Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2014-2015
MM kisoissa nähtiin, kuinka kontrollijoukkueiden maalintekopaikat vähenivät jyrkästi. Nopeasta reagoinnista ylöspäin tuli tärkeämpää maalipaikkojen luomiseksi kiekon mentyksen uhallakin, kuin kiekon pitäminen ja hyökkääminen viiveellä. Suomen pelitapa oli nk. hybidikiekkoa, jossa J.J.n meidänpeliä vaihdeltiin K.J:n reagointipeliin pelin kehyksen mukaan. Yksinkertastettuna MeidänPeliä pelattiin johtoasemassa, KJ:n reagointipeliä takaa-ajoasemassa. Peli aloitettin yleensä KJ:n reagointipelillä, jossa siis ykkösvaihtoehto oli aina pelata nopeasti pystyyn kiekonmenetyksen uhallakin. MaalipaikkaProsentit kun oli uuden, MeidänPeliä vastaan suunnatun puolustuspelaamisen takia, vähentymässä rankasti. Huippujoukkueita vastaan ei päästy hyökkäämään viiveellä tai puolinopealla juuri koskaan ylivoimaisena saati järjestäytymätöntä puolustusta vastaan, joten kiekkoa roiskittiin monasti päätyyn ja sinne kaivamaan.
Jotenkin veikkasin, että Tuokkola on muuttanut pelitapaa ennakoiden MM kisoissa nähtyä pelitapaevoluution muutosta ja sen siirtymistä myös Liigaan. Mutta kuten kaikki pystysuunan nopea pelaaminen, tämäkin vaatii enemmän henkilökohtaista taitoa pelaajilta, sekä luistelunopeutta (Leijonien joukkueen kasaus viime keväänä oli hyvä esimerkki siitä, että vain jalalla nopeat pelaajat otettiin mukaan)… ja tästä päästään Ilveksen ongelmana tässä pelitapaevoluutiossa.
Pakisto on kasattu luistelevista tyypeistä, bueno, uskoisin puolustuksen kykenevän nopeaan reagointipeliin. Hyökkäyksessä on Mustosen ketju + Savilahti, jolla jalat ja kädet riittää. Sandell, Laakso, Vihko, joilla kädet toivottavasti riittää hitaampaa tempoa kompensoimaan (hyvä kulmapelivoimaa)… Liike riittänee Veistolalla, Meskasella ja Soinnulla (käsistä en niinkään varma olisi), mutta sitten Riekkinen, Välimaa, Suomi, Flink, Jokinen vaikuttavat täysin sopimattomilta tähän pelitapaan (jalka ei liiku).
Isoksi ongelmaksi muodostuu epäsuhta kentällisten välillä, koska kokoonpanot elää väkisin ja lennosta vaihtaminen on pääsääntö. Ja miten pelinlukutaitojen laita? Kuinka hyvin Tuokkola kykenee opettamaan pelinlukua puolustamista silmälläpitäen? Eli kuinka hyvin viisikko kykenee organisopitumaan kiekonmenetyksestä puolustamaan, jos menetys tapahtuu pelaajien reagoidessa voimakkaasti ylöspäin? Nähdäänkö paljon alivoimaista puolustamista?
Taktinen muutos on linjassa Tuokkolan hyvään pelitavalliseen tilannetajuun, puolustusta on rukattu selvästi tuohon suuntaan, mutta epätasapainoinen tuo kokoonpano on (no sitähän se on pelitavasta riippumattakin, but enivei).
No.. tämäkin analyysi muutaman harkkapelin ja Tuokkolan höpinöiden perusteella, kattellan sit kauden mittaan miten mettässä oltiin vai oltiinko…