No johan tässä ollaan aikoihin eletty, kun Ässät-pelin jatkoaikatappiosta syytellään Malekia. Totta on, että hänen alkukausi on ollut alavireinen - ajoittain jopa luokaton, mutta Ässät-pelin aiheuttama kritiikki viittaa isosti siihen, että Malek on siinä määrin osan kannattajista hampaissa, ettei hän oikeastaan voi pelata hyvin, jollei Ilves satu voittamaan hänen ollessaan maalissa. Myös trendikäs "hävisi vastustajan maalivahdille"-heitto alkaa käydä aika rasittavaksi, koska Malekin kohdalla tätä käytetään eräänlaisena "mutku"-selityksenä sille, että vaikka Malek pelaisi hyvin, niin hän ei voi koskaan pelata riittävän hyvin, jos Ilves sattuu pelin häviämään. Paskanmarjat, sanon minä eilisen perusteella.
Eilinen Ässät-peli oli koko joukkueen kollektiivinen syväkyykky. Tai käännettynä Ässät pelasi todella hyvän vieraspelin. Ilveshän hävisi luistelussa ja kaksinkamppailuissa oikeastaan kaikki tilanteet kahden ensimmäisen erän aikana. Toisessa erässä saatiin toki näennäistä hallintaa, mutta oikein mitään asiaa ykkössektoriin ei Ilveksellä ollut. Kolmanteen erään Ilves ryhdistäytyi ja sai puristettua Ässät ahtaalle, mutta kotipelaamista leimaava väkinäinen pelin pakottaminen johti siihen, että oikein mitään konkreettista ei aikaan saatu. Tällaisen pelin jälkeen on järjen laiskuutta puhua jostain "meidän maalivahti hävisi vastustajan maalivahdille", kun vastustajan maalivahti ei ole joutunut edes testiin.
Turha yksittäisen pelin perusteella tehdä isompia johtopäätöksiä, mutta kevättä ajatellen kotipelaaminen on saatava uomiinsa. Ilves on kiekottomana riittävän kärsivällinen ja sitkeä, minkä puolesta se voisi voittaa vaikka kaikki kotipelinsä. Toisaalta kiekollisena Ilves on liian ennalta-arvattava ja varovainen , minkä puolesta se voisi hävitä vaikka kaikki kotipelinsä. Syitä on vaikea arvata, mutta luotan edelleen siihen, että kun puolustuspeli on kunnossa, on hyökkäyspelin kuntoon laittaminen pienempi ongelma. Tässä on nyt puolet runkosarjasta aikaa hoitaa tuo puoli kuntoon ja tammikuun loppupuolella pitäisi alkaa jotain jo näkymään, koska muuten alkaa aika loppua kesken.
Nyt sitten joulun viettoon. Ilveksen puolesta toiveet pukinkonttiin:
1.) Alaketjujen kombinaatiot ja kemiat kuntoon sekä kamppailupelaaminen kohdilleen.
Ihan turha miettiä, onko pelaaja X parempi kuin pelaaja Y, jos kumman tahansa kentällä ollessa oma ketju häviää vaihdosta toiseen osuutensa vastustajan alaketjuille, ja jos kummankin kaikki pelinhallintaa mittaavat tilastot +/- -lukemasta lähtien ovat raskaasti pakkasella. Tässä on nyt kyse isommasta ongelmasta kuin yksittäisen pelaajan panoksesta, koska käytännössä jokainen energia- tai voimalaituri häviää oman pelinsä vastustajasta tai ketjukavereista riippumatta. Tähän ei oikein olisi varaa.
2.) Hyökkäyspelaamiseen juonikkuutta.
Tämä koskee kaikkea kiekollista pelaamista oman alueen lähdöistä vastustajan alueella pelaamisen kautta aina ylivoimapeliin asti. Kaikessa kiekollisessa tekemisessä on tarpeetonta viivettä ja jopa suoranaista arkuutta. Eilisessä Ässät-pelissä oli muutamaankin kertaan tilanne, jossa Ilves-pakki nappasi Ässien purun keskialueella laidan tuntumassa haltuunsa. Tuosta olisi ollut mahdollista kääntää peliä nopeasti takaisin porilaispäätyyn, mutta jostain syystä neljä muuta pelaajaa seisoivat paikoillaan - kuka milläkin jalansijoilla siniviivojen välissä - odottaen, että katkon saanut puolustaja lähtisi seisovilta jaloilta nostamaan itse tai avaamaan seisovilta jaloilta seisovin jaloin odottavalle pelaajalle. Jostain syystä kiekottomien pelaajien liike hyökkäystilanteessa, myös ylivoimalla, on ajoittain täysin nollissa. Tämä tappaa hyökkäyspelaamisesta juonikkuuden sekä jatkuvuuden.
3.) Laukaukset ja maskipelaaminen.
En osaa sanoa, pitääkö "tieto" paikkansa, että Pennanen olisi kieltänyt viivavedot, mutta laukauksia ylipäätään on saatava lisää. Tällä en nyt tarkoita sitä, että kiekkoa tulisi toimittaa vastustajan maalivahdin syliin vailla minkäänlaista tarkoitusta, eli että lauottaisiin vain laukomisen ilosta ja tilastojen takia, vaan sitä, että esimerkiksi ylivoimalle on saatava Palve-Ikonen-Suomi -päätypelin rinnalle myös muunlaista uhkaa. Toisinaan puolustajat kyllä toimittavat 5vs5-pelissä hyökkäyspyörityksen jälkeen kiekkoa maalille, mutta koska hyökkäyspelaaminen on liian usein pitkän pyörityksen päätteeksi epätahdissa, ei maalilla ole maskia tai ohjausuhkaa. Ilveksen myllymatti väsyttää kyllä vastustajaa, mutta kolmen hyökkääjän pyöriessä hyrrää kulmassa käy pidemmän päälle niin, että lopulta siellä ykkössektorilla ei ole ketään siinä vaiheessa, kun kiekkoa maalille saadaan. Suoraviivaisemmin pitäisi mielestäni pyrkiä ensimmäiseen laukaukseen ja suoraviivaisemmin pitäisi ainakin yhden hyökkääjän siirtyä maskiin ja ohjuri- sekä irtokiekkoja kauhomaan.