Kausiketju 2023-2024 - Pendolinon matka jatkuu

[Lima]

Vähän huolestuttaa, että ollaan laukauksissa ja maaliodottamissa aika huonoja. Aikaisemmin on tätä tilastoa korjattu sarjaan parhaalla maalivahdilla. Tällä kaudella onkin sitten sarjan parhaat maalintekijät. Kellään ei ole heittää Nyman, Meskanen, Ikonen, Mäntykivi, Palve, Lancaster ja Glendening tasoisia laukojia kentälle. Monella häntäpään joukkueella ei ole edes yhtä noiden tasoista laukojaa. Kärkipään joukkueetkin jäävät jälkeen maalintekijöiden laadussa ja määrässä.

Vähän tulee entisaikojen Kärpät pelit mieleen. Niissä Ilveksen luisteluvoimainen ja taisteleva porukka käänsi paineen usein Kärppien päätyyn ja taisi viedä laukaisutilastot ja maaliodottamat. Kärpät oli vaan taitavampi porukka ja joka käytti maalipaikkansa tehokkaasti ja aina voitti maaleissa häviten muut tilastot.

 

[Blackwolf]

Ilveksen paketti pysyy tällä hetkellä omassa päässä sen verran hyvin kasassa, että ihan niiltä kaikkein vaarallisimmilta paikoilta usein vältytään. Näin tuo maaliodottama kertyy enemmänkin määrän kuin laadun kautta.

Maaliodottamassa on edelleen paljon erikoisuuksia ja asioita mitä se ei ota huomioon. Voidaan ottaa esimerkiksi tuo Stranskyn 0-1 maali Jukureita vastaan. Stranskyn laukaus ei maaliodottamaa tuottanut juuri lainkaan, sillä se oli pienestä kulmasta (Ilveksen ekan erän maaliodottama 0,45). Oikeastihan Stransky veti kiekon täysin tyhjään maaliin, ja odotusarvo tuolle laukaukselle on äärimmäisen iso. Stransky ampui tuon myös erinomaisesta tasapainosta, joten mikään ei häirinnyt laukausutilannetta.

Maaliodottamahan ei siis ota huomioon, että missä maalivahti on laukauksen lähtiessä. Eikä sitä, ampuuko pelaaja häirittynyä/kiireellää tjsp.

Näin esimerkiksi tuo Suomen maalin edestä ampuma 0-2 maali ei ole kovin suuren maaliodottaman veto, vaikka oikeasti siinäkin maalivahti on todella sivussa (puolet maalista tyhjänä), ja Suomi saa maalin edessä katsoa ihan rauhassa mihin kiekon laittaa.

 

[Rantsukoff]

Maaliodottamassa on edelleen paljon erikoisuuksia ja asioita mitä se ei ota huomioon. Voidaan ottaa esimerkiksi tuo Stranskyn 0-1 maali Jukureita vastaan. Stranskyn laukaus ei maaliodottamaa tuottanut juuri lainkaan, sillä se oli pienestä kulmasta (Ilveksen ekan erän maaliodottama 0,45). Oikeastihan Stransky veti kiekon täysin tyhjään maaliin, ja odotusarvo tuolle laukaukselle on äärimmäisen iso. Stransky ampui tuon myös erinomaisesta tasapainosta, joten mikään ei häirinnyt laukausutilannetta.

Maaliodottamahan ei siis ota huomioon, että missä maalivahti on laukauksen lähtiessä. Eikä sitä, ampuuko pelaaja häirittynyä/kiireellää tjsp.

Näin esimerkiksi tuo Suomen maalin edestä ampuma 0-2 maali ei ole kovin suuren maaliodottaman veto, vaikka oikeasti siinäkin maalivahti on todella sivussa (puolet maalista tyhjänä), ja Suomi saa maalin edessä katsoa ihan rauhassa mihin kiekon laittaa.

Samaa mieltä. Itse olen edelleenkin sitä mieltä että jääkiekossa xG:n tarkkuus on jopa melko kehno. Jalkapallossa se tilasto on paljon luotettavampi.

 

[Ilves97]

Ilveksen paketti pysyy tällä hetkellä omassa päässä sen verran hyvin kasassa, että ihan niiltä kaikkein vaarallisimmilta paikoilta usein vältytään. Näin tuo maaliodottama kertyy enemmänkin määrän kuin laadun kautta.

Maaliodottamassa on edelleen paljon erikoisuuksia ja asioita mitä se ei ota huomioon. Voidaan ottaa esimerkiksi tuo Stranskyn 0-1 maali Jukureita vastaan. Stranskyn laukaus ei maaliodottamaa tuottanut juuri lainkaan, sillä se oli pienestä kulmasta (Ilveksen ekan erän maaliodottama 0,45). Oikeastihan Stransky veti kiekon täysin tyhjään maaliin, ja odotusarvo tuolle laukaukselle on äärimmäisen iso. Stransky ampui tuon myös erinomaisesta tasapainosta, joten mikään ei häirinnyt laukausutilannetta.

Maaliodottamahan ei siis ota huomioon, että missä maalivahti on laukauksen lähtiessä. Eikä sitä, ampuuko pelaaja häirittynyä/kiireellää tjsp.

Näin esimerkiksi tuo Suomen maalin edestä ampuma 0-2 maali ei ole kovin suuren maaliodottaman veto, vaikka oikeasti siinäkin maalivahti on todella sivussa (puolet maalista tyhjänä), ja Suomi saa maalin edessä katsoa ihan rauhassa mihin kiekon laittaa.

”Our xG model takes into account not only a shot’s distance and angle but also what happens before and during the shot: passes, lateral movements, screens and goalkeeper position.”

Paitsi, että Wisehockeyn xG-malli nimenomaan ottaa nuo huomioon.

 

[Vovlo]

”Our xG model takes into account not only a shot’s distance and angle but also what happens before and during the shot: passes, lateral movements, screens and goalkeeper position.”

Paitsi, että Wisehockeyn xG-malli nimenomaan ottaa nuo huomioon.

Tuosta puhuivat siinä Liigan dataa käsittelevässä podcastissa myös. Se ottaa näitä muuttujia huomioon aika liudan, mutta tuskin sekään on ihan täydellinen. Ensimmäisessä jaksossa vielä puhuttiin tuosta xGstä.

Kuuntelusuositus silti Dataa & Kiekkoa podcastille, Nyholmin vetämä juttu vielä niin asiat etenee ammattimaisesti eikä jäädä hekottelemaan hauskoille kaskuille: Liiga aloittaa uuden podcastin: Dataa & kiekkoa -ohjelmassa lähestytään peliä analyysien kautta

 

[Ilves97]

Tuosta puhuivat siinä Liigan dataa käsittelevässä podcastissa myös. Se ottaa näitä muuttujia huomioon aika liudan, mutta tuskin sekään on ihan täydellinen. Ensimmäisessä jaksossa vielä puhuttiin tuosta xGstä.

Kuuntelusuositus silti Dataa & Kiekkoa podcastille, Nyholmin vetämä juttu vielä niin asiat etenee ammattimaisesti eikä jäädä hekottelemaan hauskoille kaskuille: Liiga aloittaa uuden podcastin: Dataa & kiekkoa -ohjelmassa lähestytään peliä analyysien kautta

Ei ole täydellinen ei. Täydellistä mallia xGlle ei varmasti edes ole, eikä itse tilastokaan ole täydellinen. Ei mikään tilasto yksin ole täydellinen vaan muitakin tilastoja on otettava huomioon tilastoja tarkastellessa. Eikä silläkään saa täydellistä kuvaa, vaan sen jälkeen pitää vielä katsoa peli ja ymmärtääkin jotain siitä.

 

[Ilveksenmiäs]

Nyt pitää vaan mielestäni ottaa selkeä linjaveto, että meillä on ykkösmaalivahti Gunnar. Toki Malekillekkin pelejä, mutta ei mitään 50-50 " Nuori Suomi, kaikki pelaa " ajatusta.

Maaliodottama.. aina kun lauot kohti maalia ja se menee tolppien väliin, niin se on mahdollisuus maalin syntyyn. Joskus jopa pelkkä toimitus maalille on sitä.
Monasti olen lisäksi kironnut epätoivoisia poikkisyöttäjä esim. 2-1 hyökkäyksissä, kun voisi vaan ampua takapatjaan. Se on aina maali tai ripari.
Tämä on edelleen fiksujen miesten yksinkertainen peli, vai miten se meni

 

[Toutain]

Monasti olen lisäksi kironnut epätoivoisia poikkisyöttäjä esim. 2-1 hyökkäyksissä, kun voisi vaan ampua takapatjaan. Se on aina maali tai ripari.

Tekisi mieli laittaa muutama klippi näistä Ilveksen 2-1-hyökkäyksistä, joissa esiintyy tämä "epätoivoinen poikkisyöttö".

Viime ajoilta tulee mieleen mm. Frimanin ja Kodytekin "epätoivoiset poikkisyötöt" tällaisissa tilanteissa

 

[Ilveksenmiäs]

Tekisi mieli laittaa muutama klippi näistä Ilveksen 2-1-hyökkäyksistä, joissa esiintyy tämä "epätoivoinen poikkisyöttö".

Viime ajoilta tulee mieleen mm. Frimanin ja Kodytekin "epätoivoiset poikkisyötöt" tällaisissa tilanteissa

En minä sanonut, että aina näin käy, en puhunut edes Ilveksestä. Ylipäätänsä tätä esiintyy ihan liikaa tilanteessa, jossa muunlainen ratkaisu olisi selkeästi parempi.
Tottakai se poikkisyöttö on paras ratkaisu silloin kun se onnistuu ja päättyy maaliin.
Kuten eräs kokenut valmentaja joskus neuvoi.. jos sinulla on kiekko, etkä oikein tiedä mitä sillä tekisit, niin laita se vastustajan maaliin. Se on aina hyvä ratkaisu.
Pointti oli se, että jokainen toimitus kohti maalia on vaarallinen ja maalitilanne. Tämä ei ole muuttunut miksikään, vaikka tilastointi ja datan kärääminen on kehittynytkin valtavasti.

 

[Pantterin Pensselit]

Samaa mieltä. Itse olen edelleenkin sitä mieltä että jääkiekossa xG:n tarkkuus on jopa melko kehno. Jalkapallossa se tilasto on paljon luotettavampi.

Mutulla se olisi juuri toisin päin. Mitä enemmän datapisteitä (laukauksia) sitä parempi.

 

[Toutain]

Pointti oli se, että jokainen toimitus kohti maalia on vaarallinen ja maalitilanne. Tämä ei ole muuttunut miksikään, vaikka tilastointi ja datan kärääminen on kehittynytkin valtavasti.

Ilmeisesti Ilveksen ammattitaitoinen valmennus ei ymmärrä tuota yksinkertaista totuutta, sillä se on tehnyt tiedostetun ratkaisun, jossa laukauksia vältellään. Ehkä sen takia Ilves on tehnyt sarjassa vasta toiseksi eniten maaleja...

 

[Iksan Kalapuikot]

Kyllä sen xG:n pitäisi olla aina lähellä luotettavaa kuvaa maalipaikoista, jos sellaista ylipäänsä lasketaan ja hehkutetaan. Kaikkien pitäisi pystyä katsomaan nopeasti xG arvot pelitulosten vierestä ja luottaa että ne pitää paikkansa, eihän nyt kukaan ala katsomaan kaikkia pelejä alusta loppuun tarkistaakseen kuinka xG on osunut kohdilleen tänään.

Minkä takia Liiga myös poistaa noi xG lukemat tuloksista, siitä ne saisi helposti katsottua läpi kierros kierrokselta? Onko tässä joku sopimustekninen kysymys Wisehockeyn kanssa vai mitä?

 

[Rantsukoff]

Mutulla se olisi juuri toisin päin. Mitä enemmän datapisteitä (laukauksia) sitä parempi.

Omat perustelut, että lätkässä vaikuttaa maalintekoon useammat muuttujat kuin jalkapallossa. Ns. maalinteon tukitoimilla on todella suuri merkitys jääkiekossa. Jalkapallossa puolestaan on enemmän merkitystä mistä laukaus lähtee. Tekoälyn on helpompi laskea jalkapallon puolella todennäköisyyksiä.

 

[Ilveksenmiäs]

Ilmeisesti Ilveksen ammattitaitoinen valmennus ei ymmärrä tuota yksinkertaista totuutta, sillä se on tehnyt tiedostetun ratkaisun, jossa laukauksia vältellään. Ehkä sen takia Ilves on tehnyt sarjassa vasta toiseksi eniten maaleja...

Tai ehkä on fiksusti ajateltu, että lauotaan vasta kun tarvittavat maalinteon tukitoimet ovat kohdallaan. En minä niinkään sanonut, että heti kannattaa ampua kun kiekon saa, vaikka olisi omalla puolustusalueella.

 

[Iksan Kalapuikot]

”Our xG model takes into account not only a shot’s distance and angle but also what happens before and during the shot: passes, lateral movements, screens and goalkeeper position.”

Paitsi, että Wisehockeyn xG-malli nimenomaan ottaa nuo huomioon.

Itse en näistä mitään tiedä, niin ottaako tuo huomioon esim sen oliko maalivahti selällään jäässä vai hyvässä torjunta-asennossa? Paljonko xG:tä tuli esim Malekin Batnan kanssa painimisesta tai siitä Eemelin maalista?

 

[Ilveksenmiäs]

Itse en näistä mitään tiedä, niin ottaako tuo huomioon esim sen oliko maalivahti selällään jäässä vai hyvässä torjunta-asennossa? Paljonko xG:tä tuli esim Malekin Batnan kanssa painimisesta tai siitä Eemelin maalista?

Tämä on omakin pointtini, vaikka aiheesta taas vähän eksyinkin. Aina voidaan tilastoida, itsekkin ollut tilastoja tekemässä yhdelle joukkueelle. Ne on hyviä ja valaisevia, mutta tietyt lainalaisuudet ovat aina mukana pelissä. Niistä yksi on " toimita kiekkoa maalille ". Mikään tekoäly ei esim. voinut ennustaa Malekin älynväläystä.

 

[Ilves97]

Kyllä sen xG:n pitäisi olla aina lähellä luotettavaa kuvaa maalipaikoista, jos sellaista ylipäänsä lasketaan ja hehkutetaan. Kaikkien pitäisi pystyä katsomaan nopeasti xG arvot pelitulosten vierestä ja luottaa että ne pitää paikkansa, eihän nyt kukaan ala katsomaan kaikkia pelejä alusta loppuun tarkistaakseen kuinka xG on osunut kohdilleen tänään.

En tiedä liittyikö mun aiempaan kommenttiin, mutta selvennän nyt sitä silti. Eli en missään nimessä tarkoittanut, että pelit pitäisi katsoa läpi jotta voi luottaa johonkin tilastoon. Pointti oli, että jos kokonaiskuvan pelistä haluaa, niin yksistään xG:n tuijottaminen ei siihen riitä, jos ei peliä pysty katsomaan niin lähemmäs kokonaiskuvaa pelin kulusta pääsee katsomalla xG:n lisäksi myös muut pelin tilastot. Jos täysin haluaa pelin kulusta saada selvää tulisi nähdä myös itse peli. Kyllä xG:hen silti pitää pystyä siinä luottamaan mihin se on tarkoitettu, eli laukaisupaikkojen laadun arvioinnissa.

Minkä takia Liiga myös poistaa noi xG lukemat tuloksista, siitä ne saisi helposti katsottua läpi kierros kierrokselta? Onko tässä joku sopimustekninen kysymys Wisehockeyn kanssa vai mitä?

Tuskin on mikään sopimustekninen seikka. Ne näkee pelin jälkeen vain jos avaa tuolta ottelulistasta itse pelin ja avaa sen ottelusivun. Taitaa siis olla, että nämä Liigan huippu nettisivut on tapansa mukaan ihan sysipaskat.

Itse en näistä mitään tiedä, niin ottaako tuo huomioon esim sen oliko maalivahti selällään jäässä vai hyvässä torjunta-asennossa? Paljonko xG:tä tuli esim Malekin Batnan kanssa painimisesta tai siitä Eemelin maalista?

Tarkkaan en osaa sanoa, paljon se muuttujia ottaa huomioon ja ”goalie’s position” on yksi niistä, jotenkin se siis niitä huomioi. Tarkkaanhan ei mistään näe paljonko yksittäisen laukauksen xG on ollut, CHL:ssähän tuo on kaikelle kansalle saatavissa, en tiedä miksei sitä esimerkiksi Liigassa saa laukaisukarttoihin lisättyä. Jukureiden xG oli aika korkea avauserässä torstaina, vaikkei heillä mitään huippupaikkoja oikeastaan ollut. Siitä voisi päätellä ainakin, että Malekin rintauinti vaikutti xG-lukuun. Ilves ei hirveän isoa xG:tä lauantaina avauserään kerännyt, mutta Suomen paikassa varmaan vaikuttaa, että laukoi maalinedusruuhkasta.

 

[Diego de la Vega]

Täällä on monta hyvää kirjoittajaa jotka oikeasti tietävät lajista.

Minun on vaikea ymmärtää tätä xG:tä joten valaiskaa minua.

Otetaan esimerkiksi Ilves. Sarjaa pelattu puolet. Olemme hävinneet xG:n varmaan 80% peleistä (mutu, mutta satavarmasti yli 50%). Silti olemme kärjessä.

Järkeilyni mukaan joko xG on täysin turha luku tai sitten tässä pitää olla huolissaan.

Ymmärrän keskimääräistä enemmän todennäköisyyslaskennasta joten olen sitä mieltä että on ainoastaan mainitsemani joko-tai.

Ei siis voi olla niin, että xG pitää paikkansa, muttei tarvitse olla huolissaan.

Mikäli xG toimii niin eihän se voi pitkässä juoksussa olla kestävää, että aina hävitään tekoälyn maaliodottama.

Pitääkö siis olla huolissaan?

Edit. Korjattu selkeämmäksi.

 

[#68]

Jos xG:n erot menee ottelussa aika marginaalisesti häviävälle joukkueelle (ei ne erot nyt kauhean isot ole yleensä), niin kyse on aika varmasti siitä, että parempi maalintekotehokkuus paikoissa tietysti kerryttää xG:tä vähemmän kuin se, että ei tekisi maalia. "Samasta" tilanteestahan voi saada tuplat maaliodottomaa, kun ei ihan ensimmäisestä tilanteesta maalia saa aikaiseksi, vaan se tulee vasta riparista, tai sen jälkeen jälkitilanteesta.
Oikeastaan paras olisi, jos ei tekisi maaleja lainkaan.

 

[Toutain]

Järkeilyni mukaan joko xG on täysin turha luku tai sitten tässä pitää olla huolissaan.

Ei välttämättä kumpaakaan. Ehkä hieman "huolissaan", eli vaikka xG ei Ilveksen tapauksessa korreloi täysin pelin tason kanssa, on todennäköistä, että tässä on tuloksellisesti jonkin verran ylisuoritettu näillä peliesityksillä syntyvään pisteodottamaan nähden.

xG ei tietenkään voi olla täysin turha luku vain sen perusteella, että se joissakin tapauksissa on huomattavasti harhaanjohtavampi kuin joissakin. Niinhän kaikki tilastot ovat. Ilveksen pelitavassa on tekijöitä, jotka laskevat xG:n arvoa mittarina, eikä Ilves ole tässä mielessä ainoa poikkeus. Isossa kuvassa, eli keskimäärin, xG kuitenkin antaa hyvän kuvan joukkueen suoritustasosta ja ennustaa tulevaa melko hyvin, eli ts. keskimäärin joukkue, joka xG-pohjaisessa taulukossa on selvästi todellista pistejakaumaa korkeammalla todennäköisesti nousee sarjataulukossa, jos pelin tason suhteessa vastustajiin pysyy samana kuin siihen saakka. Ja tietenkin myös päinvastoin.

Huvittava piirre xG:hen kohdistuvassa kritiikissä on se, että siltä tunnutaan vaativan täydellisyyttä, eli ts. osoitetaan yksittäisiä esimerkkejä, joissa xG ei toimi ja sen sitten pitäisi kumota koko xG:n arvo. Tällaista ei kuitenkaan vaadita muilta tilastoilta, joihin satunnaisuus vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin xG:hen.

Ei xG ole täydellinen. Siinä on selkeitä puutteita yksittäisissä tilanteissa, yksittäisissä otteluissa ja tietyissä tapauksissa myös yksittäisissä joukkueissa jopa pitkässä juoksussa, mutta xG:n tehtävä on käytännössä antaa pelitapahtumista monelta osin satunnaista lopputulosta parempi kuva ja sen tehtävän xG keskimäärin hoitaa.

Mainittakoon vielä, että esim. hyvin vahvasti xG-pohjaiseen ajatteluun nojaavat Veikkauksen asiantuntijat ovat usein artikkeleissaan käsitelleet sitä, miksi xG ei tiettyjen joukkueiden kohdalla anna sellaisenaan yhtä hyvää kuvaa pelin tasosta/ennustetta tulevasta kuin toisten. Ilves on mainittu näissä usein esimerkkinä.