Ilveksen nykytilanne

[Brooks]

Eli tavoite oli kuin olikin mestaruus?

Hyvä, että tämä asia nyt tuli ilmi, vaikkei tieto tulekaan sisäpiiristä.

 

[Kunto]

Näinhän tuo kapteeni Suomi taisi haastattelussa todeta. Ja kyllä kapteenin väittäisin olevan sisäpiiristä.

 

[Serve]

Joukkueelle oli tavoite myös päättyneellä kaudella eli runkosarjassa sijoittua
kuuden joukkoon ja sen jälkeen mestaruus.

Kiveä ei taida muut sijoitukset kiinnostaa, kun mestaruus. Kiven esimmäisellä kaudella haastattelussa kysyttiin,että onko tavoite säälipleijareissa? Kivi vastasi: " Mikä helvetin tavoite se semmoinen on"

 

[Brooks]

Olen siis ollut koko ajan oikeassa väittäessäni, että joukkueen tavoitteet ovat olleet mestaruudessa. Tästähän on tämän kauden aikana vängätty.

En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että sarjassa, jossa kaksi kolmasosaa joukkueista pääsee pudotuspeleihin, josta ei voi pudota ja jossa ei voi tavoitella euroliigapaikkoja, joku seura asettaisi tavoitteekseen jonkin muun kuin mestaruuden.

 

[Rouhija]

Olisiko ollut toissa kaudella, kun Risto Dufva hölmönä sanoi lehdistölle, että Jukureita parempia joukkueita on ainakin 10 taistelemassa mestaruudesta. Että täytyy olla realistinen ja yrittää parhaansa.

 

[Kunto]

Ensin tietenkin tavoitellaan paikkaa pleijareissa, mutta eihän kukaan tuon (runkosarjan) jälkeen aseta tavoitteeksi ottelusarjan häviämistä.

 

[Ilveksenmiäs]

Ettei mene saivartelun puolelle, niin ehkä sana tavoite pitää unohtaa. Se olkoon tästä lähtien aina mestaruus.
Puhutaan vaikka kipurajasta.. se mikä määrittää onnistumisen ja epäonnistumisen rajan.
Sen on ensikaudella oltava top6 runkosarjassa. Play offseista ei koskaan tiedä.. runkosarjan vitonen kohtaa nelosen ja se voi olla pahin vastus. Ihan esimerkkinä...

 

[Pika1]

Ettei mene saivartelun puolelle, niin ehkä sana tavoite pitää unohtaa. Se olkoon tästä lähtien aina mestaruus.
Puhutaan vaikka kipurajasta.. se mikä määrittää onnistumisen ja epäonnistumisen rajan.
Sen on ensikaudella oltava top6 runkosarjassa. Play offseista ei koskaan tiedä.. runkosarjan vitonen kohtaa nelosen ja se voi olla pahin vastus. Ihan esimerkkinä...

Vai olisiko niin, että tässä "Ilveksen nykytilanne" ketjussa on erittäin tärkeää katsella viestiketjuja taaksepäin ja pyrkiä etsimään mahdollisia virheita tuon "tavoite"-sanan ympäriltä. Hyvin mielenkiintoista olisi myös nähdä näsäviisasta piikittelyä tietyille nimimerkeille aiheen ympäriltä ilman minkäänlaista keskustelua Ilveksestä.
....
Ja vakavammin.
Ensikauden kipuraja kulkee itsellä välieräpaikassa. Tuolla rosterilla Ruotsalaisen kanssa pitäisi olla saavutettavissa.

Jatkoajan puolella nousi erään nimimerkin tieto, että Suomea ollaan tosissaan sijoittamassa keskikaistalle.
Ruotsalainen-Leino-Suomi-Mieho-Vainionpää-Ahopelto(-Sandell) kelpaisi liigaan.

 

[Keltavihreä]

Vai olisiko niin, että tässä "Ilveksen nykytilanne" ketjussa on erittäin tärkeää katsella viestiketjuja taaksepäin ja pyrkiä etsimään mahdollisia virheita tuon "tavoite"-sanan ympäriltä. Hyvin mielenkiintoista olisi myös nähdä näsäviisasta piikittelyä tietyille nimimerkeille aiheen ympäriltä ilman minkäänlaista keskustelua Ilveksestä.
....
Ja vakavammin.
Ensikauden kipuraja kulkee itsellä välieräpaikassa. Tuolla rosterilla Ruotsalaisen kanssa pitäisi olla saavutettavissa.

Jatkoajan puolella nousi erään nimimerkin tieto, että Suomea ollaan tosissaan sijoittamassa keskikaistalle.
Ruotsalainen-Leino-Suomi-Mieho-Vainionpää-Ahopelto(-Sandell) kelpaisi liigaan.

Itse voisin kuvitella Suomen siirtyvän sentteriksi vain Ruotsalaisen pelatessa Buffalossa. Jos Ruotsalainen palaa, ni uskon Suomen olevan Ruotsalaisen laiturina.

 

[Pika1]

Itse voisin kuvitella Suomen siirtyvän sentteriksi vain Ruotsalaisen pelatessa Buffalossa. Jos Ruotsalainen palaa, ni uskon Suomen olevan Ruotsalaisen laiturina.

Niin voisi ajatella ja tämä voi hyvinkin olla se mietitty skenaario, jota lehdissä varasuunnitelmaksi mainittiin.

Mutta,
ensi kauden jälkeen meillä ei missään nimessä ole Ruotsalaista, eikä todennäköisesti Leinoakaan (en tiedä mitkä ovat 1+1 reunaehdot, mutta kun edessä on toinen 35+ pisteen kausi niin kyllä SM-liigaa kovemmat palkanmaksajat alkavat kyselemään palveluksia mikäli tuo ehdollisuus tarkoittaa ulkomaita).
Jos pystyisimme ajamaan Suomea hallitusti sentterin rooliin jo tällä kaudella niin siitä voisi olla hyötyä pitkässä juoksussa.

 

[Keltavihreä]

Niin voisi ajatella ja tämä voi hyvinkin olla se mietitty skenaario, jota lehdissä varasuunnitelmaksi mainittiin.

Mutta,
ensi kauden jälkeen meillä ei missään nimessä ole Ruotsalaista, eikä todennäköisesti Leinoakaan (en tiedä mitkä ovat 1+1 reunaehdot, mutta kun edessä on toinen 35+ pisteen kausi niin kyllä SM-liigaa kovemmat palkanmaksajat alkavat kyselemään palveluksia mikäli tuo ehdollisuus tarkoittaa ulkomaita).
Jos pystyisimme ajamaan Suomea hallitusti sentterin rooliin jo tällä kaudella niin siitä voisi olla hyötyä pitkässä juoksussa.

Samaa mieltä molemmista kohdista. Eka kohta piti itsekkin kirjoittaa aluksi, mutta jäi kirjoittamatta. Eli uskon todellakin, että Suomi on se plan B Ruotsalaisen jäädessä änäriin.

 

[Serve]

Niin voisi ajatella ja tämä voi hyvinkin olla se mietitty skenaario, jota lehdissä varasuunnitelmaksi mainittiin.

Mutta,
ensi kauden jälkeen meillä ei missään nimessä ole Ruotsalaista, eikä todennäköisesti Leinoakaan (en tiedä mitkä ovat 1+1 reunaehdot, mutta kun edessä on toinen 35+ pisteen kausi niin kyllä SM-liigaa kovemmat palkanmaksajat alkavat kyselemään palveluksia mikäli tuo ehdollisuus tarkoittaa ulkomaita).
Jos pystyisimme ajamaan Suomea hallitusti sentterin rooliin jo tällä kaudella niin siitä voisi olla hyötyä pitkässä juoksussa.

Pelkona vaan on se,että meillä ei ole Suomeakaan ensi kauden jälkeen, tai sitä seuraavan jälkeen.

Suomi teki toissa kaudella 40 pojoo, ja tällä kaudella olisi tullut yli 50 pinnaa ilman loukkaantumista. Ja suunta todennäköisesti jatkuu nousevana.

Siksi Ahopelto olisi seuraava "projekti pelaaja", josta kasvattaa sentteri Ilvekseen. Ahopellolla on "paketti hyvin" kasassa, mutta voimaa ja kokemusta kaivataan

 

[Pika1]

Pelkona vaan on se,että meillä ei ole Suomeakaan ensi kauden jälkeen, tai sitä seuraavan jälkeen.

Soppari -21 asti. Liike ei vielä riitä kompensoimaan alle 180cm vartta NHL:än, eli luulisi pari vuotta meitä ilahduttavan.

Toki voidaan ostaa Koheloonkin.

 

[Brooks]

Ensin tietenkin tavoitellaan paikkaa pleijareissa, mutta eihän kukaan tuon (runkosarjan) jälkeen aseta tavoitteeksi ottelusarjan häviämistä.

Sinähän olet tämän kauden aikana kirjoittanut, että Ilveksen realistinen sijoitus materiaalin perusteella oli jossakin 11-12 paikkeilla ja että seurajohdon asettama tavoite kuudennesta sijasta oli liian optimistinen. Kun jotkut kirjoittajat kauden vaikeimmilla hetkillä esittivät, että tavoite olisi pitänyt siirtää suorasta puolivälieräpaikasta säälipleijaripaikkaan, olit sitä mieltä, että sillä olisi negatiivisia vaikutuksia pelaajiin.

Esitin silloin näkemyksenäni, että olipa seurajohdon asettama tavoite sitten kuudes tai kymmenes, se ei voinut mitenkään olla sama kuin valmentajilla ja pelaajilla, jotka pelaavat mestaruudesta. Nyt sitten olemme ihan kapteenin mahtikäskyllä saaneet varmuuden siitä, että joukkue todellakin piti tavoitteenaan mestaruutta.

Olen ollut vuosi toisensa jälkeen johdonmukaisesti sitä mieltä, ettei seuralla pitäisi olla muuta julkilausuttua(kaan) tavoitetta kuin mestaruus. Monet vuoden projektit sopivat ihan hyvin yrityksen taustojen ja organisaation sekä toimintojen kehittämiseen, ja vaikka ne tavallaan ovatkin yhteydessä urheilulliseen menestykseen, ammattiurheilussa monivuotiset urheilulliset projektit toteutuvat vain harvoin. Urheilullinen menestys tuo toki yritykselle tuloja ja vahvistaa sen toimintaedellytyksiä, mutta toisaalta urheilumenestys saattaa tarkoittaa sitä, että joukkue hajoaakin taivaan tuuliin ennen projektin päättymistä. Mestaruuden voittaminen on niin vaikeaa, että seuralla kuin seuralla kaikkien palasten pitää napsahtaa kohdalleen, jotta kannua päästään nostamaan, ja siksi jokaisen seuran pitää asennoitua niin, että mikä tahansa kausi saattaa olla se momentum, ja siihen pitää olla valmiina tarttumaan, kuten HPK nyt teki.

Jos seura asettaa tavoitteekseen säälipleijaripaikan, se todennäköisesti loisi kannattajien keskuuteen apatiaa jo ennen kauden alkua ja saattaisi nakertaa kausikortti- ja yritysmyyntiä, ja sitäkin todennäköisemmin, jos valmentaja tahollaan ilmoittaa, ettei säälipleijaripaikka ole mikään "helvetin tavoite." Itse pidän pahimpana skenariona sitä, että seura asettaa jonkin keskinkertaisen tavoitteen, kuten kuudennen sijan, eikä sitäkään kyetä saavuttamaan. Mutta entäpä jos seurajohto asettaa joka vuosi tavoitteeksi mestaruuden? Asia esitettäisiin niin, että joukkueen tavoite on mestaruus ja Ilves (kannattaa puhua Ilveksestä eikä johdosta tai toimistosta) pyrkii tarjoamaan valmentajille parhaan mahdollisen joukkueen ja pelaajille parhaan mahdollisen toimintaympäristön tavoitteen saavuttamiseksi. Jos mestaruus jäisi saavuttamatta, seura ottaisi viestinnän haltuun levittämällä someen videoita pettyneistä pelaajista, esittämällä kannattajille anteeksipyynnön ja samaan hengenvetoon kiittäisi valmentajia, pelaajia ja ennen kaikkia faneja mahtavasta kaudesta, vaikka jokin toinen joukkue tällä kertaa osoittautuikin vahvemmaksi, vilpittömät onnittelut vaan sinne Kuopion suuntaan ensimmäisestä mestaruudesta. Parhaassa tapauksessa voitaisiin pian sen jälkeen lyödä pöytään seuraavan kauden profiilihankinnat. Tämä antaisi viestin siitä, että seuralla on kunninahimoa ja itsevarmuutta mutta samalla myös ymmärrys Liigan tasosta ja siitä, että voittaminen vaatii joka ilta täydellistä onnistumista. Tämän strategian kynnyskysymys on se, että joukkueen täytyy kaikissa kotipeleissä esiintyä yritteliäästi, vahvalla taisteluilmeellä ja kaikkensa antaen; ohipelejä ei saisi tulla.

 

[sentteri]

Koska se Suomi on sentterinä pelannut viimeksi, kun sitä nyt ajatellaan Ruotsalaisen korvaajana? Millä todennäköisyydella hänestä yhtäkkiä mestaruudesta taistelevan joukkueen 1. sentteri tehdään?

 

[sämpylä]

Kokoajanhan tässä kärkijengejä lähestytään palkanmaksukyvyssä, ja huokuteltua saadaan hyviä pelaajia ja tulevaisuuden tähtiä. Yleisö löytää halliin ja sponsorit heräilevät, saapi nähä mihin yleisökeskiarvo ens kaudeksi nostetaan (5500)? Tavoite on kumminkin korkealla, kotiedussa jos nää parivuotta sitten tehdyt tavotteet on voimassa ja miks ei olisi. Joukkue on kummiskin aikas kova sit miesmuistiin, vielä jos paluupostia saadaan NHL:stä kauden aikana niin hyvä tulee.

 

[S_Kuusisto]

Sinähän olet tämän kauden aikana kirjoittanut, että Ilveksen realistinen sijoitus materiaalin perusteella oli jossakin 11-12 paikkeilla ja että seurajohdon asettama tavoite kuudennesta sijasta oli liian optimistinen. Kun jotkut kirjoittajat kauden vaikeimmilla hetkillä esittivät, että tavoite olisi pitänyt siirtää suorasta puolivälieräpaikasta säälipleijaripaikkaan, olit sitä mieltä, että sillä olisi negatiivisia vaikutuksia pelaajiin.

Esitin silloin näkemyksenäni, että olipa seurajohdon asettama tavoite sitten kuudes tai kymmenes, se ei voinut mitenkään olla sama kuin valmentajilla ja pelaajilla, jotka pelaavat mestaruudesta. Nyt sitten olemme ihan kapteenin mahtikäskyllä saaneet varmuuden siitä, että joukkue todellakin piti tavoitteenaan mestaruutta.

Mä en näe mitään ristiriitaa noiden asioiden välillä. Tietenkin pelaajien tavoite on mestaruus, ei kai tätä kukaan täysipäinen kiistä. Silti on mielestäni selvää, että julkilausutun tavoitteen alentaminen kesken kauden olisi ollut järjetöntä ja se olisi saattanut vaikuttaa negatiivisesti joukkueeseen.

Olen ollut vuosi toisensa jälkeen johdonmukaisesti sitä mieltä, ettei seuralla pitäisi olla muuta julkilausuttua(kaan) tavoitetta kuin mestaruus.

Tästä (ja koko lopputekstistä) olen hyvin pitkälti samaa mieltä. Tulee kuitenkin ottaa huomioon tilanne ja toimintaympäristö, missä uuden Ilveksen strategia ja tavoitteet julkistettiin. Kannattajat odottivat kärsimättömänä paluuta menestyskantaan, mutta käsissä oli lähes konkurssikypsä yritys joka on polttanut sillat vähän joka suuntaan. Jos tuossa vaiheessa olisi ilmoitettu, että tavoite on aina mestaruus heti kaudesta 17-18 alkaen, niin olisihan sille nauraneet naurismaan aidatkin. Kun kannattajien muistissa oli edellinen "viiri viidessä vuodessa"-projekti, haluttiin välitavoitteet julkistamalla ostaa aikaa ja kärsivällisyyttä kannattajilta. Silti olisi mielestäni ollut parempi, että konkreettisia sijoitustavoitteita ei olisi annettu, vaan julkisessa viestinnässä olisi tyydytty pelaajabudjetin kasvattamiseen liittyviin tavoitteisiin.

 

[Pika1]

Koska se Suomi on sentterinä pelannut viimeksi, kun sitä nyt ajatellaan Ruotsalaisen korvaajana? Millä todennäköisyydella hänestä yhtäkkiä mestaruudesta taistelevan joukkueen 1. sentteri tehdään?

B-junioreissa. Siirrettiin laitaan a-junnuihin siirtyessä ja en ainakaan mainintoja löytänyt että olisi A:ssa sentterinä pelannut.

 

[Mortal]

Suomen ja Meskasen välissä pelasi viime kaudella hyvän kauden LeKissä pelannut Janne Seppänen.

 

[Kunto]

Sinähän olet tämän kauden aikana kirjoittanut, että Ilveksen realistinen sijoitus materiaalin perusteella oli jossakin 11-12 paikkeilla ja että seurajohdon asettama tavoite kuudennesta sijasta oli liian optimistinen. Kun jotkut kirjoittajat kauden vaikeimmilla hetkillä esittivät, että tavoite olisi pitänyt siirtää suorasta puolivälieräpaikasta säälipleijaripaikkaan, olit sitä mieltä, että sillä olisi negatiivisia vaikutuksia pelaajiin.

Ensiksi täytyy erotella käsitteet seuran tavoite minun ennustuksistani. Tarkalleen kirjoitin, että Ilveksen materiaali rittää sijoille 11-12, mutta uskon, että hyvän valmennuksen ansiosta Ilves voi nousta tuosta pari kolme sijaa. Ennustukseni näytti osuvan aika hyvin kohteeseen. Joitakin kirjoittajia ärsytti tämä suunnattomasti, kun ennustin Ilveksen sijoituksen alhaisemmaksi kuin mitä seuran asettama tavoite oli runkosarjalle. He eivät osaa erotella, ilmeisesti vieläkään, että minun näkemykseni ovat eri asia kuin, mitä ovat seuran näkemykset tai tavoitteet.

Minä olen todellakin pitänyt strategian aikataulua liian optimistisena. Kuten olen kirjoittanut useaan kertaan, niin mielestäni kilpailuanalyysissa on hieman aliarvioitu kilpailijoiden tilannetta, eikä välttämättä nähty oman lähtötilanteen heikkouksia. Kirjoitin jo ennen omistajamuutosta, että matka tulee olemaan pitkä ja kaiken onnistuessa Ilves voisi pysyvämmin saavuttaa keskikastin ennen uutta hallia. Pysyvämmin tarkoittaa sitä, että kaudesta toiseen meillä olisi resurssit, joilla voimme lähtökohtaisesti olettaa olevamme runkosarjan jälkeen esim TOP6-joukkue eli suoraan pudotuspeleissä. Ilveksen strategiassa aikataulu oli erittäin optimistinen ja oma mielipiteeni edelleen on se, että aikataulu on edelleen optimistinen eli ensi kaudesta alkaen olisimme TOP-4 joukkue ja pelaisimme jatkossa CHL:ssä. Minusta Ilveksen kokonaistilanne ei vielä mahdollista tuota. Otetaan esimerkki miksi näen näin. Pysyvämmästä menestymisestä esim Kärpillä homma ei kaadu siihen, että Manner tai avainpelaajat lähtevät pois. Heiltä löytyy resursseja paikata aukot siten, että he ovat suurella todennäköisyydellä TOP4-joukkue. Ilveksellä, velkaisena seurana, ei löydy vielä resursseja pysyvään TOP4-sijoitukseen. Ilves ei pystyisi, ainakaan helposti, paikkaamaan valmentajiensa (Salo, Myrrä) jättämiä aukkoja tai avainpelaajiensa lähtöä/loukkaantumisia.

Esimerkki vielä pysyvästä menestymisestä. Yksittäisellä kaudella Ässätkin voittivat mestaruuden, mutta edes mestaruus ei tehnyt porilaisesta joukkueesta pysyvämmin edes keskikastin joukkuetta.

Esitin silloin näkemyksenäni, että olipa seurajohdon asettama tavoite sitten kuudes tai kymmenes, se ei voinut mitenkään olla sama kuin valmentajilla ja pelaajilla, jotka pelaavat mestaruudesta. Nyt sitten olemme ihan kapteenin mahtikäskyllä saaneet varmuuden siitä, että joukkue todellakin piti tavoitteenaan mestaruutta.

Varmaan sinäkin kuulit Suomen haastattelun? Ajankohtahan ei ollut nyt, vaan tuon saimme kuulla pari kuukautta sitten runkosarjan jälkeen.

Monet vuoden projektit sopivat ihan hyvin yrityksen taustojen ja organisaation sekä toimintojen kehittämiseen, ja vaikka ne tavallaan ovatkin yhteydessä urheilulliseen menestykseen, ammattiurheilussa monivuotiset urheilulliset projektit toteutuvat vain harvoin. Urheilullinen menestys tuo toki yritykselle tuloja ja vahvistaa sen toimintaedellytyksiä, mutta toisaalta urheilumenestys saattaa tarkoittaa sitä, että joukkue hajoaakin taivaan tuuliin ennen projektin päättymistä. Mestaruuden voittaminen on niin vaikeaa, että seuralla kuin seuralla kaikkien palasten pitää napsahtaa kohdalleen, jotta kannua päästään nostamaan, ja siksi jokaisen seuran pitää asennoitua niin, että mikä tahansa kausi saattaa olla se momentum, ja siihen pitää olla valmiina tarttumaan, kuten HPK nyt teki.

Jos Jatkoajasta muistan oikein HPK-kannattajien keskusteluja, niin Kerholla oli käynnissä projekti, jossa mestaruus oli tavoitteena viiden vuoden sisään. Tästä projektista Kerhon kannattajat hieman ivailivat Pennasen floppikaudella 2017-2018.

Ilveksen julkilausuttu strategia ei ole missään nimessä huono. Kun sitä tavaa ajatuksen kanssa sisäistäen kokonaisuuden, niin se on hyvä. Ja Ilveshän on edennyt tuota strategiaa pitkälti noudattaen. Riippuvuussuhteet nivoutuvat kestävään taloudelliseen kehitykseen.

Olen ollut vuosi toisensa jälkeen johdonmukaisesti sitä mieltä, ettei seuralla pitäisi olla muuta julkilausuttua(kaan) tavoitetta kuin mestaruus.

Tämä on tietenkin hieman vaikea aihe. Ensinnäkin se on selvää, että jokainen joukkue lähtee voittamaan jokaista ottelua ja, kun voitat jokaisen ottelun, niin olet mestari. Jääkiekossa, kun selviät pudotuspeleihin, niin siitä eteenpäin tavoitteena on aina ottelusarjan voittaminen ja eteneminen seuraavalle kierrokselle.

Mietitään sitten pieni hetki sitä, että miten julkilausuttuun mestaruustavoitteisiin suhtauduttaisiin? Mikäli Jukurit julkaisisivat, että tavoitteena on ainoastaan mestaruus, niin pitäisivätkö Jukureiden kannattajat tätä paalutettuna mittarina, jolla mitataan esim Pekka Kangasalustan ja Jukka Holtarin onnistumista? Mikäli Jukurit sijoittuisivat runkosarjassa ja lopputuloksissa kahdeksanneksi, niin itse arvioisin, että Jukureissa onnistuttiin hyvin. Osaisivatko Jukureiden kannattajat nähdä tämän onnistumisena vai olisivatko he jo kesken kauden verranneet saavutettuja tuloksia mestaruustavoitteeseen ja tätä kautta vaatineet kesken kauden potkuja mm Holtarille?

Vaikka mestaruus olisikin jokaisen tavoite, niin realistisuus mittaroinnissa on otettava huomioon. Mikäli realistisuutta ei osattaisi, niin kauden 2017-18 aikana tai päätteeksi Pennanen, Kivi ja Salo olisivat saaneet potkut.