Ilveksen tilastoketju

[Mobutu Sese Seko]

Tämä tilasto Lancaster ketjusta sivulta 18. Eli nyt tilasto taitaa olla 6/18

Täytyy nostaa tassua ylös virheen merkiksi. Mulla oli tuosta listauksesta jäänyt päivittämättä Jyp ja Kookoo-pelien voittolaukausskabat muiden paitsi Lancasterin osalta. KooKoo-pelin jälkeen Suomella on ollut 2 yritystä vl-kisoissa, joissa hän on tehnyt yhden maalin ja lisäksi sitten tuo epäonnistuminen pelitilanteessa Hifkiä vastaan. Saldo on siis 7/23 kaudesta 2014-2015 alkaen. Pelitilanteissa 2/4 ja vl-kilpailuissa 5/19. Alla olevasta linkistä löytyy yritykset kaudesta 14-15 alkaen.

https://www.ilvesfoorumi.com/threads/ilveksen-tilastoketju.927/page-37#post-360411

Jos pari sanaa tästä kaudesta:

Pelitilannerankkarit
2021-2022:
Kierros 6: Suomi maali (Ässät) (Saarela hankki)
Kierros 31: Baptiste maali (Tps) (Baptiste hankki)
Kierros 52: Haapala, ei maalia (Tap) (Haapala hankki)
Kierros 53: Mašín, maali (Luk) (Mašín hankki)
Kierros 57: Suomi, ei maalia (HIFK) Mieho hankki
Yhteensä 3 maalia 5 yritystä

Voittolaukauskisat
2021-2022:
Lancaster 5/8
Suomi 3/8
Joni Ikonen 1/3
Mäntykivi 0/1
Baptiste 2/5
Yhteensä 11 maalia 25 yritystä

Laitan vielä taulukkomuodossa yhteenvetona näitä lukuja. PT=pelitilanne, RL=rangaistuslaukauskilpailu. Yht. tarkoittaa kaikki kauden rankkarit yhteensä. RL-kilpailuissa ensimmäinen luku tarkoittaa, kuinka monta kilpailua on voitettu ja jälkimmäinen kuinka monta niitä on ollut.

Päivitetty 17.3.2022 HIFK-pelin jälkeen

Kausi​	PT​	PT%​	VL​	VL%​	Yht.​	Yhteensä %​	RL-kilpailut​
14-15​	2/6​	33,3​	7/20​	35​	9/26​	34,6​	5/7​
15-16​	2/3​	66,7​	4/18​	22,2​	6/21​	28,6​	2/5​
16-17​	0/0​	0​	4/13​	30,8​	4/13​	30,8​	3/4​
17-18​	1/5​	20​	6/17​	35,3​	7/22​	31,8​	3/4​
18-19​	2/4​	50​	2/5​	40​	4/9​	44,4​	1/1​
19-20​	2/7​	28,6​	5/27​	18,5​	7/34​	20,6​	2/7​
20-21​	0/4​	0​	2/9​	22,2​	2/13​	15,4​	0/2​
21-22​	3/5​	60​	11/25​	44%​	14/30​	46,7​	6/8​
Yht.​	12/34​	35,3%​	41/134​	30,6%​	53/168​	31,5%​	22/38​

Vähintään kolme rankkaria laukoneet pelaajat kaudesta 14-15 alkaen: Mukana siis pelitilannerankkarit ja voittolaukauskilpailu:

Suomi 7/23 = 30%
Rautiainen 6/17 = 35,%
Ruotsalainen 4/9 = 44%
Laakso 4/9 = 44%
Meskanen 1/9 = 11,%
Lancaster 5/8 = 63%
Polak 3/5 = 60%
Baptiste 3/6 = 50%
Maccelli 2/5 = 40%
Antonen 2/5 = 40%
Lepaus 1/5 = 20%
Koivula 1/5 = 20%
Sandell 1/4 = 25%
Joni Ikonen 1/4 =25%
Leino 0/4
Tamminen 2/3 = 67%
Tyrväinen 2/3 = 67%
Joona Ikonen 0/3

Nykyisten Ilves-pelaajien tilastot rankkarikisoista entisten seurojensa riveissä

Haapala 7/18 (Tappara, kaudet 2014-2018) Lugano 0/3, Jokerit 2/4
Mäntykivi 1/2 (SaiPa)
Saarela 1/2 (Lukko)
Beck 1/2 (AHL-ura yhteensä)
Baptiste 1/6 (AHL-ura yhteensä)
Oden 0/3 (KooKoo)
Sebők 0/3 (KalPa)
Joni Ikonen 0/1 (KalPa)
Virtanen 0/1 (SaiPa)
Kontiola 0/1 (HPK)

Ilves on siis pistänyt kauden voittolaukauskisoissaan 11/25 sisään, jolloin prosentiksi tulee 44%. Tuo on erittäin korkea lukema VL-kilpailuissa kaudesta 2014-2015 alkaen. 44 prosentiin tai sen yli on yltänyt ainoastaan 8 joukkuetta.

Kär 20-21: 57,1% (12/21)
Blu 14-15: 50% (15/30)
Juk 19-20: 50% (12/24)
Kal 15-16: 50% (10/20)
Hpk 15-16 50% (9/18)
Kär 18-19: 47,1% (8/17)
Kal 14-15: 46,4% (13/28)
Kär 19-20: 46,2% (6/13)

Tämän kauden lukemia en Ilvestä lukuun ottamatta ole seurannut, mutta kaikkiaan Liigan sivujen mukaan kausien 2014-2015 - 2020-2021 välillä oli lauottu 2358 yritystä voittolaukauskilpailuissa ja 683 oli mennyt sisään. Prosentiksi tulee tuolloin 29.0%. Suomen prosentti on siis aika standardiluokkaa ollut seitsemän kauden otannalla ja tällä kaudellahan se on yhteensä 40%, mikä on mukavasti tuon keskiarvon yläpuolella.

Ilves on nyt siis voittanut saman verran vl-kilpailuja tällä kaudella kuin neljällä aikaisemmalla kaudella yhteensä. Myrrän kahdella ekalla kaudella lukema oli murheellinen 2/9 ja ainoastaan 9/47 yrityksestä meni sisään. Kun noihin rankkarikisoihin on ajauduttu peräti 8 kertaa tällä kaudella, niin tuo 6 pinnaa noista on kyllä erinomainen lukema.

Laukaisumääriin nähden hieman kapeammalla laukojaringillä on vedetty tällä kaudella. Kun katsotaan pelkästään voittolaukauskisoissa ampuneita, niin ainoastaan Mäntykivi on alle tuon 29 prosentin keskiarvon, ja hänelläkin siis yrityksiä on vain 1 kappale. Paperilla itselleni syntyy mielikuva, että tuohon on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota, että kuka laukoo ja kenties myös, että miten laukoo. Ehkä rankkuja ei ole enää käytetty samalla tavalla jonan itseluottamuksen nostatusyrityksenä, kuten joillain aikaisemmilla kausilla. Tuokkolamaisesta vitsailusta puhumattakaan. Perse repesi taas hieman tuota ajatellessa.

 

[Mobutu Sese Seko]

Ilves oli sarjan eniten maaleja tehnyt joukkue ensimmäistä kertaa sitten kauden 1997-1998. Kaikkiaan tämä oli 5. kerta SM-liigassa, kun Ilves on ollut eniten maaleja tehnyt joukkue kauden päätteksi. Muut kolme kautta olivat luonnollisesti kausien 1987-1990 välillä.

Pari huomiota sunnuntaina alkavasta puolivälieräsarjasta. Koko kauden otannalla vastakkain ovat liigan 2 tehokkainta joukkuetta kokonaislaukaisumäärään suhteutettuna. Ilveksen lukema 13,83 on omien laskelmieni mukaan kovin noteeraus kaudesta 15-16 alkaen. Lukemat on siis koostettu Liigan pelaajatilastojen laukaisukohdasta. Aikaisempi kovin noteeraus oli Tapparan 13,84 kaudelta 19-20. Tämä oli nyt toinen kausi putkeen, kun Ilves on tässä tilastossa sarjan tehokkain joukkue, viime kaudella vastaava lukema oli 14,28. Tuolloin ensimmäiset 19 peliä nähtiin moneen vuosikymmeneen yksi tehokkaimmista Ilveksistä, jonka ilmentymänä oli erityisesti Arttu Ruotsalainen ja tuo kantoi varsin pitkälle tällä saralla. Kaudella 19-20 Ilveksen lukema oli 14,02, mikä oli toiseksi kovin lukema tuolloin.

M-VL= Maalit ilman voittolaukauskilpailuja. MK% = kuinka paljon vetoja mennyt maalia kohti kaikista laukauksista. L/M = Kuinka monta laukausta tarvittu yhteen maaliin. MK/O = maalia kohti menneet vedot ottelua kohti. L/O = kuinka paljon kaikkia laukauksia yhteensä.

​	M-VL​	MK%​	L/M​	MK/O​	L/O​
Tap​	188-3=185​	58,0%​	15,3​	27,4​	47,2​
Juk​	166-2=164​	58,0%​	17​	27​	46,5​
Ilv​	191-6-=185​	57,7%​	13,8​	24,6​	42,6​
Tps​	151-3=148​	58,5%​	18,1​	26,1​	44,7​
Ifk​	174-3=171​	58,3%​	16,7​	28,2​	48,4​
Kär​	171-2=169​	56,1%​	14,6​	23,1​	41,1​
Hpk​	147-4=143​	57,8%​	17,9​	24,7​	42,7​
Koo​	148-3=145​	52,2%​	19​	24​	45,9​
Pel​	142-1=141​	59,3%​	16,3​	22,7​	38,3​
Luk​	169-1=168​	58,2%​	17,8​	30,1​	51,6​
Kal​	167-5=162​	59,3%​	17​	27,3​	45,9​
Spo​	120-5=115​	55,1%​	22,9​	24,6​	44,6​
Jyp​	139-1=138​	57,9%​	18,6​	24,8​	42,9​
Sai​	128-1=127​	59,2%​	17,8​	22,4​	37,8​
Äss​	127-3=124​	59,0%​	21,3​	26​	44​
​	2285 / 2,55​	57,63%​	17,4​	25,5​	44,26​

9 ottelua on erittäin pieni otanta ja vastustajien taso pitää ottaa huomioon jne, mutta siitä huolimatta: Marjamäen aikana Kärpät teki 20 maalia 9 otteluun (2,22 m/o). Kärpät Laukoi maalia kohti keskimäärin 23 kertaa ja yhteensä 41,56 kertaa. Maalia kohti menneiden vetojen osuus oli 55,4%. Yhteen maaliin käytettiin keskimäärin 18,7 laukausta, mikä on heikompi kuin tuon koko liigan keskiarvo. Laukaisumäärät oli siis aika saman suuntaisia kuin Kärpillä koko kaudella, mutta maalintekotehokkuus ja maalimäärät oli hieman alhaisempaa. Kärpillä oli kyllä kovia vastustajia: Tappara (2x), Jukurit, TPS, Hifk (2), KooKoo, Pelicans ja Ässät.

Jos katsotaan Ilveksen suoritumista vastaavalla tavalla juurikin 9 viimeisen ottelun otannalla, niin se laukoi vastustajan maalia kohti 22,1 kertaa/ottelu ja yhteensä tismalleen saman verran kuin Marjamäen Kärpät eli 41,56. Huolestuttavaa on Ilveksen kannalta siis erityisesti se, miten paljon noista vähäisistä laukauksista on suuntautunut ohi. Ilveksen maalia kohti menevien vetojen osuus on ollut erittäin luokaton 53,2. Tuollaiseen hassailuun ei oikein pitäisi olla varaa. Vaasan vierailu oli tuossa mielessä aivan totaalinen pohjanoteeraus ollen yksi Ilveksen huonoimmista suorituksista kaudesta 14-15 alkaen. Ilveksen maalintekotehokkuus 15,58 laukausta/maali / 2,67 maalia/ottelu oli edelleen kyllä hyvää luokkaa, mutta parempaankin on potentiaalia.

Maalivahtien vastaanottamat kudit koko kauden otannalla. Ilveksellä on keskiarvoa heikompi lukema, Kärpillä niukasti keskiarvoa parempi.

Mvpmk = kuinka usein molareiden selän taakse meni maaleja. T/O = torjunnat MK = maalia kohti vastaanotetut vedot yhteensä

​	t%​	Mvpmk​	T/O​	MK/O​
Tap​	91,5%​	1,88​	20,4​	22,2​
Juk​	91,5%​	2,2​	23,7​	25,9​
Ilv​	90,3%​	2,67​	24,7​	27,4​
Tps​	91,5%​	2,15​	23,3​	25,4​
Hifk​	89,7%​	2,22​	19,4​	21,6​
Kär​	91,6%​	2,37​	25,8​	28,2​
Hpk​	92,0%​	2,07​	23,9​	25,9​
Koo​	91,6%​	2,22​	24,1​	26,3​
Pel​	91,8%​	2,13​	23,9​	26​
Luk​	89,5%​	2,47​	21,1​	23,6​
Kal​	88,6%​	2,47​	19,2​	21,6​
Spo​	89,5%​	2,41​	20,6​	23​
Jyp​	88,8%​	3,42​	27,2​	30,6​
Sai​	89,0%​	2,95​	23,9​	26,9​
Äss​	89,8%​	2,82​	24,7​	27,5​
Ka​	90,5%​	2,43​	23,05​	25,48​

Tämä on se alue, joka on muuttunut täysin Marjamäen aikana. Kärpät torjui 22,3 laukausta per peli ja maalivahteja kohti lauottiin vain 24 kertaa ottelua kohti, mikä on 4,2 kutia alle Kärppien koko kauden keskiarvon. Kärppien maalivahtien torjuntaprosentti oli huikea 93,1% ja vastustajat käyttivät keskimäärin 26 laukausta yhden maalin eteen. Maalivahtien päästettyjen maalien keskiarvo oli 1,67. Selvästi parempia kuin koko liigakauden keskiarvot osoittavat kaikista 896 ottelusta. Kaikista laukauksista vain noin 54,8% suuntautui Kärppien maalia kohti, joten tässä Ilveksen soisi olevan rutkasti parempi kuin mitä viime aikoina on nähty.

Samalla tavalla Ilveksen viimeiset 9 ottelua. Ilves torjui 25,9 vetoa ja molareita kohti lauottiin kesimäärin 28,4 kertaa. Torjuntaprosentit oli Ilveksellä sekä oman että liigan keskiarvojen yläpuolella ollen 91,0. Siitä huolimatta molareiden taakse meni 2,56 maalia/ottelu. Molareita en tuosta erityisemmin syyttelisi, vaan näkisin sen ongelman enemmän koko joukkueen puolustamisessa. Vastustajat tarvitsivat keskimäärin 19,3 kutia yhteen maaliin ja vedoista 57,7% suuntautui maalia kohti.

Kun nyt satuin kirjoittamaan tästä aihepiiristä tähän topiciin kierroksen 38 jälkeen tammikuussa, niin katsotaan vielä laukauksien osuus Ilveksen osalta viimeisessä 22 pelissä. Ilves oli tuolloin tammikuussa nollannut Kärpät totaalisesti 4-0, antamatta oikeastaan yhtään ykkössektorin paikkaa Kärpille tuossa pelissä. Ilves oli ensimmäistä kertaa tällä kaudella noussut tilanteeseen, jossa se oli laukonut enemmän kuin vastustajat olivat laukoneet Ilvestä kohti. Taisi muuten jäädä lopulta ainoaksi kerraksi. Tuo kierros 38 oli viimeinen ennen kuin ottelusiirtorumba alkoi ja tuosta alkaen Ilveksen laukaukset ottivat aikamoisen täyskäännöksen suuntaan, jossa vastustajat ovat nyt runkosarjan viimeisen reilun kolmanneksen aikana olleet Ilveksen edellä. Tässä on nähtävillä tietynlaista jakoa aikaan ennen ja jälkeen ottelusiirtojen.

22 viimeisessä pelissä Ilves laukoi keskimäärin 23,2 kertaa maalia kohti ja 41,2 kertaa yhteensä. Maalia kohti menneiden vetojen osuus oli 56,3%, laukaus/maali saldo oli 15,44 ja maaleja syntyi 2,64 ottelua kohti.

22 viimeisessä pelissä Ilveksen maalia kohti lauottiin keskimäärin 29 kertaa ja kaikki laukaukset huomioiden lukema on 48,3. Kohti maalia 59,9%, laukaus/maali saldo oli 17,72 ja maaleja syntyi 2,73 ottelua kohti.

Mainitaan vielä, että aloituspisteellä vastakkain ovat 2 huonointa niistä joukkueista, joiden kausi vielä jatkuu. Ilves meni upeasti eteenpäin viime kaudesta, oltuaan tuolloin sijalla 15 prosentilla 46,0.

KA=keskialue PA=puolustusalue HA=hyökkäysalue

​	Yht.​	Ka​	Pa​	Ha​
Kal​	55,1%​	56,0%​	52,4%​	56,5%​
Spo​	54,0%​	56,0%​	50,5%​	55,8%​
Juk​	52,6%​	49,7%​	50,4%​	57,2%​
HPK​	52,2%​	53,7%​	49,5%​	53,8%​
Tap​	52,1%​	49,1%​	52,1%​	54,3%​
Hif​	52,0%​	54,8%​	50,1%​	51,5%​
Luk​	51,3%​	51,8%​	50,7%​	51,6%​
Sai​	49,1%​	49,4%​	46,8%​	51,5%​
Pel​	48,1%​	47,7%​	45,6%​	51,2%​
Koo​	48,1%​	47,5%​	45,2%​	51,3%​
Tps​	48,0%​	47,7%​	46,5%​	49,7%​
Kär​	47,8%​	47,7%​	47,1%​	48,6%​
Ilv​	46,9%​	47,6%​	44,2%​	49,2%​
Äss​	46,5%​	45,8%​	44,7%​	48,6%​
Jyp​	46,3%​	45,3%​	42,9%​	51,3%​

Kiekonhallinta%

Tap 54,4
Kal 54,2
Luk 53,0
Hif 52,2
Pel 52,2
Ilv 50,7
Koo 50,6
Kär 50,0 (Marjamäen kanssa 50,6)
Tps 49,5
Sai 48,9
Spo 48,5
Hpk 48,0
Juk 47,9
Äss 45,8
Jyp 43,6

Ottelumäärään suhteutettuna Kärpät oli toiseksi vähiten ylivoimakertoja saanut joukkue. Ilves oli yli- ja alivoimakerroissa aika lailla keskikastia Liigassa. Joukkueiden alivoimakerroissa ei ollut suurta eroa.

edit. Korjattu Kärppien maalivahtien torjuntaprosenttia Marjamäen aikana. Ei 93.5, vaan 93.1

 

[Optimisti]

Ilves ei ole tämänpäiväisen kaltaista dominointia ole kyennyt esittämään oikeissa pudotuspeleissä (puolivälieristä eteenpäin) ihan viime vuosina. Ainakaan tuloksellisesti. Viisi maalia tai enemmän on onnistuttu jokusessa pelissä takomaan, mutta vastaavaa maalieroa pudotuspelikamppailussa täytyy hakea - arvasit oikein - kaudelta 97-98, jolloin SaiPan selkäranka taittui lopullisesti samoin 5-1-lukemin. Kyseisessä sarjassa aikaisemmin myös 10-2-kotivoitto.

Tuntuu että tilastollisia vertailukohtia nyky-Ilvekseen joutuu hakemaan useamminkin noilta vuosituhannen lopun menestyksekkäiltä kausilta. Ja sehän ei ole ollenkaan huono juttu!

 

[Mobutu Sese Seko]

Kärpät-sarja on enemmän tai vähemmän puolivälin krouvissa niin puretaan tässä kohtaa tiettyjä juttuja.

Ensimmäisenä hyökkäysalueaika, (hyökkäysten määrä / hyökkäyksen keskiarvoinen kesto)
Ilves
1. erä: 6:17 (30 / 0:11) +2:00 yv
2. erä: 6:22 (24 / 0:16) +5:07 yv
3. erä: 3:59 (24 / 0:10) +1:38 yv

Kärpät
1.erä: 2:34 (21 / 0:07) -2:00 av
2.erä: 4:33 (24 / 0:11) -5:07 av
3. erä: 5:03 (35 / 0:09) -1:38 av

Kiekonhallinnat: 1.erä 69-31 2.erä 58-42 3.erä 38-62. Ilveksen lukemat mainittu ensin. Ilveksen hyökkäysalueaika kokonaisuudessaan 16:38, Kärpillä 12:10. Hyökkäys oli jomman kumman joukkueen alueella siis 28:48, eli tuosta ajasta Ilves onnistui pitämään 57,8% hyökkäysajasta Kärppien alueella.

Toinen peli Ilves
1. erä: 6:50 (29 / 0:14) +4:00 yv
2. erä: 6:29 (35 / 0:11) +-0
3. erä: 4:55 (26 / 0:11) +2:00 yv
Ja.erä: 1:06 (2 / 0:33) +0:34 yv

Kärpät
1.erä: 3:18 (27 / 0:07) -4:00 av
2.erä: 4:24 (28 / 0:09) +-0
3.erä: 4:57 (29 / 0:09) -2:00 av
Ja.erä: 0:56 (2 / 0:28) -0:34 av

Kiekonhallinnat: 57-43, 58-42, 52-48 ja 68-32. Ilveksen lukemat mainittu ensin. Ilveksen hyökkäysalueaika kokonaisuudessaan 19:20, Kärpillä 13:35. Hyökkäys oli jomman kumman joukkueen alueella siis 32:55, eli tuosta ajasta Ilves onnistui pitämään 58,7% hyökkäysajasta Kärppien alueella.

Kolmas peli Ilves
1.erä: 4:22 (29 / 0:09) -2:00 av
2.erä: 5:54 (38 / 0:09) +2:00 yv
3.erä: 2:57 (27 / 0:07) +- 0
Ja.erä: 0:31 (9 / 0:03) -5:04 av

Kärpät:
1.erä: 5:00 (27 / 0:11) +2:00 yv
2.erä: 3:11 (26 / 0:07) -2:00 av
3.erä: 6:49 (36 / 0:11) +-0
Ja.erä: 4:34 (8 / 0:32) +5:04 yv

Kiekonhallinnat: 48-52, 63-37, 47-53 ja 14-86. Ilveksen hyökkäysalueaika kokonaisuudessaan 13:44, Kärpillä 19:34. Hyökkäys oli jomman kumman joukkueen alueella siis 33:18, eli tuosta ajasta Ilves onnistui pitämään 41,2% Kärppien alueella. Ennen tuota jatkoajan jäähysumaa lukemat oli 13:13 - 15:00. Ilveksen prosentuaalinen osuus oli siis 47,3%. No more penalties.

Kolmannessa pelissä Ilveksen syöttöprosentti oli 60 minuutin jälkeen 73, Kärpillä 80. Ensimmäisessä pelissä kolmannen erän loppupuoliskolla Ilveksen prosentit oli 81 ja Kärpillä 75. Toisesta pelistä en tiedä.

Ennen ottelusarjaa nostetusta laukausten osuudesta: Ilveksen laukauksista vain noin 40% on mennyt maalille saakka näissä kahdessa viimeisessä pelissä. Kokonaislaukaisumäärä on 97-95 Kärppien hyväksi, mutta maalia kohti Kärpät on saanut 16 kutia enemmän näissä kahdessa ottelussa.

- Eemeli Suomi kamppailee kuin perkele, mikä ei luonnollisesti yllätä: Kamppailuprosentti kahdessa viimeisessä pelissä on huikea 68%. Mäntykivellä myös kova 65%:n lukema kolmannessa pelissä. Joonalla 61% kolmannessa matsissa. Johansson pistänyt kolmessa pelissä syötöt lapaan 86 prosenttisesti (88/102)

- Nelosketjun laukaisutasapaino on ollut rujosti miinuksella kahdessa viime pelissä. Oulussa Päkkilän lukemat oli 3-9, Jonilla 3-5, Joonalla 3-7. Kolmannessa ottelussa Päkkilä 3-21, Joni 4-15, Joona 5-18. Kärppien pisimmät myllytykset varsinkin kolmannessa pelissä tuli erityisesti kahden ensiksi mainitun ollessa kentällä. Tuo porukka aloitti sarjan hyvin, mutta toisen pelin kolmannesta erästä alkaen on tietynlainen pelkokerroin alkanut allekirjoittaneella nousemaan melko korkealle. Sanoisin, että Joona Ikonen ei saa nyt ihan ansaitsemaansa tukea tuossa.

- Liikkeessä Ilves on ollut aktiivisempi. Ekassa pelissä Ilves liikkui 3.6 kilometriä enemmän, toisessa 4.9 ja kolmannessakin 1.9. Erikoistilanteethan tuohon tietenkin vaikuttaa paljon, mutta esimerkiksi kolmannessa pelissä Ilves liikkui 60 minuutin jälkeen 3.3 kilometriä enemmän. Tuossa kohtaa erikoistilanteet oli jakaantuneet täysin tasan.

Aloitukset kolmesta ekasta pelistä: Ka=keskialue, Pa=puolustusalue Ha=hyökkäys. v=voitto. Kontiola on ollut kaikista sarjan pelaajista paras aloittaja 60%:n lukemallaan. Saa nähdä miten Konnan oletettava poissaolo tuossa tulee näkymään pitemmällä aikavälillä. Stretsi veti upeasti varsinkin oman pään aloituksissa, mutta ehkä pitemmällä otannalla luotto noin vahvaan tekemiseen ei ole yhtä kova.

Kär 1​

A​

V​

A%​

​

Ka​

KaV​

​

​

Pa​

PaV​

​

​

Ha​

HaV​

​

Konna​

20​

12​

60%​

​

7​

3​

​

​

5​

4​

​

​

8​

5​

​

Sebök​

15​

9​

60%​

​

8​

3​

​

​

4​

3​

​

​

3​

3​

​

Mänty​

11​

7​

64%​

​

5​

2​

​

​

1​

1​

​

​

5​

4​

​

Joni​

7​

2​

29%​

​

2​

1​

​

​

3​

1​

​

​

2​

0​

​

Stretsi​

3​

1​

33%​

​

0​

0​

​

​

3​

1​

​

​

0​

0​

​

​

56​

31​

55,4%​

​

22​

9​

40,9%​

​

16​

10​

62,5%​

​

18​

12​

66,7%​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

Kär2 ​

A​

V​

A%​

​

Ka​

KaV​

​

​

Pa​

PaV​

​

​

Ha​

HaV​

​

Konna​

18​

11​

61%​

​

7​

4​

​

​

4​

1​

​

​

7​

6​

​

Sebök​

13​

5​

38%​

​

3​

1​

​

​

4​

2​

​

​

6​

2​

​

Mänty​

14​

7​

50%​

​

3​

1​

​

​

5​

2​

​

​

6​

4​

​

Joni​

5​

4​

80%​

​

0​

0​

​

​

0​

0​

​

​

5​

4​

​

​

50​

27​

54,0%​

​

13​

6​

46,2%​

​

13​

5​

38,5%​

​

24​

16​

66,7%​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

Kär 3​

A​

V​

A%​

​

Ka​

KaV​

​

​

Pa​

PaV​

​

​

Ha​

HaV​

​

Konna​

7​

4​

57%​

​

2​

1​

​

​

2​

1​

​

​

3​

2​

​

Sebök​

10​

5​

50%​

​

3​

2​

​

​

3​

2​

​

​

4​

1​

​

Mänty​

9​

3​

33%​

​

2​

0​

​

​

5​

3​

​

​

2​

0​

​

Stretsi​

14​

8​

57%​

​

2​

1​

​

​

11​

7​

​

​

1​

0​

​

Joni​

5​

2​

40%​

​

2​

1​

​

​

2​

1​

​

​

1​

0​

​

​

45​

22​

48,9%​

​

11​

5​

45,5%​

​

23​

14​

60,9%​

​

11​

3​

27,3%​

 

[Mobutu Sese Seko]

Laitetaan vielä numeroiden tasolla hienoa puolivälieräsarjaa hieman pakettiin.

Aloitetaan maaleista. Ilves ei hävinnyt yhtä ainoata peliä tasakentällisin. Tasakentällisin Ilves voitti 4 ottelua ja 3 päättyi tasan. Ottelujärjestyksessä lukemat menivät: 3-1, 1-1, 1-1, 2-0, 1-0, 1-0 ja 1-1. Ilves teki 10 maalia tasakentällisin, Kärpät 4.

Laukaukset ja Liigaplotin maaliodottama (xG on vain 60 minuutin osalta) Ilveksellä jäi aika paljon laukauksia matkan varrelle. Maalia kohti joukkueet laukoivat liki identtisen määrän, mutta kokonaisvetoja Ilveksellä oli 3,5 enemmän ottelua kohti. Lyhenteet on selitetty aikaisemmin tällä sivulla.

O​

MK Ilv​

L Ilv​

MK%​

L/M​

​

MK Kär​

L Kär​

Mk%​

L/M​

​

Ilv xG​

Kär xG​

ero​

1​

27​

49​

55,1%​

9,8​

​

21​

44​

47,7%​

44​

​

2.15​

1.84​

+0.31​

2​

22​

53​

41,5%​

26,5​

​

22​

35​

62,9%​

35​

​

2.85​

1.15​

+1.70​

3​

17​

42​

40,5%​

42​

​

33​

62​

53,2%​

31​

​

1.76​

2.38​

-0.62​

4​

21​

35​

60,0%​

17,5​

​

23​

56​

41,1%​

18,67​

​

0.83​

1.91​

-1.08​

5​

25​

53​

47,2%​

53​

​

22​

40​

55,0%​

x​

​

2.86​

2.24​

+0.62​

6​

15​

40​

37,5%​

40​

​

31​

49​

63,3%​

24,5​

​

2.12​

3.78​

-1.66​

7​

44​

74​

59,5%​

37​

​

20​

35​

57,1%​

35​

​

4.98​

1.40​

+3.58​

Yht.​

171​

346​

49,4%​

24,71​

​

172​

321​

53,6%​

32,1​

​

2,51​

2,1​

+0,41​

Ylivoimat meni selkeästi Kärpille. Erityisesti kahdessa viimeisessä Oulun peleissä Ilves oli tuolla saralla aivan vastaantulija, mutta toisaalta sai sielläkin sarjan toisessa pelissä tehtyä voittomaalinsa ylivoimalla. Kahdessa viimeisessä kotiottelussa Ilveksen alivoima oli silmämääräisestikin peittävämäpää/aktiivisempaa ja tehokkaampaa. Kahdessa viimeisessä kotipelissä Kärpät laukoi ainoastaan 6 laukausta ylivoimalla, mikä tarkoittaa yhtä laukausta 60 sekunnin välein. Vastaavasti Oulun peleissä Kärpät laukoi ylivoimalla 26 sekunnin välein ja tekivät 4 maalia 7 ylivoimatilanteesta. Oli todella tärkeää, että tuossa sarjan kakkospelissä ei annettu yhden ainoaa yv-mahdollisuutta Kärpille.

YVL=ylivoimalaukaukset. Ensin maalia kohti menneet, sitten kaikki laukaukset. Pelien 3-6 välillä Ilves ei saanut yhtään yv-laukausta maalia kohti.

O​	YV​	AV​	YVL Ilv​	L/SEK​	YVL Kär​	L/SEK​
1​	1/7​	0/2​	9/19​	36​	2/5​	31​
2​	¼​	0/0​	8/14​	28​	0/0​	0​
3​	0/1​	¼​	0/2​	60​	8/15​	28​
4​	0/0​	2/2​	0/0​	0​	4/7​	18​
5​	0/1​	0/2​	0/2​	60​	2/4​	60​
6​	0/2​	2/5​	0/3​	63​	8/13​	30​
7​	1/3​	0/1​	8/12​	24​	1/2​	60​
​	3/18​	5/16​	25/52​	34,42​	25/46​	31,57​

Ilveksen yv-pisteet pelaajakohtaisesti. Suluissa on lukema, että kuinka paljon yv-aikaa tuli ottelukohtaisesti ja että kuinka monta kertaa pelaaja oli jäällä yv-maalin aikaan:

Haapala 2+1 (2:40, +3)
Suomi 0+2 (2:15, +2)
Baptiste 1+0 (1:30, +1)
Kontiola 0+1 (3:18, +3)
Mieho 0+1 (2:32, +2)
Mäntykivi 0+1 (1:18, +1)
Johansson 0+0 (2:48, +3)

Haapala tarvitsi yhteen ylivoimapisteeseen keskimäärin ainoastaan 6 min 14 sek. Runkosarjan lopun ja kahden edellisen liigakauden murhaava tahti sai siis jatkoa.

Alivoimamaalien aikaan kentällä olleet pelaajat. Suluissa ottelukohtainen av-aika
Parikka -5 (1:59)
Salmela -3 (2:05)
Sebök -3 (1:08)
Anttila -2 (1:58)
Mieho -2 (0:48)
Joona -2 (1:41)
Mäntykivi -1 (0:16)
Suomi -1 (0:16)
Elorinne -1 (0:39)
Masin -1 (1:34)
Nalli 0 (0:41)
Kontiola 0 (0:21)

Kiekonhallinta, luistelumatkat, yli- ja alivoima-ajan jakautuminen, ottelukohtainen tehtyjen ja päästettyjen maalien kehittyminen. Ainoa peli, jossa luistelu ja kiekonhallinta hävittiin pystyyn oli sarjan neljäs peli. Maalien muodossa runkosarjan hurlumhei vaihtui aika niukkamaalisiin peleihin. Runkosarjassa Ilves teki siis 3,08 maalia/ottelu ilman voittolaukauskisoja ja päästi 2,77. Päästettyjen maalien osuus siis lähes puolittui.

Vaikka Blomqvistin numerot olivat huimia, niin Galimovin kanssa Kärppien yhteenlaskettu torjuntaprosentti oli 92,4 vs. Marekin 94,2. Blomqvistin lukema oli huikea 95,0 ja pmk 1,10.

Pos=kiekonhallinta L=Luisteltu matka tm=tehtyjen maalien keskiarvo

​	Pos Ilv​	Pos Kär​	L Ilv​	L Kär​	Ero​	yv​	av​	ero​	tm​	pm​
KÄR​	55​	45​	70.4​	66.8​	+3.6​	11:20​	2:35​	+8:45​	5​	1​
KÄR​	56​	44​	76.6​	71.7​	+4.9​	6:34​	0​	+6:34​	3,5​	1​
KÄR​	49​	51​	79,8​	77,9​	+1.9​	2:00​	7:04​	-5:04​	2,67​	1,33​
KÄR​	41​	59​	91,1​	92​	-0.9​	0:00​	2:03​	-2:03​	2,5​	1,75​
KÄR​	47​	53​	69,4​	67,5​	+1.9​	2:00​	4:00​	-2:00​	2,2​	1,4​
KÄR​	44​	56​	72,2​	68,7​	+3.5​	3:08​	6:30​	-3:22​	2​	1,5​
KÄR​	53​	47​	86,6​	80,1​	+6.5​	4:48​	2:00​	+2:48​	2​	1,43​
​	49,3​	50,7​	399,1​	386,2​	+1.8​	29:50​	24:12​	+5:38​	​	​

Laitetaan vielä hyökkäysalueen aikoja ja viivan ylityksiä siltä osin, kun niitä saatavilla on. Neljännestä pelistä puuttuu valitettavasti 3.erä ja jatkoaika. Kuudes peli puuttuu kokonaan ja seiskasta puuttuu jatkoaika.

Ha=hyökkäysalueaika Svy=viivan ylitys ka ha= keskiarvo kauanko hyökkäysalueella on vietetty aikaa hyökkäystä kohti.

​	Ilv HA​	Kär HA​	SVY Ilv​	SVY Kär​	Ilv ka Ha​	Kär ka ha​
1​	16:38​	12:10​	78​	79​	0:13​	0:09​
2​	19:20​	13:35​	92​	86​	0:13​	0:09​
3​	13:44​	19:34​	103​	97​	0:08​	0:12​
4​	7:33​	13:40​	53​	57​	0:09​	0:14​
5​	17:18​	13:03​	80​	65​	0:13​	0:12​
6​	​	​	​	​	​	​
7​	17:37​	12:22​	88​	74​	0:12​	0:10​

Ilveksen aloitukset ottelusarjasta. Anttilalla hyvät lukemat, Konnalla tuli hieman tärskyn jälkeen alaspäin.

​

Kaikki A​

V​

​

KA​

V​

​

PA​

V​

​

HA​

V​

​

Konna​

110​

56​

​

37​

15​

​

30​

14​

​

43​

27​

​

Sebök​

104​

44​

​

29​

14​

​

35​

16​

​

40​

14​

​

Mänty​

77​

34​

​

23​

10​

​

25​

11​

​

29​

13​

​

Stretsi​

35​

19​

​

4​

2​

​

28​

16​

​

3​

1​

​

Joni​

28​

15​

​

6​

4​

​

8​

3​

​

14​

8​

​

Mieho​

10​

6​

​

3​

1​

​

7​

5​

​

0​

0​

​

Nalli​

4​

0​

​

2​

0​

​

0​

0​

​

2​

0​

​

Iso-M​

3​

2​

​

1​

1​

​

0​

0​

​

2​

1​

​

Bicnic​

1​

0​

​

0​

0​

​

1​

0​

​

0​

0​

​

​

372​

176​

47,3%​

105​

47​

44,8%​

134​

65​

48,5%​

133​

64​

48,1%​

 

[Slite]

Näkeekö pelaajien kaksinkamppailuprosentteja jostakin avoimesta datasta?

 

[mindfcuk]

Näkeekö pelaajien kaksinkamppailuprosentteja jostakin avoimesta datasta?

Ei näe.

 

[Mobutu Sese Seko]

Runkosarjan avauspelissä Ässiä vastaan Ilves teki 2 yv-maalia. Näiden maalien aikaan kentällä nähtiin kymmenen eri Ilveksen pelaajaa: Ikonen, Suomi, Haapala, Lancaster ja Tikka ensimmäisessä. Kontiola, Tuulola, Mäntykivi, Jokipakka ja Sebők toisessa maalissa.

Viime kaudella täytyi odottaa peräti kierrokselle 25 saakka (areenan avajaiset), kunnes Ilveksellä oli vähintään kymmenen eri pelaajaa ollut jäällä Ilveksen tekemän yv-maalin aikaan. Tuon kierroksen 25 kohdalla yv-maalien aikaan jäällä olivat olleet

Suomi +8
Kontiola +8
Lancaster +7
Joni Ikonen +6
Mieho +5
Joona Ikonen +3
Baptiste +3
Virtanen +1
Sebők +1
Johansson ja Mäntykivi saivat ensimmäisen plussan juurikin siis tuossa paikallispelissä.

Jäädään seurailemaan, että miten homma etenee.

 

[Val76]

Runkosarjan avauspelissä Ässiä vastaan Ilves teki 2 yv-maalia. Näiden maalien aikaan kentällä nähtiin kymmenen eri Ilveksen pelaajaa: Ikonen, Suomi, Haapala, Lancaster ja Tikka ensimmäisessä. Kontiola, Tuulola, Mäntykivi, Jokipakka ja Sebők toisessa maalissa.

Viime kaudella täytyi odottaa peräti kierrokselle 25 saakka (areenan avajaiset), kunnes Ilveksellä oli vähintään kymmenen eri pelaajaa ollut jäällä Ilveksen tekemän yv-maalin aikaan. Tuon kierroksen 25 kohdalla yv-maalien aikaan jäällä olivat olleet

Suomi +8
Kontiola +8
Lancaster +7
Joni Ikonen +6
Mieho +5
Joona Ikonen +3
Baptiste +3
Virtanen +1
Sebők +1
Johansson ja Mäntykivi saivat ensimmäisen plussan juurikin siis tuossa paikallispelissä.

Jäädään seurailemaan, että miten homma etenee.

Kaveri seuraa tilastoja kyllä JÄÄTÄVÄLLÄ tasolla.

 

[Mobutu Sese Seko]

Alkaa tuo aikaisemmin ylläpitämäni rankkariviesti olemaan sen verran täynnä, että parempi pistää uusi viesti tulille. Tähän viestiin päivittyy rankkarit kaudelta 22-23:

Päivitetty 15.2 2023 pelatun HIFK-ottelun jälkeen

Pelitilannerankkarit:
Kierros 18: Sebők, ei maalia (Jukurit)
Kierros 22: Mäntykivi, ei maalia (Pelicans)
Kierros 32: Ikonen, ei maalia (Pelicans)
Kierros 50: Räty, Maali (HIFK)

Voittolaukauskilpailut:
Räty 1/1
Nyman 1/2
Lancaster 1/4
Tuulola 0/1
Suomi 0/1
Haapala 0/1
Mäntykivi 0/2
Kontiola 0/2

Taulukossa lukeva PT tarkoittaa siis ns. pelitilanteesta tuomittujen rankkareiden onnistumista.

Kausi​	PT​	PT%​	VL​	VL%​	Yht.​	Yhteensä %​	RL-kilpailut​
14-15​	2/6​	33,3​	7/20​	35​	9/26​	34,6​	5/7​
15-16​	2/3​	66,7​	4/18​	22,2​	6/21​	28,6​	2/5​
16-17​	0/0​	0​	4/13​	30,8​	4/13​	30,8​	3/4​
17-18​	1/5​	20​	6/17​	35,3​	7/22​	31,8​	3/4​
18-19​	2/4​	50​	2/5​	40​	4/9​	44,4​	1/1​
19-20​	2/7​	28,6​	5/27​	18,5​	7/34​	20,6​	2/7​
20-21​	0/4​	0​	2/9​	22,2​	2/13​	15,4​	0/2​
21-22​	3/6​	50​	11/25​	44​	14/31​	45,2​	6/8​
22-23​	1/4​	25​	3/13​	23,1​	4/17​	23,5​	2/4​
Yht.​	13/39​	33,3%​	44/147​	29,9%​	57/186​	30,6%​	24/42​

Vähintään kolme rankkaria laukoneet pelaajat kaudesta 14-15 alkaen: Mukana siis pelitilannerankkarit ja voittolaukauskilpailut SM-liigan otteluista. Pudotuspelit mukana. Pelaajat on laitettu rankkariyritysten mukaiseen järjestykseen:

Suomi 7/25 = 28%
Rautiainen 6/17 = 35%
Lancaster 6/12 = 50%
Ruotsalainen 4/9 = 44%
Laakso 4/9 = 44%
Meskanen 1/9 = 11%
Baptiste 3/6 = 50%
Polak 3/5 = 60%
Maccelli 2/5 = 40%
Antonen 2/5 = 40%
Lepaus 1/5 = 20%
Koivula 1/5 = 20%
Sandell 1/4 = 25%
Joni Ikonen 1/4 =25%
Joona Ikonen 0/4 = 0%
Mäntykivi 0/4 = 0%
Leino 0/4 = 0%
Tamminen 2/3 = 67%
Tyrväinen 2/3 = 67%

En ala CHL:ää ja liigapelejä sekoittamaan sen kummemmin keskenään, mutta niissä lauottiin yhdet rankkuskabat Salzburgia vastaan:

Lancaster 1/2
Ikonen 1/2
Mäntykivi 1/1
Nyman 0/2
Suomi 0/1
Tuulola 0/1
Yht. 3/9

CHL:n ja SM-liigan yhteenlaskettujen laukausten osuus tällä kaudella siis 7/26=26,9%

Nykyisten Ilves-pelaajien onnistumiset rangaistuslaukauskisoissa muissa seuroissa 2014-2022 väliseltä ajalta siltä osin, kun niitä silmiin on osunut.

Nyman 3/4 (Koovee)
Aku Räty 5/9 (Kärpät)
Haapala 10/25 (Tapparassa 8/17, AHL 0/1, Lugano 0/3 Jokerit 2/4)
Tuulola 2/5 (2/4 HPK:ssa, 0/1 AHL)
Mäntykivi 1/2 (SaiPa)
Tikka 1/4 (Hpk ja Sport yhteensä)
Päkkilä 1/1 (Koovee)
Sebők 0/3 (KalPa)
Virtanen 0/1 (SaiPa)
Kontiola 0/1 (HPK) ((Ei tietoa KHL:stä))

Alhaalla linkki aikaisempaan viestiin, jossa on lueteltu Ilveksen pelitilannerankkarit kausilta 2014-2022. https://www.ilvesfoorumi.com/threads/ilveksen-tilastoketju.927/page-37#post-360411

 

[Jakpot]

"Rautiainen 6/17 = 35%"

Yllättävän monta maalia tehnyt suoralla laukauksella längistä, tuskin paljon muunlaisia maaleja on tehnyt.

 

[Pok]

Oli Rautsilla siinä variaationa joku eleetön hämy, johon molari meni välillä jos ei tiennyt, että längistä se kuitenkin yrittää.

 

[Jakpot]

Oli Rautsilla siinä variaationa joku eleetön hämy, johon molari meni välillä jos ei tiennyt, että längistä se kuitenkin yrittää.

Niin taisi muuten ollakkin.

 

[Mobutu Sese Seko]

Hyökkäysalueajat suhteessa vastustajaan ovat kääntyneet hieman negatiiviseen kierteeseen viime aikoina. Hifk-pelistä puuttuu 3.erä. KalPa-peli oli kyllä aikamoinen pohjanoteeraus. Kiekonhallinta% 31 on myös kutakuinkin Ilveksen pienin lukema siltä ajalta, kun näitä on ilmoiteltu kaudesta 19-20 alkaen.

​	Oz-aika Ilv​	Oz-aika vast​	Oz KA Ilv​	OZ KA vast​
Äss​	16:41 (82)​	13:47 (76)​	12,2​	10,9​
Spo​	10:29 (71)​	18:02 (99)​	8,9​	10,9​
Ifk​	11:15 (47) 40min​	9:35 (51)​	14,4​	11,3​
Äss​	16:48 (87) 65min​	15:49 (85)​	11,6​	11,2​
Tap​	14:26 (79)​	14:11 (71)​	11,0​	12,0​
Pel​	15:02 (85)​	16:20 (70)​	10,6​	14,0​
Kär​	14:19 (73)​	19:15 (80)​	11,8​	14,4​
Kal​	10:08 (69)​	23:21 (81)​	8,8​	17,3​

Eräkohtaisesti jos noita katsoo, niin nyt on varmuudella laahattu kahdeksan erää vastustajaa perässä hyökkäysten keskiarvollisessa ajassa, todennäköisesti jopa kymmenessä, koska Pelicans-pelin eka erä puuttuu arkistostani. Ensimmäisenä taulukossa on mainittu hyökkäyssiniviivan ylitys, sitten alueella vietetty aika ja lopussa hyökkäyksen keskipituus.

​	1.erä Ilv​	2.erä Ilv​	3.erä Ilv​	​	1.erä vast​	2. erä vast​	3.erä vast​
Äss​	29 / 5:54 = 12,2​	26 / 6:08 = 14,2​	27 / 4:39 = 10,3​	​	20 / 3:27 = 10,4​	27 / 4:24 = 9,8​	29 / 5:56 = 12,3​
Spo​	17 / 2:57 = 10,4​	31 / 4:36 = 8,6​	23 / 2:56 = 7,7​	​	31 / 7:31 = 14,6​	29 / 4:45 = 9,8​	39 / 5:46 = 8,9​
Ifk​	26 / 4:09 = 9,6​	21 / 7:06 = 20,2​	-​	​	26 / 4:14 = 9,6​	25 / 5:21 = 12,8​	-​
Äss2​	32 / 4:57 = 9,3​	22 / 5:35 = 15,2​	33 / 6:16 = 11,4​	​	26 / 4:36 = 10,6​	25 / 6:17 = 15,1​	34 / 4:56 = 8,7​
Tap​	19 / 4:24 = 13,9​	30 / 5:46 = 11,5​	30 / 4:16 = 8,5​	​	24 / 4:54 = 12,3​	24 / 3:28 = 8,7​	23 / 5:49 = 15,2​
Pel​	-​	58 / 11:16 = 11,7​	27 / 3:46 = 8,4​	​	-​	45 / 10:37 = 14,2​	25 / 5:43 = 13,7​
Kär​	23 / 5:11 = 13,5​	25 / 6:05 = 14,6​	25 / 3:03 = 7,3​	​	24 / 6:00 = 15,0​	22 / 6:06 = 16,6​	34 / 7:09 = 12,6​
Kal​	23 / 3:23 = 8,8​	22 / 2:37 = 7,1​	24 / 4:08 = 10,3​	​	25 / 7:10 = 17,2​	31 / 9:14 = 17,9​	26 / 6:57 = 16,0​

Jos laitetaan vielä eräkohtaisesti, että millainen ero noissa hyökkäysten keskiarvoissa on, niin lukemat näyttävät tältä. Plussa tarkoittaa Ilveksen hyökkäyksen keskipituuden olleen pitempi ja miinus tarkoittaa lyhyempää. Kolmansissa erissä ollaan oltu perässä varmaan osittain siksi, että on lähdetty niihin usein johdossa ja osittain varmaan myös jäähyilyn seurauksena.

​	1.erä ​	2.erä​	3.erä​
Äss​	+1.86​	+4.37​	-1.95​
Spo​	-4.14​	-1.25​	-1.22​
Ifk​	0​	+8.37​	-​
Äss​	-1.34​	+0.15​	+2.68​
Tap​	+1.64​	+2.86​	-6.64​
Pel​	-​	40min: -2,50​	-5,35​
Kär​	-1.48​	-2.04​	-5,3​
Kal​	-8.37​	-10.73​	-5.71​

Olennaisena osana hyökkäysalueaikoihin vaikuttaa jäähyjen jakautuminen. Siinä on petrattavaa, en ole näitä eritellyt eräkohtaisesti, pahoittelut siitä.

​	YV-Ilv​	Yv-vast​	YV-Ero​
Äss​	4:42​	4:17​	+0:25​
Spo​	3:00​	8:14​	-5:14​
Ifk​	8:00​	4:00​	+4:00​
Äss​	3:01​	6:00​	-2:59​
Tap​	6:00​	6:00​	0​
Pel​	4:00​	9:43​	-5:43​
Kär​	9:31​	8:19​	+1:12​
Kal​	3:35​	12:47​	-9:12​

Ilveksen yv-aika peliä kohden 5:14 ja ylivoimakertojen määrä 3,25. Viime kaudella 5:15 ja 3,08
Ilveksen av-aika peliä kohden 7:25 ja alivoimakertojen määrä 4,25. Viime kaudella 5:16 ja 3,02

Laukauksia jää edelleen vähän liikaa matkalle / paukkuu ohi, mutta tehokkuus noin muutoin on sinällään sitä samaa loistoluokkaa, jota se tässä Myrrän kanssa on pääpiirteittäin ollut lokakuusta 2019 alkaen (miinus tammikuu-huhtikuu 2021).

Ilv 158 laukausta maalia kohti 310 yhteensä = 51% maalia kohti, 14,1 laukausta / maali
Vastaan 210 laukausta maalia kohti 393 yhteensä = 54,5% maalia kohti, 23,1 L / maali

Randomhuomiona mainittakoon, että Ilveksellä oli eilen peräti 13 eri pelaajaa kentällä, kun se teki yv-maalin. Näistä tosin Masinin ja Czuczmanin rooli oli varsin cameomainen. Joka tapauksessa 16 eri pelaajaa on nyt ollut jäällä Ilveksen yv-maalin aikana. Viime kaudella 17 eri pelaajaa oli jäällä yv-maalin syntyessä ja noista viimeisin uusi nimi oli Haapala kierroksella 51.

edit. Maalia kohti menneiden laukausten määrää muokattu parilla kappaleella. Niitä on näköjään muutettu jälkikäteen useamman ottelun kohdalla.

 

[jurgen]

Hyökkäysalueajat suhteessa vastustajaan ovat kääntyneet hieman negatiiviseen kierteeseen viime aikoina. Hifk-pelistä puuttuu 3.erä. KalPa-peli oli kyllä aikamoinen pohjanoteeraus. Kiekonhallinta% 31 on myös kutakuinkin Ilveksen pienin lukema siltä ajalta, kun näitä on ilmoiteltu kaudesta 19-20 alkaen.

​	Oz-aika Ilv​	Oz-aika vast​	Oz KA Ilv​	OZ KA vast​
Äss​	16:41 (82)​	13:47 (76)​	12,2​	10,9​
Spo​	10:29 (71)​	18:02 (99)​	8,9​	10,9​
Ifk​	11:15 (47) 40min​	9:35 (51)​	14,4​	11,3​
Äss​	16:48 (87) 65min​	15:49 (85)​	11,6​	11,2​
Tap​	14:26 (79)​	14:11 (71)​	11,0​	12,0​
Pel​	15:02 (85)​	16:20 (70)​	10,6​	14,0​
Kär​	14:19 (73)​	19:15 (80)​	11,8​	14,4​
Kal​	10:08 (69)​	23:21 (81)​	8,8​	17,3​

Eräkohtaisesti jos noita katsoo, niin nyt on varmuudella laahattu kahdeksan erää vastustajaa perässä hyökkäysten keskiarvollisessa ajassa, todennäköisesti jopa kymmenessä, koska Pelicans-pelin eka erä puuttuu arkistostani. Ensimmäisenä taulukossa on mainittu hyökkäyssiniviivan ylitys, sitten alueella vietetty aika ja lopussa hyökkäyksen keskipituus.

​	1.erä Ilv​	2.erä Ilv​	3.erä Ilv​	​	1.erä vast​	2. erä vast​	3.erä vast​
Äss​	29 / 5:54 = 12,2​	26 / 6:08 = 14,2​	27 / 4:39 = 10,3​	​	20 / 3:27 = 10,4​	27 / 4:24 = 9,8​	29 / 5:56 = 12,3​
Spo​	17 / 2:57 = 10,4​	31 / 4:36 = 8,6​	23 / 2:56 = 7,7​	​	31 / 7:31 = 14,6​	29 / 4:45 = 9,8​	39 / 5:46 = 8,9​
Ifk​	26 / 4:09 = 9,6​	21 / 7:06 = 20,2​	-​	​	26 / 4:14 = 9,6​	25 / 5:21 = 12,8​	-​
Äss2​	32 / 4:57 = 9,3​	22 / 5:35 = 15,2​	33 / 6:16 = 11,4​	​	26 / 4:36 = 10,6​	25 / 6:17 = 15,1​	34 / 4:56 = 8,7​
Tap​	19 / 4:24 = 13,9​	30 / 5:46 = 11,5​	30 / 4:16 = 8,5​	​	24 / 4:54 = 12,3​	24 / 3:28 = 8,7​	23 / 5:49 = 15,2​
Pel​	-​	58 / 11:16 = 11,7​	27 / 3:46 = 8,4​	​	-​	45 / 10:37 = 14,2​	25 / 5:43 = 13,7​
Kär​	23 / 5:11 = 13,5​	25 / 6:05 = 14,6​	25 / 3:03 = 7,3​	​	24 / 6:00 = 15,0​	22 / 6:06 = 16,6​	34 / 7:09 = 12,6​
Kal​	23 / 3:23 = 8,8​	22 / 2:37 = 7,1​	24 / 4:08 = 10,3​	​	25 / 7:10 = 17,2​	31 / 9:14 = 17,9​	26 / 6:57 = 16,0​

Jos laitetaan vielä eräkohtaisesti, että millainen ero noissa hyökkäysten keskiarvoissa on, niin lukemat näyttävät tältä. Plussa tarkoittaa Ilveksen hyökkäyksen keskipituuden olleen pitempi ja miinus tarkoittaa lyhyempää. Kolmansissa erissä ollaan oltu perässä varmaan osittain siksi, että on lähdetty niihin usein johdossa ja osittain varmaan myös jäähyilyn seurauksena.

​	1.erä ​	2.erä​	3.erä​
Äss​	+1.86​	+4.37​	-1.95​
Spo​	-4.14​	-1.25​	-1.22​
Ifk​	0​	+8.37​	-​
Äss​	-1.34​	+0.15​	+2.68​
Tap​	+1.64​	+2.86​	-6.64​
Pel​	-​	40min: -2,50​	-5,35​
Kär​	-1.48​	-2.04​	-5,3​
Kal​	-8.37​	-10.73​	-5.71​

Olennaisena osana hyökkäysalueaikoihin vaikuttaa jäähyjen jakautuminen. Siinä on petrattavaa, en ole näitä eritellyt eräkohtaisesti, pahoittelut siitä.

​	YV-Ilv​	Yv-vast​	YV-Ero​
Äss​	4:42​	4:17​	+0:25​
Spo​	3:00​	8:14​	-5:14​
Ifk​	8:00​	4:00​	+4:00​
Äss​	3:01​	6:00​	-2:59​
Tap​	6:00​	6:00​	0​
Pel​	4:00​	9:43​	-5:43​
Kär​	9:31​	8:19​	+1:12​
Kal​	3:35​	12:47​	-9:12​

Ilveksen yv-aika peliä kohden 5:14 ja ylivoimakertojen määrä 3,25. Viime kaudella 5:15 ja 3,08

Ilveksen av-aika peliä kohden 7:25 ja alivoimakertojen määrä 4,25. Viime kaudella 5:16 ja 3,02

Laukauksia jää edelleen vähän liikaa matkalle / paukkuu ohi, mutta tehokkuus noin muutoin on sinällään sitä samaa loistoluokkaa, jota se tässä Myrrän kanssa on pääpiirteittäin ollut lokakuusta 2019 alkaen (miinus tammikuu-huhtikuu 2021).

Ilv 160 laukausta maalia kohti 310 yhteensä = 51,6% maalia kohti, 14,1 laukausta / maali
Vastaan 214 laukausta maalia kohti 393 yhteensä = 54,5% maalia kohti, 23,1 l / maali

Randomhuomiona mainittakoon, että Ilveksellä oli eilen peräti 13 eri pelaajaa kentällä, kun se teki yv-maalin. Näistä tosin Masinin ja Czuczmanin rooli oli varsin cameomainen. Joka tapauksessa 16 eri pelaajaa on nyt ollut jäällä Ilveksen yv-maalin aikana. Viime kaudella 17 eri pelaajaa oli jäällä yv-maalin syntyessä ja noista viimeisin uusi nimi oli Haapala kierroksella 51.

Anteeksi koko lainaus, mutta toivottavasti Ilves -valmennus käyttää näitä hyväkseen ja oppii samalla. Huikeita tilastoja ja erittäin mielenkiintoisia @Mobutu Sese Seko

 

[Pika1]

Anteeksi koko lainaus, mutta toivottavasti Ilves -valmennus käyttää näitä hyväkseen ja oppii samalla. Huikeita tilastoja ja erittäin mielenkiintoisia @Mobutu Sese Seko

Hox Tillu!

Samaa mieltä, jäsen @Mobutu Sese Seko n kyky tuottaa pelidataa palstalle on huikea. Iso kiitos myös täältä!

Isosti jäähyt ja kiekonhallinta korreloi. Myös häviöt tulleet noihin peleihin, missä pelattu enemmän alivoimaa.

Pari kysymystä saadaan noista tilastoista:
- Tuleeko meille (väsyneenä?) liikaa jäähyjä?
- Eikö kunto vielä kestä peräkkäisiä pelejä?

 

[LalaTa]

Aivan varmasti vaikuttaa se, että kuntohuippua haetaan kevään peleihin ja nyt syksyn tuplapelipäivinä ei vaan jalka eikä ajatus liiku ja se näkyy sitten mankelissa ja jäähypenkillä olemisena.

Pääasia, että voitetaan alkukaudesta ainakin ne yksittäiset pelit missä ollaan hyvällä jalalla liikkeellä, niitä on kuitenkin enemmän kuin tuplapelejä. Vaikka nuo pari isoa turpaanottamista harmittaa, niin niille ei nyt vaan voi mitään (enää) ja jos ne on otettava vastaan jotta keväällä putki kulkee tosipeleissä, niin ei niitä kukaan enää silloin muista.

Oikeastaan kävi tuuri, että nuo jälkimmäiset pelit on nyt osuneet oletettavasti loppukaudesta siellä säälipleijarirajalla oleville joukkueille, ja ollaan otettu täydet pisteet ns. mestarisuosikeilta, joiden kanssa kamppaillaan runkosarjan voitosta.

 

[Serve]

Ilveksen erikoistilannepelaaminen on Liigan toiseksi paras, ja mestaruuteen vaadittavalla tasolla.

Jortikka joskus sanoi,että jos meinataan keväällä menestyä, niin yv-% ja av-% yhteenlasketun tuloksen pitää olla vähintään 100.

Ilveksellä on tällä hetkellä 26.92 ja 85,29 = 112,21, Tapparalla on 113,24

 

[IhanJuniori]

Ilveksen erikoistilannepelaaminen on Liigan toiseksi paras, ja mestaruuteen vaadittavalla tasolla.

Jortikka joskus sanoi,että jos meinataan keväällä menestyä, niin yv-% ja av-% yhteenlasketun tuloksen pitää olla vähintään 100.

Ilveksellä on tällä hetkellä 26.92 ja 85,29 = 112,21, Tapparalla on 113,24

En sano etteikö Jortsu olisi sanonut noin, mutta kyllähän se yleinen käsitys on, että runkosarjassa yv+av pitäisi olla 110% se olisi sellainen huippu %

 

[S_Kuusisto]

En sano etteikö Jortsu olisi sanonut noin, mutta kyllähän se yleinen käsitys on, että runkosarjassa yv+av pitäisi olla 110% se olisi sellainen huippu %

Täytyy sanoa, että nyt on huipun kriteerit aika korkealla. Viimeisen 8 kauden ajalta (niin pitkälle kun on tilastoja liigan sivuilla) löytyy yhteensä 4 joukkuetta, jotka ovat runkosarjassa tuohon pystyneet:

21-22 Kärpät 114,46%
15-16 Lukko 112,14%
16-17 JYP 110,49%
20-21 Lukko 110,15%

Sivuhuomiona, noista vain 20-21 Lukko voitti mestaruuden.