellä on nyt menossa viiden ottelun jakso, jossa se ei ole voittanut peliään tasakentällisin. Sekin on Ilveksen pisin jakso tällä kaudella. Kaksi näistä otteluista on päättynyt tasan (Jyp 0-0, HPK kotona 3-3) ja kolmessa pelissä on tullut takkiin. HPK vieraissa 1-3, KooKoo 1-2 ja Jukurit 1-3. Ilveksen pistekeskiarvo tällä viiden ottelun jaksolla on 1,6, mitä voidaan pitää vallitsevissa olosuhteissa ihan kelpo suorituksena. Erikoistilanteet ovat siis olleet varsin merkittävässä roolissa noiden pisteiden taustalla. Rankkareista vielä 2/2 voittoa. Poissaoloilla on ollut oma vaikutuksensa Ilveksen pelaamiseen tasakentällisin, mutta kärkiäijät ovat ottaneet hyvin roolia erikoistilanteissa.
Vielä joulukuussa Ilves oli lähes toistuvasti sijalla 14 yv-prosenteissa, sen oltua huonoimmillaan jotain 11%:n luokkaa. Nyt prosentti on koko kauden otannalla 15,2%. Alivoima% on 82,1 ja se on 8. paras liigassa. Alivoima oli vielä marraskuussa toiseksi huonointa ja prosentti taisi huonoimmillaan olla siinä 75% hujakoilla.
Ilves on nyt koko kauden otannalla saanut enemmän ylivoimamahdollisuuksia verrattuna pelaamiinsa alivoimakertoihin. Muutos tapahtui kierroksen 42 (KooKoo) jälkeen. Ilvestä on nyt pitemmän aikaan rikottu enemmän kuin mitä se itse rikkoo. Alkukaudesta tuo oli aika rujostikin miinuksen puolella, mikä oli poikkeuksellista monen kauden otannalla. Ylivoimakertoja Ilveksellä on ollut 138, av-kertoja 134. 30 pelin jälkeen yv-kertoja oli keskimäärin 3,00/O, nyt niitä on 3,14. Alivoimakerroissa lukema oli 3,20, nyt se on 3,05.
Lähiaikoina varsinkin Eemeli Suomi on hankkinut paljon yv-mahdollisuuksia Ilvekselle, 4 kappaletta viimeiseen 6 pelaamaansa otteluun. Se on saman verran, mitä kapteeni hankki 32 ensimmäiseen peliin. Ilveksen kokonaisaika ylivoimalla olisi nykyisillä lukemilla jäämässä ensimmäistä keraa alle kuuteen minuuttiin sitten kauden 2017-2018. Tällä hetkellä se on 5:22. Alivoima-aika 5:16 sen sijaan olisi pienintä kaudesta 2014-2015 alkaen.
| YVA | YVK | AVA | AVK | Aik | Ker |
14-15 | 6:39 | 4,30 | 7:04 | 4,47 | -0:25 | -0,17 |
15-16 | 5:59 | 3,73 | 6:04 | 3,83 | -0:05 | -0,10 |
16-17 | 5:14 | 3,20 | 5:29 | 3,18 | -0:15 | +0,02 |
17-18 | 5:48 | 3,60 | 4:43 | 3,15 | +1:05 | +0,45 |
18-19 | 6:23 | 3,72 | 5:49 | 3,62 | +0:34 | +0,10 |
19-20 | 6:05 | 3,90 | 5:42 | 3,49 | +0:23 | +0,41 |
20-21 | 6:40 | 3,91 | 6:08 | 3,81 | +0:32 | +0,10 |
21-22 | 5:22 | 3,14 | 5:16 | 3,05 | +0:06 | +0,09 |
Joulutauon jälkeen Ilveksen ylivoimaonnistumiset ovat alkaneet jakaantumaan laajemmin. Sebök on ottanut isoa vastuuta tuolla saralla. Hän on ollut seitsemän kertaa jäällä ylivoimamaalin aikaan tuon jälkeen eli eniten koko joukkuueesta. Pisteitä Sebökille on kertynyt 3+1, mikä on maalit ja peliaika huomioiden kovinta luokkaa joulun jälkeen. Ensimmäiseen 30 peliin hän oli jäällä vain kerran, tehoilla 0+0. Alivoimallakin hän ollut jäällä vain kerran takaiskun aikaan joulutauon jälkeisellä otannalla. Sebök on pelannut noin 18 minuuttia alivoimaa edellä mainitulla jaksolla, kun taas kauden ensimmäisellä puolikkaalla hän pelasi 25 otteluun noin 13 minuuttia alivoimaa. Kun unkarilainen tuli puheeksi, niin Sebök oli tällä kaudella myös ensimmäinen Ilves-pelaaja, joka on hankkinut 3 ylivoimaa Ilvekselle yhdessä ottelussa. Noista seurauksena oli 2 ylivoimamaalia Ilvekselle HPK:ta vastaan. Sattumoisin juuri joulutauon jälkeisissä peleissä Ilves on sekä ylivoimassa että alivoimassa ollut kuuden joukossa prosenteissa mitattuna. Ylivoimalla kuudes, alivoimalla neljäs. Sebök on ollut isossa roolissa molemmilla osa-alueilla. Sebök on myös tehnyt eniten tehopisteitä Ilvekselle 5vs5 pelissä yhdessä Odenin kanssa. Parikka on tasakentällisin tehnyt 2. eniten maaleja Saarelan jälkeen. Parikan tahti on hirvittävää ihan historiallisessakin mittakaavassa, josta tulikin jo miehen omassa topicissa mainittua.
Myös Johanssonilla on tapahtunut vastaavanlainen noste. Ensimmäiseen 30 peliin Simme oli kerran jäällä yv-osuman aikaan, nyt viimeiseen 14 peliin hän ollut jäällä viidesti ja lisäksi ollut mukana kahdesti jäällä Ilveksen tehtyä maalin ilman maalivahtia. Noissa edellä mainituissa tilanteissa Johansson on iskenyt tehot 3+2, joista yksi oli siis se ihana tasoitusmaali Ässiä vastaan ilman maalivahtia pelatessa. Tällä viikolla myös hyvää stunttaamista alivoimassa. Laajuutta erikoistilanteisiin on alkanut löytymään myös ylivoiman osalta, kun Baptistekin on saanut sillä saralla onnistumisia. Ennen joulutaukoa Baptisten ainoa erikoistilannepiste oli tyhjiin tehty osuma Jyppiä vastaan tehty tyhjä maali. Kierroksilla 31-44 Baptiste teki ylivoimalla 3+1, ilman maalivahtia 1+0 ja vielä rankkarista maalin TPS:ää vastaan. Tämän lisäksi Baptisten alivoimavastuu on kasvanut myös selvästi.
Mieho ja Joona Ikonen ovat olleet myös tärkeitä palasia alivoimalla. Edellisen kerran kaksikko on ollut jäällä av-maalin aikaan Tapparaa vastaan Ilveksen isännöimässä Nokia Areenan pelissä. Myös erityisesti Parikan, Lööfin, Horsen ja Suomen osuus on ollut aika merkittävä tuossa.
Taulukkomuodossa myös vähän keskiarvoja erikoistilanneajan jakautumisesta. Ylivoimapelaajat on laitettu liigan sivuilta kopioituun pistejärjestykseen. Alivoimapelaajat on jaettu puolustajiin ja hyökkääjiin ja niin, että eniten keskiarvollisesti pelanneet on laitettu ensin. Alivoimien kohdalla tehpisteet on laitettu sulkuihin.
| M+S (+/-) | YV/O | YV-aik |
Lancaster | 1+10 (+15 -1) | 3:28 | 145:19 |
Kontiola | 4+6 (+14 -1) | 3:41 | 147:22 |
Suomi | 2+7 (+16 -1) | 3:39 | 138:56 |
Joni | 3+5 (+12 0) | 2:28 | 106:01 |
Johansson | 2+3 (+6 0) | 1:54 | 82:01 |
Baptiste | 3+1 (+9 -1) | 2:45 | 110:18 |
Mieho | 0+4 (+9 0) | 2:22 | 97:16 |
Sebök | 3+1 (+8 0) | 1:43 | 66:45 |
Joona | 2+0 (+5 -1) | 1:58 | 82:46 |
Mäntykivi | 1+1 (+5 0) | 1:51 | 70:23 |
Oden | 0+1 (+3 0) | 0:32 | 21:32 |
Pulli | 0+1 (+1 0) | 0:01 | 0:17 |
| | AV/O | AV-aik |
Salmela | +1-10=-9 | 3:00 | 99:11 |
Parikka | +2-13=-11 | 2:59 | 130:58 |
Lööf | +1-4=-3 (0+1) | 1:59 | 69:23 |
Elorinne | +1-11=-10 | 1:53 | 75:33 |
Masin | 0-6=-6 | 1:35 | 47:21 |
Johansson | 1-1=0 | 0:26 | 18:51 |
Joo.Ikonen | +2-6=-4 (0+2) | 1:45 | 73:41 |
Mieho | +1-7=-6 (1+0) | 1:40 | 68:34 |
Saarela | +1-8=-7 (1+0) | 1:32 | 56:51 |
Suomi | 0-4=-4 | 1:16 | 47:58 |
Päkkilä | +1-7=-6 | 1:12 | 44:31 |
Virtanen | 0-1=-1 | 1:11 | 26:03 |
Mäntykivi | 0-2=-2 | 0:59 | 37:34 |
Sebök | +1-2=-1 (1+0) | 0:48 | 31:09 |
Nalli | 0-2=-2 | 0:44 | 26:37 |
Kontiola | 0-4=-4 | 0:35 | 23:06 |
Baptiste | 0-1=-1 | 0:18 | 11:41 |
Kärkipelaajien alivoima-ajat ovat jakaantuneet hieman tasaisemmin viime kausiin verrattuna. Esimerkiksi viime kaudella hyökkääjistä Mieho pelasi 2:32, Joona 2:03, Are 2:03, Suomi 2:01. Pakeista Parikka 3:19, Elorinne 3:17, Horse 2:30. Kaudella 2019-2020 Leino 2:39, Suomi 2:07 pakeista Peltola 3:18. Kaudella 18-19 Suomi 2:28, Ruotsalainen 2:17, Joona 2:10, Mieho 2:08. Erittäin laajasti jakaantunut nyt Ilveksen alivoimavastuu tällä kaudella ja muutenkin paljon pelaavia pelaajia ei mahdottomasti ole täytynyt kuormittaa tuossa. Myös pienentynyt alivoimakertojen määrä vaikuttaa hieman.
Muihin uutisiin: Kuten ylempänä olevassa viestissä todetaan, puolustajien maalimäärä on nyt 35 tai 0,8 maalia / ottelu. Edellisen kerran noin korkeaan maalimäärään Ilves on yltänyt kaudella 2011-2012, jolloin toki kaikki muu menikin sitten ihan päin sitä itseään. Maali/ottelu mittarilla lukema oli 0,58. 2000-luvulla edellä ovat vielä kaudet 2003-2004 (50 maalia / 0,89 M/O), 2000-2001 (39 maalia / 0,70 M/O). 60 ottelun runkosarjalla nykytahdilla määrä olisi 47-48 kauden päätteeksi, jos nyt tuohon ottelumäärään edes yllettäisiin. Puolustajat ovat edelleen tehneet noin 23% Ilveksen maaleista eli tahti on pysynyt samana verrattuna tammikuun 2. päivä tehtyyn päivitykseen, joka löytyy tästä ketjusta. Ilveksen kokonaismaalien osuus on kasvanut edellä mainitun päivämäärän jälkeen lukemasta 3,25 -> 3,36. Pakeilla 0,75 -> 0,80, hyökkääjillä 2,41 -> 2,45. Päästettyjen maalien osuus on vähentynyt aika saman suuntaisesti lukemasta 2,84 -> 2,77.
Vielä joulukuussa kultakypärän osuus Ilveksen tehdyistä pisteistä oli harvinaisen alhainen, hieman alle 20%. Eemeli Suomen hirmuisen alkuvuoden myötä kultakypärän osuus pisteistä on nyt 24,5%. Kaudesta 1975-1976 alkaen parhaan pistemiehen osuus on ollut siis keskimäärin 29% eli lähemmäs tuota keskiarvoa kohti ollaan hivuttautumassa.
IhanJuniori
Junioripelaaja
- Viestejä
- 17 544
Juu kyllä pitää paikkansa, toisena on Lukon puollustajat jotka ovat muistaakseni tehneet 27 maalia.
Ja tosiaan Parikan 10+10 syntyneet 5v5 pelissä on kyllä täysin käsittämätön tilasto.
Lisäksi Lancasterilla on koko liigan paras syöttö % ja Johansonilla koko liigan paras kamppailu %. Että näiden tilastojen valossa puolustukseen tämä homma ei tänä vuonna tule kaatumaan.
IhanJuniori
Junioripelaaja
- Viestejä
- 17 544
Pikkusen tähän väliin YV/AV tilastoja koska jokaisessa Ilveksen pelissä selostajat höyryävät niistä.
Mennään nyt kuntopuntarin kautta.
20 Peliä YV% 20,00 AV% 87,04
15 Peliä YV% 21,57 AV% 88,10
10 Peliä YV% 18,42 AV% 92,31
5 Peliä YV% 18,18 AV% 100,00
Tästä nyt vois päätellä sen että AVn suunta on oikea, ja ylivoimaa pitää jumpata edelleen!
Mennään nyt kuntopuntarin kautta.
20 Peliä YV% 20,00 AV% 87,04
15 Peliä YV% 21,57 AV% 88,10
10 Peliä YV% 18,42 AV% 92,31
5 Peliä YV% 18,18 AV% 100,00
Tästä nyt vois päätellä sen että AVn suunta on oikea, ja ylivoimaa pitää jumpata edelleen!
IhanJuniori
Junioripelaaja
- Viestejä
- 17 544
En tiedä onko tämä off-topic, mutta onko kenelläkään hajua löytyykö noita wisehockey tilastoja mistään? Olis meinaan erittäin mielenkiintoista selailla niitä.
TilastoUkko
Tulokas
- Viestejä
- 5
Tässä on jäljellä olevien pelien todennäköisyydet laskettu aika alkeellisella karvalakkimallilla (15 pelin kuntopuntarin pistekeskiarvosta "voimaluku", ja pieni kotietu), ja tein simulaation 10000 kertaa. Tältä varmaankin näyttäisi kuitenkin suunnilleen tällä hetkellä todennäköisyydet eri sijoituksiin runkosarjan päätteeksi.
Oikeastihan tilanne on parempi Ilveksen kannalta, kunhan rosteri tervehtyy...
Oikeastihan tilanne on parempi Ilveksen kannalta, kunhan rosteri tervehtyy...
Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 755
Jeremi Wehmaksen maali HIFK:ta vastaan oli kauden 34. puolustajan tekemä maali tasakentällisin.
Lancaster liittyi juhliin mukaan ja Ilveksen puolustajat ovat tehneet nyt 35 maalia yli- ja alivoiman ulkopuolella "tasakentällisin", mikä on määrällisesti puhuttaessa uusi seuraennätys. Aikaisempi 33 maalin ennätys on kaudelta 84-85. Ottelumääriin suhteutettuna tuo kauden 84-85 lukema on noin 0,92 m/o, mikä on tämän hetkistä tahtia (0,71) hieman korkeampi. Maaleja tehtiin tuohon aikaan kaikkiaan paljon enemmän. 70/80-luvulla tuolllaiset 30-40 maalia tasakentällisin sarjan parhaiden joukkueiden pakistoille ei ollut temppu eikä mikään. Ässillä kaudella 78-79 lukema oli 1,22 maalia/ottelu, tuo on käsittääkseni korkein lukema tuolla saralla.
Ilveksen lukemat eivät ole kovia pelkästään omasta seurahistoriasta puhuttaessa, vaan ihan koko SM-liigan lähihistorian saatossa. Noin 30 vuoden otannalla puhutaan sangen poikkeuksellisesta tahdista. Vielä kaudella 91-92 KalPan pakisto teki 56 maalia, joista 47 syntyi yv/av:n ulkopuolella. Otteluita pelattiin tuolloin 44. Mikäli haarukointini ja liigan tietokannat pitävät paikkansa, niin tuon jälkeen ennen tätä kautta kovinta tahtia on pitänyt HPK kaudella 2001-2002. Hpk:n pakit tekivät yhteensä 62 maalia, joista 22 oli ylivoimalla ja lisäksi 1 alivoimalla. Muilla tavoin maaleja syntyi 39, eli 56 peliin = 0,70 m/o.
2000-luvulla pelkästään 0,5 M/O lukeman saavuttaminen on ollut melko harvinaista luokkaa. On ollut monia kausia, jolloin ylivoimamaalit mukaan luettuna kauden maalirikkaimmat pakistot ovat jääneet alle 35 maaliin. Erityisesti vuosien 2008-2017 välillä tuota tapahtui aika usein. 0,5 M/O tasakentällisin 2000-luvulla ovat yltäneet aiemmin mainitun HPK:n 2001-2002 lisäksi:
Kärpät 18-19: 34/60 (0,57)
Ilves 03-04: 30/56 (0,54)
Tappara 20-21: 30/59 (0,51)
HPK 03-04: 28/56 (0,50)
90-luvun paras noteeraus jo mainitun KalPan 1991-1992 jälkeen oli Jokereilta kaudella 93-94 (0,69 m/o)
Ilveksen puolustajien maalikehittymä alkaen SM-liigan alusta 1975.
Lancaster liittyi juhliin mukaan ja Ilveksen puolustajat ovat tehneet nyt 35 maalia yli- ja alivoiman ulkopuolella "tasakentällisin", mikä on määrällisesti puhuttaessa uusi seuraennätys. Aikaisempi 33 maalin ennätys on kaudelta 84-85. Ottelumääriin suhteutettuna tuo kauden 84-85 lukema on noin 0,92 m/o, mikä on tämän hetkistä tahtia (0,71) hieman korkeampi. Maaleja tehtiin tuohon aikaan kaikkiaan paljon enemmän. 70/80-luvulla tuolllaiset 30-40 maalia tasakentällisin sarjan parhaiden joukkueiden pakistoille ei ollut temppu eikä mikään. Ässillä kaudella 78-79 lukema oli 1,22 maalia/ottelu, tuo on käsittääkseni korkein lukema tuolla saralla.
Ilveksen lukemat eivät ole kovia pelkästään omasta seurahistoriasta puhuttaessa, vaan ihan koko SM-liigan lähihistorian saatossa. Noin 30 vuoden otannalla puhutaan sangen poikkeuksellisesta tahdista. Vielä kaudella 91-92 KalPan pakisto teki 56 maalia, joista 47 syntyi yv/av:n ulkopuolella. Otteluita pelattiin tuolloin 44. Mikäli haarukointini ja liigan tietokannat pitävät paikkansa, niin tuon jälkeen ennen tätä kautta kovinta tahtia on pitänyt HPK kaudella 2001-2002. Hpk:n pakit tekivät yhteensä 62 maalia, joista 22 oli ylivoimalla ja lisäksi 1 alivoimalla. Muilla tavoin maaleja syntyi 39, eli 56 peliin = 0,70 m/o.
2000-luvulla pelkästään 0,5 M/O lukeman saavuttaminen on ollut melko harvinaista luokkaa. On ollut monia kausia, jolloin ylivoimamaalit mukaan luettuna kauden maalirikkaimmat pakistot ovat jääneet alle 35 maaliin. Erityisesti vuosien 2008-2017 välillä tuota tapahtui aika usein. 0,5 M/O tasakentällisin 2000-luvulla ovat yltäneet aiemmin mainitun HPK:n 2001-2002 lisäksi:
Kärpät 18-19: 34/60 (0,57)
Ilves 03-04: 30/56 (0,54)
Tappara 20-21: 30/59 (0,51)
HPK 03-04: 28/56 (0,50)
90-luvun paras noteeraus jo mainitun KalPan 1991-1992 jälkeen oli Jokereilta kaudella 93-94 (0,69 m/o)
Ilveksen puolustajien maalikehittymä alkaen SM-liigan alusta 1975.
| O | Maalit | "Tasak" | YV+AV |
21-22 | 49 | 38 | 35 | 3 |
20-21 | 53 | 21 | 19 | 2 |
19-20 | 59 | 26 | 20 | 6 |
18-19 | 60 | 18 | 15 | 3 |
17-18 | 60 | 14 | 12 | 2 |
16-17 | 60 | 15 | 11 | 4 |
15-16 | 60 | 22 | 12 | 10 |
14-15 | 60 | 23 | 9 | 14 |
13-14 | 60 | 26 | 10 | 15+1 |
12–13 | 60 | 21 | 9 | 12 |
11–12 | 60 | 35 | 21 | 13+1 |
10–11 | 60 | 33 | 17 | 16 |
09–10 | 58 | 28 | 12 | 14+2 |
08–09 | 58 | 33 | 11 | 18+4 |
07–08 | 56 | 30 | 20 | 10 |
06–07 | 56 | 31 | 14 | 16+1 |
05–06 | 56 | 24 | 12 | 10+2 |
04–05 | 56 | 33 | 21 | 12 |
03–04 | 56 | 50 | 30 | 19+1 |
02–03 | 56 | 22 | 11 | 10+1 |
01–02 | 56 | 33 | 14 | 18+1 |
00–01 | 56 | 39 | 16 | 22+1 |
99–00 | 54 | 35 | 20 | 14+1 |
98-99 | 54 | 46 | 23 | 23 |
97-98 | 48 | 50 | 24 | 26 |
96-97 | 50 | 39 | 16 | 19+4 |
95-96 | 50 | 19 | 12 | 7 |
94-95 | 50 | 36 | 23 | 13 |
93-94 | 48 | 39 | 23 | 16 |
92-93 | 48 | 29 | 17 | 11+1 |
91-92 | 44 | 25 | 14 | 11 |
90-91 | 44 | 31 | 18 | 13 |
89-90 | 44 | 28 | 12 | 16 |
88-89 | 44 | 36 | 22 | 14 |
87-88 | 44 | 38 | 26 | 12 |
86-87 | 44 | 36 | 24 | 12 |
85-86 | 36 | 15 | 11 | 4 |
84-85 | 36 | 43 | 33 | 10 |
83-84 | 37 | 26 | 21 | 5 |
82-83 | 36 | 23 | 18 | 5 |
81-82 | 36 | 22 | 12 | 10 |
80-81 | 36 | 23 | 17 | 6 |
79-80 | 36 | 33 | 23 | 10 |
78-79 | 36 | 26 | 16 | 10 |
77-78 | 36 | 31 | 22 | 9 |
76-77 | 36 | 24 | 17 | 7 |
75-76 | 36 | 20 | 16 | 4 |
Viimeksi muokattu:
TaikuriLuttinen
Luottopelaaja
- Viestejä
- 4 439
Montako vuosikymmentä täytyy mennä taakse päin että on viimeksi oltu 1.3. sarjakärjessä?
Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 755
Valalle en asiasta menisi, mutta vastaus lienee näkökulmasta riippuen joko ei koskaan (SM-liiga) tai sitten SM-sarjan aikaan. SM-liigan aikana ei käsittääkseni koskaan, jos siis nimenomaan tuo 1.3. on kriteerinä.
SM-liigassa ainoa runkosarjavoitto on tullut kaudella 1987-1988. Helmikuussa ei tuolloin pelattu olympialaisten takia, joten runkosarja päättyi poikkeuksellisen myöhään maaliskuun loppupuolella. Vielä 80-luvulla runkosarjat usein loppuivat siinä helmikuun puolella, tai ihan maaliskuun alussa. Taisi olla vasta siinä vuodesta 1994 alkaen, kun maaliskuussa alettiin säännöllisemmin pelaamaan runkosarjaa maaliskuun puolellakin ja tuon jälkeen Ilves ei ihan hirveästi ole kärkikamppailuissa heilunut. Kaudelta 97-98 on paras runkosarjan sijoitus (3), mutta maaliskuussa ei kyllä johdettu.
Kaudella 1987-1988 Ilves oli vielä olympiatauolle lähdettäessä 2 pinnaa Hifkiä perässä, mutta nousi maaliskuussa ensimmäisen kerran Hifkin ohi 13.3. 15.3 oltiin tasapisteissä ja 17.3 eteenpäin Ilves piti yksin runkosarjan kärkipaikkansa.
SM-sarjan puolella Ilveksen viimeinen mestaruus tuli kaudella 1971-1972. Ilves otti mestaruuden 6 pinnan erolla HJK:hon. Tuolloin pelattiin maaliskuussa 6 ottelua, joista Ilves voitti 4. Kausi päättyi 16.3. Tuolloin 12 joukkuetta pelasi SM-sarjassa. Joukkueet pelasivat ensin kaksi kertaa toisiaan vastaan muodostaen 22 ottelun alkusarjan ja tuon pohjalta kuusi parasta jatkoi loppusarjaan, joka kesti 10 ottelua. Alkusarja päättyi 19.2. Siinä ja siinä oliko Ilves napannut kärkipaikan jo tuohon 1.3 mennessä, mutta sarjataulukkopohjaan perustuneessa mestaruudessa se on joka tapauksessa johtanut jossain vaiheessa maaliskuuta 1972.
alakkriP
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 546
Tarkoitatko tämäntyylistä?
Dynastia
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 163
Jep, kiitos!