Vs: Tuomas Tuokkola Ilvekseen kahden vuoden sopimuksella
merkkari sanoi:
Ilveskissa sanoi:
merkkari sanoi:
Pitaa muistaa kun ylivoimaa harjoitellaan, osa porukkaa harjoittelee myos samaan aikaan alivoimaa. Joten tulee tavallaan tuplahyoty vaikka pelissa ei voi tietaakaan mika ketju on juuri ollut jaalla yms..mutta ehdottomasti erittain tarkea osaalue voittavassa joukkueessa.
Tuplahyöty... Enpä ihan niinkään sanoisi. Harjoituksissa alivoimanelikko(kolmikko) tuskin uhrautuu samanlailla mitä pelissä tekisi. Lisäksi harjoituksissa alivoimaporukka yleensä aika nopeasti huomaa mitä variaatioita ylivoimaporukka yrittää hakea. Tästä seuraa a) pelaavat sovitun kuvion pois b) antavat poikien rauhassa tehdä suunniteltu kuvio, joka oikeasti voisi olla luettavissa pois. Ylivoimasta harjoituksissa voi saada usein liiankin hyvän käsityksen ja ehkä näin on käynytkin...
Aijaa..mä kun luulin että harjoittelun idea on nimenomaan se että löydetään niitä variaatioita. Jos pelissä vastustaja lukee ylivoiman niin pitääkö siihen todeta että no ei me tätä nyt sitten voida käyttää kun vastustaja lukee sen vai pitäisikö yrittää löytää joku idea siihen miten sitä sitten muutetaan ? Katsomoon se näyttää siltä kun Ilves pelaisi ylivoimaisena huonommin kuin tasaviisikoin ja sillon ylivoima onkin ainoastaan negatiivinen asia. Optimi tila vai ?
Tuolla teorialla koko viisikko harjotteluhan olisi turhaa koska hyökkäävän puolen temput joko a) tiedetään tai b) annetaan tuoda kiekko alueelle ?
Pelitilanteessa ylivoimalla jos asiat on hyvin, suunnitelma/kuvio, jota toteutetaan on toivottavasti niin ettei vastustaja sitä pysty etukäteen lukemaan ENSIMMÄISELLÄ kerralla kun tätä haetaan. Tämän jälkeen jos samaa koitetaan uudelleen ja uudelleen, se on helppo lukea pois. Harjoituksissa taas jyllätään todennäköisesti 1-5 kuviota, mutta toistoja tulee useita. Tällöin tulee vastaan nuo mainitsemani a) ja b) kohdat, jos jäsen merkkari ymmärtää pointin. Viisikkoharjoitteluun pätee periaatteessa sama asia. Harjoituksissa jos samaa tehdään toistotoiston perään niin totta helvetissä puolustava porukka tietää mitä tuleman pitää. Pelitilanteessa elää toive, että tietty esim. hidas lähtö ei ole vastustajan tiedossa ja keskialueen träppi pystytään purkamaan sovitulla tavalla. Kun tästä on läpi päästy ensimmäisellä variaatiolla, pitää kaivaa takaraivosta toinen sovittu avaus, joka voisi jälleen sekoittaa vastustajan pakkaa. Pysyn siinä sanojeni takana, että harjoituksissa asiat voi näyttää joskus loistavalta, mutta pelitilanteessa vastaavasti huomataan, että ei tästä tule helvettiäkään.
Palatakseni tuohon, että jos vastustaja lukee suunnitellun tilanteen pois niin ei sitä silloin voi käyttää. Kuka tampio yrittää väkisin jotain mikä on selvästi pelattu pois. Pitää kaivaa uusi sovittu kuvio, jonkun hieman soveltaa tai sitten mitä itse pidän hyvänä ratkaisuna: pelata yksinkertaisesti kiekkoa viivaan, trafiikkia maalille ja kiekkoa toimittaa maalia kohti niin ettei se jää matkan varrelle. Usein muutaman yksinkertaisesti pelatun tilanteen jälkeen vastustajan nelikko passivoituu ja silloin on aika tuolle henkilökohtaiselle taidolle ja takatolppasyötöille.
Vielä kerran. Missään nimessä harjoittelu ei ole turhaa. Pointti on(ja oli), että harjoituksissa saatu kuva voi olla liian suopea. Jokainen jääkiekkoa pelannut tietää, että joskus harjoituksissa on sellainen tilanne että tiedät tasan tarkkaan mitä joukkuekaverit harjoituksissa yrittää ja joudut miettimään miten itse pelaat.