Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 948
Ilves oli sarjan eniten maaleja tehnyt joukkue ensimmäistä kertaa sitten kauden 1997-1998. Kaikkiaan tämä oli 5. kerta SM-liigassa, kun Ilves on ollut eniten maaleja tehnyt joukkue kauden päätteksi. Muut kolme kautta olivat luonnollisesti kausien 1987-1990 välillä.
Pari huomiota sunnuntaina alkavasta puolivälieräsarjasta. Koko kauden otannalla vastakkain ovat liigan 2 tehokkainta joukkuetta kokonaislaukaisumäärään suhteutettuna. Ilveksen lukema 13,83 on omien laskelmieni mukaan kovin noteeraus kaudesta 15-16 alkaen. Lukemat on siis koostettu Liigan pelaajatilastojen laukaisukohdasta. Aikaisempi kovin noteeraus oli Tapparan 13,84 kaudelta 19-20. Tämä oli nyt toinen kausi putkeen, kun Ilves on tässä tilastossa sarjan tehokkain joukkue, viime kaudella vastaava lukema oli 14,28. Tuolloin ensimmäiset 19 peliä nähtiin moneen vuosikymmeneen yksi tehokkaimmista Ilveksistä, jonka ilmentymänä oli erityisesti Arttu Ruotsalainen ja tuo kantoi varsin pitkälle tällä saralla. Kaudella 19-20 Ilveksen lukema oli 14,02, mikä oli toiseksi kovin lukema tuolloin.
M-VL= Maalit ilman voittolaukauskilpailuja. MK% = kuinka paljon vetoja mennyt maalia kohti kaikista laukauksista. L/M = Kuinka monta laukausta tarvittu yhteen maaliin. MK/O = maalia kohti menneet vedot ottelua kohti. L/O = kuinka paljon kaikkia laukauksia yhteensä.
9 ottelua on erittäin pieni otanta ja vastustajien taso pitää ottaa huomioon jne, mutta siitä huolimatta: Marjamäen aikana Kärpät teki 20 maalia 9 otteluun (2,22 m/o). Kärpät Laukoi maalia kohti keskimäärin 23 kertaa ja yhteensä 41,56 kertaa. Maalia kohti menneiden vetojen osuus oli 55,4%. Yhteen maaliin käytettiin keskimäärin 18,7 laukausta, mikä on heikompi kuin tuon koko liigan keskiarvo. Laukaisumäärät oli siis aika saman suuntaisia kuin Kärpillä koko kaudella, mutta maalintekotehokkuus ja maalimäärät oli hieman alhaisempaa. Kärpillä oli kyllä kovia vastustajia: Tappara (2x), Jukurit, TPS, Hifk (2), KooKoo, Pelicans ja Ässät.
Jos katsotaan Ilveksen suoritumista vastaavalla tavalla juurikin 9 viimeisen ottelun otannalla, niin se laukoi vastustajan maalia kohti 22,1 kertaa/ottelu ja yhteensä tismalleen saman verran kuin Marjamäen Kärpät eli 41,56. Huolestuttavaa on Ilveksen kannalta siis erityisesti se, miten paljon noista vähäisistä laukauksista on suuntautunut ohi. Ilveksen maalia kohti menevien vetojen osuus on ollut erittäin luokaton 53,2. Tuollaiseen hassailuun ei oikein pitäisi olla varaa. Vaasan vierailu oli tuossa mielessä aivan totaalinen pohjanoteeraus ollen yksi Ilveksen huonoimmista suorituksista kaudesta 14-15 alkaen. Ilveksen maalintekotehokkuus 15,58 laukausta/maali / 2,67 maalia/ottelu oli edelleen kyllä hyvää luokkaa, mutta parempaankin on potentiaalia.
Maalivahtien vastaanottamat kudit koko kauden otannalla. Ilveksellä on keskiarvoa heikompi lukema, Kärpillä niukasti keskiarvoa parempi.
Mvpmk = kuinka usein molareiden selän taakse meni maaleja. T/O = torjunnat MK = maalia kohti vastaanotetut vedot yhteensä
Tämä on se alue, joka on muuttunut täysin Marjamäen aikana. Kärpät torjui 22,3 laukausta per peli ja maalivahteja kohti lauottiin vain 24 kertaa ottelua kohti, mikä on 4,2 kutia alle Kärppien koko kauden keskiarvon. Kärppien maalivahtien torjuntaprosentti oli huikea 93,1% ja vastustajat käyttivät keskimäärin 26 laukausta yhden maalin eteen. Maalivahtien päästettyjen maalien keskiarvo oli 1,67. Selvästi parempia kuin koko liigakauden keskiarvot osoittavat kaikista 896 ottelusta. Kaikista laukauksista vain noin 54,8% suuntautui Kärppien maalia kohti, joten tässä Ilveksen soisi olevan rutkasti parempi kuin mitä viime aikoina on nähty.
Samalla tavalla Ilveksen viimeiset 9 ottelua. Ilves torjui 25,9 vetoa ja molareita kohti lauottiin kesimäärin 28,4 kertaa. Torjuntaprosentit oli Ilveksellä sekä oman että liigan keskiarvojen yläpuolella ollen 91,0. Siitä huolimatta molareiden taakse meni 2,56 maalia/ottelu. Molareita en tuosta erityisemmin syyttelisi, vaan näkisin sen ongelman enemmän koko joukkueen puolustamisessa. Vastustajat tarvitsivat keskimäärin 19,3 kutia yhteen maaliin ja vedoista 57,7% suuntautui maalia kohti.
Kun nyt satuin kirjoittamaan tästä aihepiiristä tähän topiciin kierroksen 38 jälkeen tammikuussa, niin katsotaan vielä laukauksien osuus Ilveksen osalta viimeisessä 22 pelissä. Ilves oli tuolloin tammikuussa nollannut Kärpät totaalisesti 4-0, antamatta oikeastaan yhtään ykkössektorin paikkaa Kärpille tuossa pelissä. Ilves oli ensimmäistä kertaa tällä kaudella noussut tilanteeseen, jossa se oli laukonut enemmän kuin vastustajat olivat laukoneet Ilvestä kohti. Taisi muuten jäädä lopulta ainoaksi kerraksi. Tuo kierros 38 oli viimeinen ennen kuin ottelusiirtorumba alkoi ja tuosta alkaen Ilveksen laukaukset ottivat aikamoisen täyskäännöksen suuntaan, jossa vastustajat ovat nyt runkosarjan viimeisen reilun kolmanneksen aikana olleet Ilveksen edellä. Tässä on nähtävillä tietynlaista jakoa aikaan ennen ja jälkeen ottelusiirtojen.
22 viimeisessä pelissä Ilves laukoi keskimäärin 23,2 kertaa maalia kohti ja 41,2 kertaa yhteensä. Maalia kohti menneiden vetojen osuus oli 56,3%, laukaus/maali saldo oli 15,44 ja maaleja syntyi 2,64 ottelua kohti.
22 viimeisessä pelissä Ilveksen maalia kohti lauottiin keskimäärin 29 kertaa ja kaikki laukaukset huomioiden lukema on 48,3. Kohti maalia 59,9%, laukaus/maali saldo oli 17,72 ja maaleja syntyi 2,73 ottelua kohti.
Mainitaan vielä, että aloituspisteellä vastakkain ovat 2 huonointa niistä joukkueista, joiden kausi vielä jatkuu. Ilves meni upeasti eteenpäin viime kaudesta, oltuaan tuolloin sijalla 15 prosentilla 46,0.
KA=keskialue PA=puolustusalue HA=hyökkäysalue
Kiekonhallinta%
Tap 54,4
Kal 54,2
Luk 53,0
Hif 52,2
Pel 52,2
Ilv 50,7
Koo 50,6
Kär 50,0 (Marjamäen kanssa 50,6)
Tps 49,5
Sai 48,9
Spo 48,5
Hpk 48,0
Juk 47,9
Äss 45,8
Jyp 43,6
Ottelumäärään suhteutettuna Kärpät oli toiseksi vähiten ylivoimakertoja saanut joukkue. Ilves oli yli- ja alivoimakerroissa aika lailla keskikastia Liigassa. Joukkueiden alivoimakerroissa ei ollut suurta eroa.
edit. Korjattu Kärppien maalivahtien torjuntaprosenttia Marjamäen aikana. Ei 93.5, vaan 93.1
Pari huomiota sunnuntaina alkavasta puolivälieräsarjasta. Koko kauden otannalla vastakkain ovat liigan 2 tehokkainta joukkuetta kokonaislaukaisumäärään suhteutettuna. Ilveksen lukema 13,83 on omien laskelmieni mukaan kovin noteeraus kaudesta 15-16 alkaen. Lukemat on siis koostettu Liigan pelaajatilastojen laukaisukohdasta. Aikaisempi kovin noteeraus oli Tapparan 13,84 kaudelta 19-20. Tämä oli nyt toinen kausi putkeen, kun Ilves on tässä tilastossa sarjan tehokkain joukkue, viime kaudella vastaava lukema oli 14,28. Tuolloin ensimmäiset 19 peliä nähtiin moneen vuosikymmeneen yksi tehokkaimmista Ilveksistä, jonka ilmentymänä oli erityisesti Arttu Ruotsalainen ja tuo kantoi varsin pitkälle tällä saralla. Kaudella 19-20 Ilveksen lukema oli 14,02, mikä oli toiseksi kovin lukema tuolloin.
M-VL= Maalit ilman voittolaukauskilpailuja. MK% = kuinka paljon vetoja mennyt maalia kohti kaikista laukauksista. L/M = Kuinka monta laukausta tarvittu yhteen maaliin. MK/O = maalia kohti menneet vedot ottelua kohti. L/O = kuinka paljon kaikkia laukauksia yhteensä.
| M-VL | MK% | L/M | MK/O | L/O |
Tap | 188-3=185 | 58,0% | 15,3 | 27,4 | 47,2 |
Juk | 166-2=164 | 58,0% | 17 | 27 | 46,5 |
Ilv | 191-6-=185 | 57,7% | 13,8 | 24,6 | 42,6 |
Tps | 151-3=148 | 58,5% | 18,1 | 26,1 | 44,7 |
Ifk | 174-3=171 | 58,3% | 16,7 | 28,2 | 48,4 |
Kär | 171-2=169 | 56,1% | 14,6 | 23,1 | 41,1 |
Hpk | 147-4=143 | 57,8% | 17,9 | 24,7 | 42,7 |
Koo | 148-3=145 | 52,2% | 19 | 24 | 45,9 |
Pel | 142-1=141 | 59,3% | 16,3 | 22,7 | 38,3 |
Luk | 169-1=168 | 58,2% | 17,8 | 30,1 | 51,6 |
Kal | 167-5=162 | 59,3% | 17 | 27,3 | 45,9 |
Spo | 120-5=115 | 55,1% | 22,9 | 24,6 | 44,6 |
Jyp | 139-1=138 | 57,9% | 18,6 | 24,8 | 42,9 |
Sai | 128-1=127 | 59,2% | 17,8 | 22,4 | 37,8 |
Äss | 127-3=124 | 59,0% | 21,3 | 26 | 44 |
| 2285 / 2,55 | 57,63% | 17,4 | 25,5 | 44,26 |
9 ottelua on erittäin pieni otanta ja vastustajien taso pitää ottaa huomioon jne, mutta siitä huolimatta: Marjamäen aikana Kärpät teki 20 maalia 9 otteluun (2,22 m/o). Kärpät Laukoi maalia kohti keskimäärin 23 kertaa ja yhteensä 41,56 kertaa. Maalia kohti menneiden vetojen osuus oli 55,4%. Yhteen maaliin käytettiin keskimäärin 18,7 laukausta, mikä on heikompi kuin tuon koko liigan keskiarvo. Laukaisumäärät oli siis aika saman suuntaisia kuin Kärpillä koko kaudella, mutta maalintekotehokkuus ja maalimäärät oli hieman alhaisempaa. Kärpillä oli kyllä kovia vastustajia: Tappara (2x), Jukurit, TPS, Hifk (2), KooKoo, Pelicans ja Ässät.
Jos katsotaan Ilveksen suoritumista vastaavalla tavalla juurikin 9 viimeisen ottelun otannalla, niin se laukoi vastustajan maalia kohti 22,1 kertaa/ottelu ja yhteensä tismalleen saman verran kuin Marjamäen Kärpät eli 41,56. Huolestuttavaa on Ilveksen kannalta siis erityisesti se, miten paljon noista vähäisistä laukauksista on suuntautunut ohi. Ilveksen maalia kohti menevien vetojen osuus on ollut erittäin luokaton 53,2. Tuollaiseen hassailuun ei oikein pitäisi olla varaa. Vaasan vierailu oli tuossa mielessä aivan totaalinen pohjanoteeraus ollen yksi Ilveksen huonoimmista suorituksista kaudesta 14-15 alkaen. Ilveksen maalintekotehokkuus 15,58 laukausta/maali / 2,67 maalia/ottelu oli edelleen kyllä hyvää luokkaa, mutta parempaankin on potentiaalia.
Maalivahtien vastaanottamat kudit koko kauden otannalla. Ilveksellä on keskiarvoa heikompi lukema, Kärpillä niukasti keskiarvoa parempi.
Mvpmk = kuinka usein molareiden selän taakse meni maaleja. T/O = torjunnat MK = maalia kohti vastaanotetut vedot yhteensä
| t% | Mvpmk | T/O | MK/O |
Tap | 91,5% | 1,88 | 20,4 | 22,2 |
Juk | 91,5% | 2,2 | 23,7 | 25,9 |
Ilv | 90,3% | 2,67 | 24,7 | 27,4 |
Tps | 91,5% | 2,15 | 23,3 | 25,4 |
Hifk | 89,7% | 2,22 | 19,4 | 21,6 |
Kär | 91,6% | 2,37 | 25,8 | 28,2 |
Hpk | 92,0% | 2,07 | 23,9 | 25,9 |
Koo | 91,6% | 2,22 | 24,1 | 26,3 |
Pel | 91,8% | 2,13 | 23,9 | 26 |
Luk | 89,5% | 2,47 | 21,1 | 23,6 |
Kal | 88,6% | 2,47 | 19,2 | 21,6 |
Spo | 89,5% | 2,41 | 20,6 | 23 |
Jyp | 88,8% | 3,42 | 27,2 | 30,6 |
Sai | 89,0% | 2,95 | 23,9 | 26,9 |
Äss | 89,8% | 2,82 | 24,7 | 27,5 |
Ka | 90,5% | 2,43 | 23,05 | 25,48 |
Tämä on se alue, joka on muuttunut täysin Marjamäen aikana. Kärpät torjui 22,3 laukausta per peli ja maalivahteja kohti lauottiin vain 24 kertaa ottelua kohti, mikä on 4,2 kutia alle Kärppien koko kauden keskiarvon. Kärppien maalivahtien torjuntaprosentti oli huikea 93,1% ja vastustajat käyttivät keskimäärin 26 laukausta yhden maalin eteen. Maalivahtien päästettyjen maalien keskiarvo oli 1,67. Selvästi parempia kuin koko liigakauden keskiarvot osoittavat kaikista 896 ottelusta. Kaikista laukauksista vain noin 54,8% suuntautui Kärppien maalia kohti, joten tässä Ilveksen soisi olevan rutkasti parempi kuin mitä viime aikoina on nähty.
Samalla tavalla Ilveksen viimeiset 9 ottelua. Ilves torjui 25,9 vetoa ja molareita kohti lauottiin kesimäärin 28,4 kertaa. Torjuntaprosentit oli Ilveksellä sekä oman että liigan keskiarvojen yläpuolella ollen 91,0. Siitä huolimatta molareiden taakse meni 2,56 maalia/ottelu. Molareita en tuosta erityisemmin syyttelisi, vaan näkisin sen ongelman enemmän koko joukkueen puolustamisessa. Vastustajat tarvitsivat keskimäärin 19,3 kutia yhteen maaliin ja vedoista 57,7% suuntautui maalia kohti.
Kun nyt satuin kirjoittamaan tästä aihepiiristä tähän topiciin kierroksen 38 jälkeen tammikuussa, niin katsotaan vielä laukauksien osuus Ilveksen osalta viimeisessä 22 pelissä. Ilves oli tuolloin tammikuussa nollannut Kärpät totaalisesti 4-0, antamatta oikeastaan yhtään ykkössektorin paikkaa Kärpille tuossa pelissä. Ilves oli ensimmäistä kertaa tällä kaudella noussut tilanteeseen, jossa se oli laukonut enemmän kuin vastustajat olivat laukoneet Ilvestä kohti. Taisi muuten jäädä lopulta ainoaksi kerraksi. Tuo kierros 38 oli viimeinen ennen kuin ottelusiirtorumba alkoi ja tuosta alkaen Ilveksen laukaukset ottivat aikamoisen täyskäännöksen suuntaan, jossa vastustajat ovat nyt runkosarjan viimeisen reilun kolmanneksen aikana olleet Ilveksen edellä. Tässä on nähtävillä tietynlaista jakoa aikaan ennen ja jälkeen ottelusiirtojen.
22 viimeisessä pelissä Ilves laukoi keskimäärin 23,2 kertaa maalia kohti ja 41,2 kertaa yhteensä. Maalia kohti menneiden vetojen osuus oli 56,3%, laukaus/maali saldo oli 15,44 ja maaleja syntyi 2,64 ottelua kohti.
22 viimeisessä pelissä Ilveksen maalia kohti lauottiin keskimäärin 29 kertaa ja kaikki laukaukset huomioiden lukema on 48,3. Kohti maalia 59,9%, laukaus/maali saldo oli 17,72 ja maaleja syntyi 2,73 ottelua kohti.
Mainitaan vielä, että aloituspisteellä vastakkain ovat 2 huonointa niistä joukkueista, joiden kausi vielä jatkuu. Ilves meni upeasti eteenpäin viime kaudesta, oltuaan tuolloin sijalla 15 prosentilla 46,0.
KA=keskialue PA=puolustusalue HA=hyökkäysalue
| Yht. | Ka | Pa | Ha |
Kal | 55,1% | 56,0% | 52,4% | 56,5% |
Spo | 54,0% | 56,0% | 50,5% | 55,8% |
Juk | 52,6% | 49,7% | 50,4% | 57,2% |
HPK | 52,2% | 53,7% | 49,5% | 53,8% |
Tap | 52,1% | 49,1% | 52,1% | 54,3% |
Hif | 52,0% | 54,8% | 50,1% | 51,5% |
Luk | 51,3% | 51,8% | 50,7% | 51,6% |
Sai | 49,1% | 49,4% | 46,8% | 51,5% |
Pel | 48,1% | 47,7% | 45,6% | 51,2% |
Koo | 48,1% | 47,5% | 45,2% | 51,3% |
Tps | 48,0% | 47,7% | 46,5% | 49,7% |
Kär | 47,8% | 47,7% | 47,1% | 48,6% |
Ilv | 46,9% | 47,6% | 44,2% | 49,2% |
Äss | 46,5% | 45,8% | 44,7% | 48,6% |
Jyp | 46,3% | 45,3% | 42,9% | 51,3% |
Kiekonhallinta%
Tap 54,4
Kal 54,2
Luk 53,0
Hif 52,2
Pel 52,2
Ilv 50,7
Koo 50,6
Kär 50,0 (Marjamäen kanssa 50,6)
Tps 49,5
Sai 48,9
Spo 48,5
Hpk 48,0
Juk 47,9
Äss 45,8
Jyp 43,6
Ottelumäärään suhteutettuna Kärpät oli toiseksi vähiten ylivoimakertoja saanut joukkue. Ilves oli yli- ja alivoimakerroissa aika lailla keskikastia Liigassa. Joukkueiden alivoimakerroissa ei ollut suurta eroa.
edit. Korjattu Kärppien maalivahtien torjuntaprosenttia Marjamäen aikana. Ei 93.5, vaan 93.1
Viimeksi muokattu: